R. L. Stinen kotisivuilla on lista Goosebumps-kirjasarjan kirjoista:
http://www.rlstine.com/#nav/books
Tietoa Nightmare Room -sarjan kirjoista löydät puolestaan täältä:
http://www.thenightmareroom.com/frames_flash.html
Stinen suomennetut teokset kustantajan verkkosivuilla:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=333
Katso myös:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
http://en.wikipedia.org/wiki/Goosebumps
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Nightmare_Room
Roope on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä on 7.6.
Robert on englantilainen muoto germaanisesta nimestä Hrodebert (muinaissaksan hrothi, maineikas + berhta, loistava). Ruotsiin nimi Robert tuli 1600-luvulla eräiden skotlantilaisten mukana. Sieltä se saatiin myös Suomen almanakkaan.
Tietoja nimestä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet
Suomalaisen mainonnan historiasta yleensä kerrotaan teoksessa Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia.
Hyvä mainonnan yleiskirja on Tarja Ranisen Mainonnan ABC : käsikirja. Kannattaa tutustua myös Tuula Niemisen kirjaan Visuaalinen markkinointi.
Ulkomainonnasta ja erityisesti julisteista löytyy tietoa Reijo Ikäheimosen kirjasta Marketposters - aikamme uusi idea.
Kirjoissa Palvelutoiminnot 2-3 on tietoa mainonnasta ja ainakin osassa 2 on lyhyesti kerrottu teippauksesta.
Yksi artikkeli löytyi erityisesti mainosteippauksesta: Tekijät: Maskulin, Sanna
Nimeke: Mainosteippaus on visuaalista markkinointia
Julkaisussa: Vähittäiskauppa, 2000 : 3, s. 56-57
Valitettavasti kirjaa, joka kertoisi pelkästään mainosteippauksesta, ei löytynyt...
Ääneneristyksestä on julkaistu mm. seuraavat kirjat:
Ääneneristyksen toteuttaminen (Suomen rakennusinsinöörien liitto, 2003)
Ääneneristys rakennuksessa (Rakennustieto 2003)
Aiheesta voi lukea myös internetistä, esim seuraavista osoitteista.
Paroc Oy: http://www.paroc.fi/channels/fi/acoustics/regulations+and+guides/aanene…
Puuinfo: http://www.puuinfo.fi/fi/ammattilaisten_palvelut/rakennussuunnittelu/su…
Toivottavasti seuravasta linkistä on apua. Siinä on kysyttyjä aiheita käsitteleviä teoksia
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1863534__Sskitsofrenia%20nuoret__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b1863534
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Rohkenen käyttää tässä lähteenä Wikipedia-artikkelia, koska tässä tapauksessa sen lähteet on merkitty hyvin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulaisuus
Suomen kielessä ei näytä olevan mitään kälyn tai naton tapaista erityistä nimitystä äidin isän isälle. Hän on isoisoisä.
Valitettavasti kirjallisuutta aiheesta en löytänyt. Kannattaa kysyä vielä Lastenkirjainstituutista, Suomenlinnan lelumuseosta ja Lelumuseo Hevosenkengästä.
Lastenkirjainstituutti
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Suomenlinnan lelumuseo
https://lelumuseo.fi/
Lelumuseo Hevosenkenkä
https://lelumuseohevosenkenka.fi/
Tietoa ja kuvia eri maiden nukeista https://atlantaga10.tripod.com/allcountriesdolls.html
Pääkirjaston musiikkiosastolla on teos
Hugo Alfven, en bildbiografi an Lennart Hedwall.
Gefen Gerardin teoksessa Composers' Houses lienee
vain maailmalla yleisemmin tunnettujen säveltäjien koteja.
Nordic artists' homes ja Pohjoismaisia taiteilijakoteja -kirjojen
luettelointitiedoissa ei mainittu Alfvenia.
Kokeilin asiaa windows tietokoneella ja Iphone puhelimella. Kokeilussa molemmat antoivat saman alimman hinnan arviot sekä selaimella että puhelimen aplikaatioilla.
Hnnat varmaan nousevat varaamisen aikana esim. paremman palvelupaketin esim. matkatavaroiden, ilmaisen peruutuksen tai matkustusajankohdan muuttuessa.
