MOT Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo rukka sanasta näin:Poronnahkaista mekkoa merkitsevän rukka-sanan vastineita ovat vatjan hihatonta mekkoa merkitsevä rukka ja viron mekkoa merkitsevä, vanhentunut rukk. Sana on vanha germaaninen laina, jonka alkumuotoa *rukka- edustaa mm. nykysaksan takkia merkitsevä Rock. Samaa sanaa on suomessa ja eräissä lähisukukielissä alettu vertauskuvallisesti käyttää myös ihmisraukan nimityksenä. Vastaavalla tavalla käytetään eräitä muitakin, etenkin huonokuntoisia vaatekappaleita merkitseviä sanoja, esim. → parka, riepu, raasu ja rääsy. Suomen kirjakielessä rukka on ensi kertaa mainittu Johannes Saloniuksen sepittämässä muistorunossa 1673. Nahkaista työkäsinettä merkitsevä rukkanen voi olla rukka-sanan...
Tietoa kirjastoalan ammatillisesta peruskoulutuksesta löytyy mm. Kirjastot.fi -sivuilta, kirjastoala (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/ ), kohdasta Koulutus ja opiskelu, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ . Siellä on mm. linkki Opetusministeriön laatimaan kokonaisuuteen koulutuksesta ja sen määräyksistä, http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Pari asiasta aiemmin esitettyä kysymystä on Kysy kirjastonhoitajalta arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arksto.aspx , hae asiasanoilla kirjastoala ja koulutus. Etäopiskelukurssejahan voi suorittaa esim. Avoimessa yliopistossa http://www.avoinyliopisto.fi/ . Muita etäopiskelumahdollisuuksia http://www.edu.fi/page.asp?path=498;5998;6082 ....
Shakespearen teoksesta ”Hamlet” on olemassa useita eri suomennoksia. Paavo Cajanderin suomennos on sellainen klassikko, että poimin suomennoksen siitä, se kun on helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojastakin jo vapautunut, koska Cajanderin kuolemasta on jo yli 70 vuotta.
Cajander suomentaa kysymäsi lauseen seuraavasti: ”En milloinkaan näe hänen vertaistansa.”. Cajanderin suomennos löytyy kokonaisuudessaan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Jos tarvitset ”Hamletista” tai muista teoksista suomenkielisiä katkelmia, on helppo vilkaista Gutenberg-projektin suomenkielisten teosten listasta osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi, löytyisikö sieltä sopivaa suomennosta.
Cajanderin...
"Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun" saattaa olla alkuperältään suullista kansanperinnettä, jonka alullepanija on tuntematon. Se on yksi niistä n. 40 000 sananparresta, jotka saatiin talteen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1985 julistamassa keruukilpailussa. Näistä se ja 5246 muuta kelpuutettiin mukaan Matti Kuusen toimittamaan kirjaan Rapatessa roiskuu : nykysuomen sananparsikirja (SKS, 1988). Sananparren keruupaikaksi kirjassa mainitaan Ristiina.
Rapatessa roiskuu -kokoelmaan on kelpuutettu vain sellaisia sananparsitekstejä, joille ei ole löytynyt vastineita Kansanrunousarkiston n. 1950-luvun loppuun ulottuvista sananparsien kopiokortistoista eikä ennen vuotta 1965 julkaistuista sananparsikirjoista. Se...
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman...
Nazim Hikmetin runon, joka alkaa riveillä "Meristä kaunein / on vielä purjehtimatta." on suometanut Brita Polttila. Runo sisältyy Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976, s. 33).
Kuvakirjana ADHD löytyy aiheena esim. kirjassa Vauhdikas Rasmus, kirjoittajana Rosemarie Kunzler-Behncke. Marja Valkaman kirja Arvi lukee uutiset on suunnattu lukemaan oppiville. Vähän isommille on esim. Marika Uskalin kirja Pietari, Nella ja kulmakunnan kauhu. Tietokirja aiheesta on esim.Jarruta!: lasten ja nuorten ADHD-opas, kirjoittajina Patricia O. Quinn ja Judith M.Stern. Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet järjestelmästä ja on tilattavissa mihin kirjastoon tahansa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1877149__Sarvi%20lukee%20u…
Tässä kaksi suomennosnäytettä:
"Monesti eläissänsä arka kuolee,
mies uljas maistaa kalman kerran vain.
Kaikista kummista, mit' olen kuullut,
on suurin kumma ihmisien pelko,
vaikk' älyävät kuolon täytymykseks,
mi tulee, kun se tullaksensa on."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat tiesivät?"
suomennos Paavo Cajander (ensimmäinen painos vuodelta 1884, suomennosvuotta ei ole mainittu)
"Monesti eläessään arka kuolee,
mies uljas maistaa kuolemaa vain kerran.
Kaikista ihmeistä suurin ihme sentään
on ihmisen päätön kuolonpelko, vaikka
kuolema tulee kun on tullakseen."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat näkivät?"
suomentanut Eeva-Liisa Manner (Tammen kustantama painos on vuodelta 1983, suomennosvuotta ei ole mainittu)
Runo löytyy Pasilan pääkirjastosta ruotsiksi nimellä 'Vattenfallet' ja teoksesta :
FRÅN DUBBELÖRNEN TILL HAMMAREN OCH SKÄRAN: Rusk dikt från 200 år
JULKTIEDOT 1989
STAND NRO 91-7922-009-6
HEL LUOKKA 2.2
Hannu Sinisalon ja Olavi Antilan toimittamassa kansanperinteen kuvateoksessa Suomalainen perinnekuvasto (1980) on useita kuvia erilaisista hevoskyydeistä, mutta tällaista kuvan mukaista nelipyöräistä hevoskulkuneuvoa sieltä ei löydy.
