Kyseessä on V. A. Koskenniemen Kenttäpostia-sikermän kolmas runo kokoelmasta Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (1940). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot (1995, s. 209).
Kyseessä on Kirsi Kunnaksen runo Meritähti, joka alkaa säkeillä "Eli merenpohjassa Meritähti / tuhat tonnia vettä yllä..." Runo on Kirsi Kunnaksen kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly (1992) sivulta 78.
Vanha kunnon (Carl) Grimbergin Kansojen historia on edelleen erinomainen tietolähde - osa 2 Etu-Aasia - Kreikka käsittelee mm. muinaisia persialaisia, kuuluisuudet Kyyros ja Dareios I mukaan lukien. Kreikkalaisen Herodotoksen Historiateos on
mielenkiintoinen lisuke (myös Grimberg näyttää olevan sitä mieltä). Jos on utelias voi tarkistaa löytyisikö lisää
esim. John Curtisin Ancient Persia -teoksesta.
Ilmatieteen laitoksen säätilastoissa http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html?pic=0816.gif eivät kerro toteutuneita päiväkohtaisia säätietoja. Ottamalla yhteyden ilmatieteen laitokseen saattaisi sieltä saada nuo tiedot. Yhteystiedot ovat : Puh. (09) 192 91
Faksi (09) 179 581 Postiosoite: PL 503, 00101 HELSINKI
Käyntiosoite 19.9.2005 alkaen: Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki. Säätilastot (ma-pe klo 8.00-16.15);
Ilmastopalvelu 0600 1 0601 (hinta 3,01 e/min + pvm).
Sääennusteen mukaan (HeSa 17.8.2006) Etelä-Suomeen oli luvassa ko. päiväksi aamulla 14-15 ja iltapäivällä 20-21 ja Pohjois-Suomeen oli luvassa aamulla 10-12 ja iltapäivällä 15 astetta Celciusta.
Kyseessä saattaisi olla Ensio Seppäsen suunnittelema Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkki Savukosken Kuoskun kylässä.
Laatan teksti on seuraavanlainen:
Tämä muistokivi pystytetty 3.9.1941
partisaanien uhreiksi joutuneille
Jälkipolvet:
Älä kysy mitä maaltasi saat,
kysy sitä mitä voit sille antaa.
http://3.bp.blogspot.com/-9Dxr9we0TVA/TgMGPMyZxuI/AAAAAAAAAIs/6CI1TuIPr…
"Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkin suunnitteli professori Ensio Seppänen. Sen mahtava graniittipaasi otettiin sodanaikaisesta Salpalinjasta. Muistomerkki paljastettiin 22.7.1979. Siihen lisättiin 15.7.1994 laatta, jossa on Kuoskussa surmattujen ja sodissa 1939 – 1945 kaatuneiden kuoskulaisten nimet. Nimiä on 19. Käyntiohje: Kuoskun kylä on noin 15 km Savukoskelta Sallan...
Muutokset rahan arvossa löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Tuorein painos kirjastoissa on vuodelta 1999. Teoksessa luetellaan kertoimet vuosilta 1921-1998 (s. 654 rahanarvonkertoimet). Vuoden 1997 kerroin on 1,014 kun vuoden 1998 luku on 1. Taulukossa ei ole mainittu tiedontuottajaa.
Plussa aineistohausta http://www.libplussa.fi selviää, että vuosikirja on ostettu jokseenkin kaikkiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. (Useimmissa kirjastoissa käsikirjasto-kokoelmassa, tosin joitakin lainakappaleitakin löytyy.)
Meritan sivuilla http://www.merita.fi/s/sijoita/tutkimus/rahanarvo on sama taulukko, tosin vain kahdella desimaalilla ja lisäksi laskuesimerkkejä. Meritankin taulukko päättyy...
Kierrätyshyllyt ovat nyt pois käytöstä korona-aikana, eikä ole tietoa, kuinka kauan tämä tilanne kestää, mutta Pitäjänmäen kirjasto tiedottaa asiasta heti kun ne tulevat taas saataville.
Onpa harmillinen juttu, mutta vahinkoja sattuu! Näkemättä kirjaa en ikävä kyllä pysty suoraan ottamaan kantaa, pitääkö se korvata. Oma kokemukseni kuitenkin on, että punaviinistä jää aika ikävät tahrat mille tahansa pinnalle.
