Ikävä kyllä tämännimistä teosta ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Kati Liukkonen oli toinen tekijä vuonna 2008 julkaistussa kirjassa Viisikko - rimpuileva remmi:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9529235011
Samanniminen henkilö on kuvittanut Sirpa Puskalan kirjan Pikkuruu Mustanmusta (1999):
http://kirjailijat.kirjastot.fi/en-gb/kirjailija.aspx?PersonID=1617&Pag…
Muita teoksia ei Kati Liukkoselta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole julkaistu (https://finna.fi Voisiko kyseessä olla esimerkiksi novelli?
Kun en tiedä, milloin kysyjän lukiovuodet ovat olleet, tämä on melkoista hakuammuntaa, mutta voisiko kyseessä olla vuonna 2010 suomennettu John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar)? Ainakin sen tarina sisältää paljon samaa kuin kysyjän kuvaus.
Tätä paremmat arvaukset voisi lisätä tähän vastaukseni perään.
Heikki Poroila
Yritä seuraavaa: Jos kyseessä on adobella luettava kirja, poista kirja lukuohjelmasta, jos se on jo latautunut sinne. Poista laitteeltasi myös aiemmin lataamasi kirjatiedostot sekä tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä ladata kirja uudestaan lukuohjelmaan. Jos luet kirjaa selaimella: Tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä avata kirja uudestaan.
Lähden siitä olettamuksesta, että haluat kieliharjoittelua tositilanteessa. Sivustolla German Internet Links (http://webgerman.com/germlinks/ ) on valtavasti linkkejä, online-kursseja, testejä ym. About.com –sivuston saksan kielen sivuilla on myös kirjeenvaihto- ja foorumilinkkejä: http://german.about.com/library/blpenpal_intro.htm
Yksi vaihtoehto tositilanteen kieliharjoitteluun ovat keskustelufoorumit. Näitä ei saa sekoittaa chatteihin, joissa käydään ikään kuin puhelinkeskustelua kirjoittamalla ja joissa keskustelut häipyvät kun ne ovat ohi. Foorumeille kirjoitetut viestit jäävät talteen, ja ovat kaikkien luettavissa.
Kirjailija Joanna Campbellista, oikealta nimeltään Jo Ann Simon, ei ole kirjoitettu suomeksi. Hänen englanninkieliset kotisivunsa löytyvät täältä:
http://www.joannsimon.com/joanna/
Voisiko se olla tämä:
The Cuckoo That Couldn't - Poem by Harley White
Is destiny carved or does instinct win out?
What causes a species to thrive or thin out?
Are queries and theories the puzzles they seem?
Let's hark to a cuckoo tale spun from a dream.
There once was a cuckoo who happened to grow
Into a rare nestling that needed to know,
About all the whispers and strange twittered words
That designate cuckoos as crazy weird birds.
The cuckoo embarked on a singular quest
In search of identity there in that nest.
Why am I where I am? Who am I? What for?
Must I mimic others, or can I be more?
Should cuckoos be cuckoo, if cuckoos they be,
And have such a dysfunctional family?
In youth the bird doubted the rumors were true,
And asked every...
Kaikki kappaleet löytyvät Turun kaupunginkirjastosta, mutta ei tuollaisina sovituksina. Täytyisi ehkä vähän sovittaa itse tai vaihtaa kokoonpanoa. Tällaiset sovitukset löytyvät:
1. Fougstedt: pianotriolle ; Merikanto: pianotriolle ; Kuula: viululle ja pianolle ; Merikanto: sellolle ja pianolle.
2. Valvotun yön valssi: 1-4-ääninen nuotinnos viuluille
3. Vaiennut viulu: nuotinnos viululle
4. kehtolaulu: pianotriolle TAI sellolle ja pianolle TAI viululle ja pianolle
5. Ol kaunis kesäilta: kolmelle sellolle TAI kahdelle viululle.
Teoksessa Lykyn avain: 999 vanhaa taikaa ja uskomusta (SKS, 1991)löytyy kappaleen Lapsionni (s. 55-59) alta mm. "Kun halutaan poikalasta, niin tekijällä pitää olla karvalakki päässä ja kintaat kädessä. Vimpeli 1889" (s. 58). Samoin Marja Paasion teoksesta Pilvihin on piian nännit: kansan seksiperinnettä (1985) löytyy mm. lapsentekoa ja raskautta koskevia uskomuksia.
