Lars Sonckin tie 8
Omakotitalo
Arkkitehti Otto Firle 1939
Kivikirkkoa muistuttava, jyrkkäkattoinen rapattu talo. Laajennus 1975 (ark. E. Muoniovaara). Aiempia omistajia mm. liikemies Otto Erich. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kaupallinen edustusto 1970-luvun alkuun asti. (CD-ROM Kulosaari - huvilakaupunki, CompOpus 2005).
Teoksessa "Kulosaari - Brändö : huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - Villafastigheterna och dears ägare", toim. Matti Räsänen (Stiftelsen brändö Hembygdsfond, 2004) annetaan rakennukselle seuraava omistajaluettelo:
1907 Aktiebolaget Brändö Villastad
1907 Ingenjör Rupert von Nadelstadh (Ingenjör von Nadelstadh & hustru Adele Pauline von Nadelstadh)
1938 Liikemies Otto Erich (Ulkomaalaisen omaisuuden...
Ilkkumista tai vahingoniloa ilmaisevan "ähäkutin" voi nähdä yhteensulautumana 'oudoksumista, ihmetystä, pettymystä ja ilkkumista' merkitsevästä interjektiosta ähä(h) ja jo sinänsäkin vahingoniloa ilmaisevasta huudahduksesta kutti. Tämän pohjana saattaa olla Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyvä interjektio kuttis ("kuttis, nijnpä käwi; kuttis minä pä sain"). Ähäkutin sukulaisilmaus on "ähä piti", jossa pitää-verbin imperfektimuodon käyttö viittaa mahdollisesti ilmauksen taustalla olevaan ajatukseen "niin piti(kin) käydä"Lähteet: Suomen kielen etymologinen sanakirja Vanhan kirjasuomen sanakirja kutti - Suomen etymologinen sanakirja kuttis - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja ähä piti - Suomen...
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen. Sen mukaan vuoden 1939 10 markan setelin arvo on 0,50-75 euroa riippuen paitsi setelin kunnosta myös kulmakuviosta ja vesileiman asennosta, joiden yhdistelmiä voi olla neljä erilaista. Ne käyvät ilmi kirjasta.
Vuoden 1922 500 markan seteli on 35-600 euron arvoinen (tyyppi I-III) tai "ilman laattanumeroa" 200-1800 euroa tai "laattanumero" 200-1500 euroa, kaikkein parhaassa kuntoluokassa olevalle setelille ei ole määritelty hintaa, se on harvinainen, merkinnällä R.
Suomen povata-sana on ilmeisesti takaperoisesti johdettu povari-sanasta. Povari puolestaan tulee ruotsin sanasta spåare, joka on johdos verbistä spå 'ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P / (toim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne on Annan rinnakkaismuoto. Maire tulee Kalevalassa esiintyvästä sanasta mairea, joka tarkoittaa ihanaa ja suloista. Joissakin murteissa myös armasta. Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on omat vapautensa. Heikki Salo käsittelee sen ominaisuuksia kirjassaan ”Kahlekuningaslaji : laululyriikan käsikirja” (Like, useita painoksia, esim. 6. täydennetty painos 2014).Laululyriikka yksinään on puolivalmis tuote ilman musiikkia. Laululyriikka kirjoitetaan ensisijaisesti kuultavaksi. Salo tarkastelee musiikin ja tekstin yhteyksiä, esimerkiksi vokaalien ja konsonanttien soivuutta. On tärkeää, millaiseen konsonanttiin tavut päättyvät. Konsonantit d, k, p ja t ovat huonosti soivia. Tämä voi olla yksi selitys sanoittajien valinnoille.
Wolfgang ja Heike Hohlbeinin kirjoissa Pimeyden lapset 1 ja 2 (WSOY 1994) on tuollainen juoni.
Risingshadow -sivustolla kirjasarjaa kuvataan näin:
"Ollessaan luokkaretkellä tuomiokirkon katakombeissa Michael törmää siellä kirjailija Henry Wolfiin. Yhdessä he lähtevät tutkimaan kiellettyä aluetta, vanhaa ruttokuoppaa. Mutta suojakaide on hauras, se pettää, ja kaksikko putoaa sokkeloiseen labyrinttiin, joka on täynnä outoja paholaispatsaita, vielä oudompia otuksia, suljettuja ovia ja salaperäisiä taikamerkkejä. Maan alta he löytävät ihmeellisen kaupungin, jonka asukkaat vähä vähältä paljastavat kaupungin monipuolisen syntytarinan."
Finna.fi-palvelusta löytyy jonkin verran turkmeenin oppikirjoja, mutta koska kyseessä on harvinaisemmin opiskeltu kieli, materiaaleja ei ole paljoa. Iso osa kirjoista on yliopistojen kirjastoissa, joten kannattaa olla yhteydessä kyseisiin kirjastoihin suoraan ja kysyä, kuinka niiden lainaaminen onnistuisi. Finna.fi:n turkmeeninkielisiä kirjoja pääset selaamaan tästä. Lisäksi Youtubessa ja ylipäätänsä netissä näyttäisi olevan oppimateriaaleja, joita voi hyödyntää opiskeluissa.