Vielä 1800-luvulla hevosajoneuvoliikennettä rajoitti etenkin kesäaikana maanteiden huono kunto. Vaikka kaupunkeja yhdistävät tiet olivatkin ajokelpoisia, paikalliset tiet olivat enimmäkseen jalkamiesten ja ratsujen käyttämiä polkuteitä. Pyörällisten hevosajoneuvojen määrä olikin vielä 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vähäinen ja hyötyliikenne keskitettiin talvikeleille tai vesireiteille. Kauppamatkat kaupunkeihin voitiin tehdä kärryillä, sillä asutus- ja kauppakeskuksiin johtavat tiet yritettiin pitää...
Nachricht on esim. Duden-sanakirjan mukaan varhaisyläsaksan Nachrichtung -sanasta (n. 1600-l.) kehittynyt, joka on puolestaan johdettu verbistä, merkityksenä suunnilleen (käsittääkseni) jonka mukaan on suuntauduttava, joka on otettava huomioon = nach dem man sich richten muss. Tämän sanan merkitys on muuttunut vähitellen merkitsemään ilmoitusta, joka on sisältänyt ohjeita/opastusta ja siitä edelleen uutiseksi.
https://www.duden.de/rechtschreibung/Nachricht#herkunft
http://journalistikon.de/nachricht/
Tutkimme asiaa Saksalaisessa kirjastossa ja voimme kertoa, että sana on tullut käyttöön 1600-luvulla ja on alunperin tarkoittanut ohjetta. Vuosien saatossa merkitys on muuttunut tarkoittamaan uutista.
Ernest Clinen Ready Player One -kirjan kustantaja Suomessa on ollut Gummerus Kustannus. Tällä hetkellä Gummerus ei näyttäisi olevan julkaisemassa jatko-osan suomennosta ainakaan kovin pian. Toiveita tällaisesta voi esittää osoitteessa info@gummerus.fi.
Hämeenkatua Aleksanterin kirkolle ja Vanhalle hautausmaalle matkataan Betonimylläri-kokoelman runossa 'Mylly': "Oli täyttämä askeleen / päälaskimo Tampereen: / väli torin ja Tuulensuun / kiviseinän ja lehmuspuun - / joka jäljiltä tarhurin / oli järkytys kaupungin." -- "Pari mummoa pientä ja laahustavaa, / pari partaalla-vaeltajaa, / tuli vastaani mustine kirjoineen / käsikoukkua työntyen tungokseen. / Minä käännyin ja seurasin heitä. / Sitä kulkua Kuolema johti / Aleksanterin kirkkoa kohti."
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyy viitteitä hakemastasi aiheesta.
Lindaan pääset osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html , valitse tarkennettu haku ja kirjoita hakusanoiksi matematiik? opetu? unkari? Saat tulokseksi 24 viitettä, joista ainakin osa käsittelee matematiikan opetusta Unkarissa.
Ensimmäisenä listassa on Pirjo Tikkasen väitöskirja Helpompaa ja hauskempaa kuin luulin, joka on verkkojulkaisu ja luettavissa siis miltä tahansa nettikoneelta. Kirjat voit tilata kaukolainoiksi.
Pääasiassa kirjastoammatillisiin tehtäviin vaaditaan kirjastoalan koulutus. Kirjastossa on myös muita työtehtäviä, esim. tietotekniikkaan tai hallintoon liittyviä, joihin taas tarvitaan näihin tehtäviin sopiva koulutus. Lisäksi kirjastoissa työskentelee alan harjoittelijoita.
Sijaisuuksiin ja lyhytaikaisiin töihin on toisinaan mahdollista päästä myös ilman koulutusta. Helsingin kaupungin ja siis myös kaupunginkirjaston tällä hetkellä avoinna olevat työpaikat löytyvät täältä:
https://www.erekryhelsinki.fi/
Lyhytaikaisiin keikkatöihin pääkaupunkiseudun kaupunkien palvelukseen voi päästä henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta:
http://www.seure.fi/
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan: "Tahkomäen nimi liittyy tahko- eli hiomakivien louhintaan sen kallioista. Kallio sisältää kvartsihiekkaa, josta valmistetaan tahkoja, aiemmin siitä on tehty myös myllynkiviä ja sodan aikana hiomakiviä. Myös Nilsiän kirkon valkoiset kivet on louhittu Tahkomäestä".
Lähde:
Kotimaisten kielten keskus: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Ainakin alla olevista lehdistä löytyy aikuisten haalareiden teko-ohjeita kaavoineen:
- Suuri käsityölehti 2014: 7, s. 13, 38
- Suuri käsityölehti 2013: 7, s. 16-17, 39-40
- Suuri käsityölehti 2012: 3, s. 26-27, 35-36
- Moda 2011: 2, s. 18-19, 74
- Moda 2011: 6, s. 24-25
- Suuri käsityölehti 2011: 8, s. 40-41, 56, 59
Kumpaakin lehteä löytyy Helmet-kirjastoista. Moda-lehti on täman vuoden alusta nimeltään Kotiliesi Käsityö:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smoda__Ff%3Afacetmediatype%3…
Kuvallista pornografiaa tunnetaan varmuudella ainakin antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta. Myös monissa muissa kulttuuripiireissä tunnetaan hyvin vanhoja seksuaalisten toimintojen kuvauksia, joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, onko kuvilla aina ollut täsmälleen sama funktio kuin sillä, mitä nykyään kutsumme pornografiaksi. Vielä vaikeammin tulkittavissa ovat arkeologiset löydöt, jotka kuvaavat sekä naisen että miehen sukupuolielimiä. Kyse saattaa olla pikemmin hedelmällisyyteen liittyvistä kuvista ja veistoksista.
Heikki Poroila