Sinun kannattaakin käydä näyttämässä kirjaa paikan päällä kirjastossa. Saat samalla tietää myös kirjan mahdollisen korvaushinnan. Helmet-kirjastojen korvauskäytännöistä löydät lisätietoa Laina-ajat ja maksut -liitteestä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Elokuvan perustana on käytetty Miklos Laszlon Parfumerie-näytelmän tarinaa. Käsikirjoituksen kirjoittivat Nora ja Delia Ephron. Kirjana sitä ei siis ole saatavana.
https://en.wikipedia.org/wiki/You%27ve_Got_Mail
Sanoitukset on kaikki tehty tilaustyönä albumille. Ne löytyvät äänitteen kansilehtisestä, mutta niitä ei ole välttämättä julkaistu muualla - ehkä niitä nähdään tulevaisuudessa runoilijoiden kootuissa teoksissa. CD-levy saateteksteineen on varattavissa Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.634149Tiihosen sanoitukset Valse tristeen on julkaistu kansilehtisen lisäksi myös Parnassossa 6/2008.Lähde:https://yle.fi/a/3-6114137
Hae HelMet kirjaston aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun muoti historia.
Rajaa alasvetolaatikosta kieli suomi.
Joitakin löytyneitä teoksia:
Kopisto, Sirkka: Moderni Chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960.
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: Suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Nuorisomuodista löydät tältä sivulta
http://www.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html
Muotia ja kauneudenhoidon historiaa käsittelevät kirjat ovat kirjastossa luokassa 90.21
Kauneudenhoidosta kertoo esim. teokset
Rusoposkia, huulten purppuraa.
Utrio, Kaari: Bella Donna: kaunis nainen kautta aikojen.
Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyneitä Turussa 1800- luvulla ilmestyneitä suomenkielisiä lehtiä ovat Turun Wiikko-Sanomat (1820-1831), Turun lehti (1882-1919) ja Tähti (1863-1867).
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Kotimaista kaunokirjallisuutta esittelevästä Sanojan aika -tietokannasta löytyi jonkin verran kirjoja, joissa yhdistyy asiasanat "nuoret" ja "musiikki" tai "nuoret" ja "rock":
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Intro" (Otava, 2007)
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Riffi" (Otava, 2008)
Eija Laitinen: "Neljän biisin bändi" (WSOY, 2001)
Tuija Lehtinen: "R.I.P." (Otava, 1993)
Leena Lehtolainen: "Kitara on rakkauteni" (Tammi, 1981)
Katariina Romppainen: "Rokkisokki" (Otava, 2008)
Katariina Romppainen: "Sääskentapporock" (Otava, 2006)
Esko-Pekka Tiitinen: "Villapäät" (Tammi, 2008)
Samaa aihepiiriä käsittelee myös ruotsalaisen Mikael Niemen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" (Like, 2001).
Lähteet:
http://www.sanojenaika.fi/
http://www.helmet.fi/
Runon nimi on Satu ja sen on kirjoittanut Lauri Pohjanpää (1889-1962). Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Pohjanpää, Lauri. Lastenrunoja. 1962.
Tämän runon haluaisin kuulla 3. Toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen. Tammi, 2000.
Työpajatoiminnasta löytyy Linnea-tietokannoista, jonne pääset omasta opiskelukirjastostasi tai lähimmästä yleisestä kirjastosta. Tietokannan käyttö vaatii salasanan, joten et pääse suoraan omasta netistäsi.
Työpajatoimin* sana-haulla löytyneistä vastaukseen on poimittu Lindasta (korkeakoulukirjastojen tietokanta)Etelä-Suomea käsittelevät tai ne, joiden paikkakuntia ei viitteestä näy.
Bredenberg, Merja-Liisa, Lasten ja nuorten käsityökoulu- ja työpajatoiminta. Turku : Turun ja Porin läänin taidetoimikunta, 1992 (Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan julkaisuja)
Myllymaa, Saija, Henkisestä kilpailusta työpajatoimintaan : kunnallinen nuorisotyö Ruovedellä 1946-1992. [Tampere], 1995 Nuorisotyön koulutusohjelman tutkielma, Tampereen...
Kysymällesi runolle ei löytynyt tekijää. Runo löytyi kokonaisuudessaan eräältä blogisivulta, mutta tekijää siinä ei mainittu. Käytössämme olevista sitaatti- tai värssykirjoista runoa ei löytynyt.
Tiedustelemassasi sitaatissa on sama ajatus kuin Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssi -kirjan ketun sanoissa: "”Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.”
Lähteet:
http://lillajusu.blogspot.com/2011/07/karlek.html
http://fi.wikiquote.org/wiki/Antoine_de_Saint-Exup%C3%A9ry
Verkkomaksuna maksetaan koko saldo. Verkossa ei kuitenkaan voi maksaa alle euron suuruista maksua. Verkkomaksu ohjataan Turun kaupungin maksupalvelun kautta Vaski-kirjastoille.
Vaski-kirjastot ottivat käyttöön verkkomaksamisen 2.1.2020. Myöhästymis-, muistutus- ja noutamattoman varauksen maksun voi maksaa verkkokirjastossa, osoitteessa vaskikirjastot.fi. Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla. Verkkomaksamiseen pääsee palvelun Maksut-välilehdeltä.