Oppimismetodeja en osaa suositella, sillä jokainen yksilö oppii eri tavalla. Kannattaa käyttää niitä tapoja, jotka ovat toimineet sinulla aikaisemminkin kielten opiskelussa.
Lopuksi ehdottaisin suomen kieliopin ja rakenteen opiskelua. Turkkilaiset kielet,...
Raaseporin kaupunki sijaitsee Etelä-Suomessa Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunta yhdistettiin. Kaupungin nimi otettiin alueella sijainneen Raaseporin linnan mukaan.
https://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-170045-Raseborg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raasepori
Messinkiesineiden muodot usein lainattiin usein hopeaesineistä. Messingin ajoittaminen on vaikeaa Mestari- ja vuosileimoja ei vaadittu merkittävän messinkiin kuten hopea- tai tinaesineisiin.
Sitäpaitsi momien esineiden muodot pysyivät samoina jopa vuosisadankin ajan, mikä edelleen vaikeuttaa esineiden ajoittamista. Vasta 1800-luvulla alkoivat jotkut valmistajat esim. Skultunan tehdas Ruotsissa, leimata tuotteitaan. ( Keräilijän käsikirja, 1977 s. 24-25.)Suomessa olevan 1800-luvun esineistön huomattavimmat tuottajat olivat Fiskars ja edellä mainittu Skultuna. Englantilainen Edvard Hill toimi Fiskarsin tehtaalla 1840-1862. Hän käytti leimaa Hill Fiskars 11. Leimasarjan numero merkitsee Fiskarsin hinnastossa esiintyvää tuotenumeroa....
Hei! VHS-videoiden digitointi on mahdollista Jyväskylän kaupungin pääkirjaston digitointitilassa. Tilan voi varata musiikkiosaston neuvonnasta, puh. 014 266 4115.
Lisätietoa digitointitilasta löydät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://jyvaskyla.fi/kirjasto/paakirjasto/digitointitila.
Mainitsemaasi André Acimanin Kutsu minua nimelläsi -kirjaan on ilmestynyt itsenäinen jatko-osa Etsi minut (2020). Onko se tuttu?
Poikien tai miesten välisiä rakkaussuhteita käsitellään myös seuraavissa nuorten aikuisten kirjoissa:
Albertalli, Becky: Minä, Simon, Homo sapiens (2017)
Klune, T.J.: Kuiskailevan oven alla (2023)
Oseman, Alice: Heartstopper-sarja
Sutter, James L: Darkhearts (2023)
Thomas, Aiden: Hautausmaan pojat (2021)
Lisää nuorten sateenkaarikirjoja löytyy tästä Kirjasammon listauksesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-sateenkaarikirjoja-nuorille
Muita BookTok-suosikkeja suomeksi tässä listassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-kirjatokista-tutut-nuortenkirjat
Mukavia lukuhetkiä!
Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… ....
Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi...
Mieleen tulee Henrik Tikkasen satiirinen romaani Unohdettu sotilas. Sitä ei ole nyt omassa kirjastossa saatavilla, joten en voi tarkistaa.
Toinenkin kirja tuli vielä mieleen. Heidi Ruotsalaisen romaani Kylmän sodan agentti: kaukopartiojohtaja Lauri Solehmaisen elämäntarina kertoo salaisista tiedustelutehtävistä Naton agenttina mm.
Murmanskin alueella maailmansotien jälkeen. Kirja on julkaistu 2011, joten sitä ehkä on vielä myynnissäkin.
Ranskan hallitus esitti helmikuussa 2021 ennakkoäänestyksen käyttöönottoa. Tarkoitus oli saada uudistus voimaan jo nyt käytäviin presidentinvaaleihin, mutta hanke on edelleen toteuttamatta. Jos ranskalainen haluaa äänestää, hänen on hankkiuduttava äänestyspaikalle virallisina äänestyspäivinä tai valtuutettava joku toinen käyttämään ääntään.
Présidentielle 2022. Et si… on pouvait voter plusieurs jours avant la date de l’élection (ouest-france.fr)
Tähän tapaukseen voi soveltaa esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesääntöä, jossa on tarkka "sotapalvelukelpoisuusluokittelu ruumiinvikojen, vammojen ja sairauksien perusteella". Kyseisissä luokituskoodeissa alussa oleva kirjain viittaa palveluskelpoisuusluokkaan, sekä sen perässä oleva numero tarkentaa vamman tai sairauden.
Ko. sodanaikaiseen Lääkärintarkastusohjesääntöön voi tutustua muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastossa (www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto) .
