Kysyin kirjaa kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja sain pari vastausta. Toisessa oltiin sitä mieltä, että kyseessä olisi kuitenkin Leea Virtasen kirja Varastettu isoäiti. Siinä on kengurutarinasta sellainen versio, jossa esiintyy sekä orkesteri (Helsingin kaupungin-) että takin taskussa ollut passi.
Toisessa vastauksessa viitattiin keskusteluun https://groups.google.com/g/alt.folklore.urban/c/tQGa6osDbF8?pli=1 ja kirjaan Gucci Kangaroo and Other Australian Urban Legends / Amanda Bishop https://www.amazon.co.uk/Gucci-Kangaroo-Other-Australian-Legends/dp/090…;
Kyseinen teos löytyy Tampereen Yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistosta. Sieltä ei välitetä kaukolainoja. Jos haluaa tutustua teokseen paikan päällä, kannattaa soittaa etukäteen. Allan Rinteeltä on myös olemassa teos Käytännön merenkulkuoppia. Sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Tutkimustrategioista löytyy kattavasti tietoa mm. seuraavista kirjoista: Uusitalo, Hannu: Tiede, tutkimus ja tutkielma ; Soininen, Marjaana: Tieteellisen tutkimuksen perusteet ; Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita ; Pihlaja, Juhani: Tutkielmaa tekemään sekä Yli-Luoma, Pentti: Ohjeita opinnäytetyön tekemiseen.
Lisäksi erilaisia apuneuvoja opinnäytetyön tekoon tarjoaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Nuorten pakki -sivusto osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/paikpll.htm Sivulle on kerätty erilaisia apuneuvoja esitelmien, opinnäytteiden ja tutkielmien tekijöille. Vaikka sivu onkin nuorten sivu, on siellä myös vanhemmillekin tarpeellista tietoa. Vielä voi käydä Tampereen yliopiston sivulla http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/...
Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan kirjastoon. Haapajärven kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.haapajarvi.fi/kirjasto
Hakuteoksen
Salanimet ja nimimerkit / Maija Hirvonen. - Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, 2000
mukaan
tällaista nimimerkkiä on käyttänyt mm. toimittaja
Irja Solveig Wolontis (os. Stenius), joka oli syntynyt v. 1895 Viipurissa.
Teoksen
Suomen sanomalehdistön matrikkeli / julk. Suomen sanomalehtimiesten liitto, 1937
mukaan Solveig Wolontis kirjoitteli lähinnä ruotsinkielisissä lehdissä, mutta mahdotonta ei kai liene, että hänen kirjoituksiaan olisi myös ilmestynyt suomenkielisissä lehdissä. Yllä mainittu matrikkeli mainitsee Wolontisin harrastuksiksi partiotoiminnan ja lasten kasvattamisen, mitkä hyvinkin luontevasti selittäisivät esim. kysymyksessä mainitun artikkelin aihevalinnan.
Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Generalens testamente (Södeström, 1994). Sijainniltaan sopivien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset selaamaan Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Inkoon ja Kirkkonummen pääkirjastoissa kirjaa näyttäisi olevan, Inkoossa vastaamishetkellä jopa paikalla.
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
Kuuban kansallissankari ja runoilija José Martín runoja espanjaksi ja englanniksi käännettyinä löytyy osoitteesta:
https://allpoetry.com/Jose-Marti
Havanna esiintyy esimerkiksi runossa nimeltä El ennemico brutal.
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Yhtä köyttä -opetusohjelmaa voitte tilata osoitteesta
http://www.terveysry.fi/
Valitettavasti en löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (osoite http://fennica.csc.fi/ ) Ulla Rantalan kuvittamia teoksia lainkaan. Mikäli olette kiinnostunut samantyyppisistä teoksista, voitte hakea niitä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivuilta http://www.jkl.fi/kirjasto linkki Aineistohaku) esimerkiksi asiasanalla tapakasvatus.
Brasiliassa vuonna 2007 tehdyn tieteellisen tutkimuksen mukaan hämähäkkilaji Loxosceles intermedian täysikasvuiset yksilöt selviytyvät täysinäisessä pölypussissa noin 10 päivää.
Tutkimuksen mukaan on kuitenkin erittäin todennäköistä, että hämähäkit menehtyvät jo imuroinnin yhteydessä saamiinsa vammoihin.
Tutkimuksessa käytetyn lajin täysikasvuisen yksilön vartalon pituus on 1-2 cm ja jalkojen kärkiväli 3-4 cm.
Lähde:
http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1678-9199200700…
Hei!
En löytänyt Hämeenlinnan seudun kirjastoista kirjaa aiheesta. Internetin Google-haussa löytyy useita linkkejä fraktuuralla kirjoitetuista aakkosista, hakusanalla fraktuura. Wikipedian teksti, jossa on luettelo fraktuura-aakkosista on osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kirjaa mainostetaan, että se "ällistyttää kummallisilla tosiasioillaan, tarinoillaan, haastatteluillaan ja erikoisartikkeleillaan." Varmastihan ei voi tarkistamatta tietää, mutta voisi olettaa, että osa jutuista on totta ja osa "tarinoita". Alla linkki kirjan mainokseen:
https://www.readme.fi/kirja/ripleyn-usko-tai-ala-2019/
Mieto-kirjasta ei ole ainakaan vielä ilmestynyt isotekstistä versiota. Isotekstisiä kirjoja ilmestyy nykyisin kovin vähän. Kustantajalta (Karisto) voi tietysti tiedustella, onko sellainen ilmestymässä. Kirjasta on ilmestynyt e-kirjaversio, mutta sitä ei ole ainakaan vielä kirjastojen valikoimissa. E-kirjaa lukiessa tekstiä voi suurentaa tarpeen mukaan.
Suosittelen kuitenkin äänikirjaa. Jos asiakkaan näkökyky on heikentynyt ja normaalin tekstin lukeminen on hankalaa, kannattaa kysellä Celia-palvelusta. Sen avulla pääsee kuuntelemaan äänikirjoja laajasta Celianet-kokoelmasta. Myös kyseinen Mieto-kirja kuuluu Celianet-kokoelmiin. Jos asiakkaalla on tietokone ja Internet-yhteys tai älypuhelin, äänikirjoja pääsee valitsemaan ja...
Omia tietoja ei enää ainakaan pitäisi löytyä muualta kuin terveydenhuollon uusista palveluista, esim.tuosta mainitsemastasi Omakannasta. En valitettavasti löytänyt meidän arkistostammekaan tätä tietoa.
Muistelemasi sarja on luultavasti Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki, josta ilmestyi 1990-luvulla Kustannus-Mäkelän kustantamana tavutettuja kirjoja Mäkelän tavutetut -sarjassa. Vuonna 1992 sarjassa julkaistiin kirja Kiljusen Luru marakattina.
Kyselin tästä kollegoilta ja tutkiskelin Kirjasampoa, josta löytyy erillinen osio jännityskirjallisuudesta, mutta kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Tunnistaisiko joku lukijoistamme teoksen?