Joskus myös matkan kysyntä nostaa hintoja esim. kerran kaveriporukan varatessa 50 hengen voimin matkaa Kosovoon, noisivat hinnat varaajien määrän takia. Viikkoa ennen varanneet saivat halvemman hinnan kuin viikkoa myöhemmin varanneet porukan jäsenet.
Tietenkin myös ei matkantarjoajien sivustoilla voivat hinnat vaihdella huomattavasti.
MTV.fi sivun uutisista löytyi Jussi Rintalan asiantuntijalausunto aiheesta:"– Lentolippujen...
Valitettavasti en löytänyt mistään kotimaisesta kirjastotietokannasta tällaista huoltokirjaa. Ehkäpä kannattaisi kysyä sitä myyjältä tai maahantuojalta suoraan.
Sain selville, että Vähätalon Traktori -niminen yritys Somerolla on toiminut näiden traktoreiden parissa jo lähes 30 vuotta myyjänä, korjaajana ja maahantuojana. Tässä heidän kotisivunsa, josta näkyvät myös yhteystiedot:
http://www.vahatalo.fi/traktori.htm .
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
Tällaiseen kysymykseen ei voi vastata mielekkäällä tavalla. Ensinnäkään "suomalainen rockmusiikki" ei ole yksi asia, jonka mahdollista "alavireisyyttä" voisi arvioida, vaan se koostuu tuhansista erilaisista osista, joiden samanaikainen arviointi on mahdotonta ja epätarkoituksenmukaista. Jo sen ratkaiseminen, mikä musiikki ilmaisun piiriin kuuluu tai ei kuulu, on erittäin haastava tehtävä, jonka lopputuloksesta ei synny minkäänlaista yksimielisyyttä.
Toisekseen tuskin on yhteistä käsitystä siitä, mitä "alavireiseltä kuulostaminen" tarkoittaa. Semanttisesti sillä voidaan tarkoittaa äänenkorkeudellisesti epäpuhdasta laulua tai soittamista, mikä ei ole millään lailla tyypillistä suomalaiselle rockille, vaikka siihen voi kuka tahansa esiintyjä...
Hei!
Elokuvaa varten tehtiin kuvausmatkoja Islantiin, Itävaltaan ja Kanarian saarille. Tietoja elokuvasta löytyy esim. sivulta http://www.elonet.fi/title/ek2aip/muut
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) esim. hakusanoilla ydinfysiikka tai fuusioreaktio. Tulokseksi tulee mm. kirja Atomista avaruuteen, osa Moderni fysiikka.
Kannattaa lisäksi selailla muitakin Helsingin kaupunginkirjaston luokan 530-kirjoja.
Hakusanalla fuusioreaktio löytyy netistä muutama viite ja artikkelitietokannoista mm. lehdet Tekniikka ja Talous 1989:40; 1997:9 sekä Tiede 2000 1997:5.
Jos haluat perusteellisempaa tietoa ota yhteys Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/.
Kenties Digi- ja väestötietoviraston maksullinen osoitepalvelu voisi auttaa?
Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000
Ruotsinkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1001
Numerot palvelevat joka päivä klo 8.00 - 22.00.
Palvelun hinta on 2,50 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm (16.5.2020 saakka 1,98 euroa/minuutti).
Palveluun voi soittaa ainoastaan Suomesta.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyy työ- ja virkaehtosopimuksia, joista löytyy tietoa palkkausperusteista. Kotimaisista artikkeliviitetietokannoista ei löytynyt mainittavaa tietoa kirjastoalan palkkauksesta, mutta voisit ottaa yhteyttä Akavan Erityisalojen Keskusliittoon (AEK)(yhteystiedot http://www.aek.fi) tai Kuntien asiantuntijat KUMULA:aan (http://www.kumula.net). AEK julkaisee lehteä nimeltä Yhteenveto, jossa tämäntyyppisiä palkkausasioita on käsitelty (lehti tulee Turun kaupunginkirjastoon, mutta sitä ei indeksoida eli asiasanoiteta).
Tilastokeskuksen Palkat-sarjan tilastotietoja löytyy myös käsikirjastosta (Kuntien kk-palkat, Kuntasektorin kk-palkat ja Valtion kk-palkat), tiedot ovat vuodelta 1997.