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen...
Korttila-nimen alkuperästä eivät lähdeteokset anna paljonkaan tietoa. Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) antaa sukunimistössä esiintyvälle kortti-sanalle kaksi mahdollista taustaa - toisaalta ruotsin sanan gård (talo, aitaus, tarha), toisaalta alasaksalaisen henkilönnimen Konrad sekä sen muunnokset Kord ja Kort. Nissilän esimerkeissä gård-pohjaiset kortit esiintyvät maasto- ja vesistönimissä yhdyssanojen jälkimmäisinä osina, joten germaaninen perusta tuntuu näistä kahdesta todennäköisemmältä.
Nissilän mainitsemia Korttilaa lähellä olevia sukunimiä ovat Kortti(nen) ja Kuortti(nen). Hakusanan Kuortti kohdalla Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) myötäilee...
Ann on lyhentymä Annasta, joka puolestaan on kreikkalainen muoto sanasta hannah, armo. Anna ja Ann ovat suosittuja nimiä monissa kielissä.
Charlott (sekä Charlotta ja Charlotte) on ranskalaisen ja italialaisen Charlot-nimen sisarnimi. Charlot tarkoittaa "Pikku Kaarloa", joten Charlott voidaan kääntää "Pikku Karlaksi". Kaarlo tulee nimestä Karl, joka on peräisin yläsaksan murteesta ja merkitsee miestä tai kosijaa. Nimi ja sen monet muunnokset (Carolus, Carlo, Charles jne.) ovat tulleet tunnetuiksi monien hallitsijoiden niminä.
Caroline on samaa juurta kuin Charlott, sillä se on Carolus-nimen sisarnimi.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään laulun tekijää tai esittäjää.
Tunnistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon esittäjästä voi kirjoittaa tämän vastauksen perään kommenttina.
Nähtävästi laulua "Tukkipoika huoleton" ei ole julkaistu nuottina. Laulua ei löydy laajoista tietokannoista, joissa on nuotteja ja äänitteitä (Viola, Fono) eikä maakuntakirjastojen tietokannoista.
ELONET-tietokannassa on seuraavat tiedot, jotka sinulla jo olivatkin: Taikayö (1954)
2. "Tukkipoika huoleton" ("Tukkipoika huoleton, lautan herra ja ylhäisyys on - -")
Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki
Es. "Tukkilaiset", laulu, huilu (playback / -), kahteen kertaan, yht. 2' 39".
Suomalaista elokuvamusiikkia julkaistaan hyvin harvoin nuotteina.
Opiskeluasioissa on varman tiedon saamiseksi paras ottaa suoraan yhteyttä kyseisen oppilaitokseen ja kysyä sieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kontaktihenkilöt opiskeluasioissa löytyvät ko. tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.helsinki.fi/hallinto/kanslia.htm
Sähköpostiosoitteet opintoneuvontaan med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Linkkejä : http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoss
http://www.koulutusnetti.fi/?file=315
Sanonnan isäksi mainitaan tavallisesti Lauri "Tahko" Pihkala, mutta mitä todennäköisimmin kyseessä on alkuperältään tuntematon sananparsi.
" -- Tahko hausi suojeluskuntamiesten hiihtävän hiihtomerkkisuorituksessa 10 kilometrin sijasta 20 kilometriä. Tahkon mielessä oli vanha sanonta: ei matka tapa, vaan vauhti." (Harri Salimäki, Isänmaan ja urheilu-uskon mies : Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana)
Kirjastojen kaukopalvelun kautta voi lainata kirjoja myös yliopistojen kirjastojen kokoelmista. Kaukopalvelusta peritään lähettäjäkirjaston asettama maksu.
Valitettavasti kaikista pääkaupunkiseudun kirjastojen videoista ei ole erillistä luetteloa, koska tiedot löytyvät aineistorekisteristämme. Esim. Helsingin ja Espoon kirjastot pitävät kuitenkin netissä omia videoluetteloitaan (ks.http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h33/h27/q330.htm ja http://espoonkirjasto.mork.net/kinokirjasto/index.htm).
