Suoranaisia oraakkeleja emme sentään ole vaan pyrimme perustamaan vastaukset lähteiden antamaan tietoon. Ja varmaan olemme erehtyväisiä siinä missä oraakkelitkin.
Kirjastokortissa on kirjastokortin numero, joka yhdistää kortin asiakkaan tietoihin. Sen kautta kirjastojärjestelmä pystyy ohjaamaan lainat oikealle kortille. Jos kirjastokortti katoaa, kortti ja sitä kautta myös numero voidaan vaihtaa, jolloin vanhalla kortilla ei voi enää lainata. Henkilötunnus taas on pysyvä, eikä sitä juuri vaihdeta kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Henkilötunnus on yksilöivä tunniste, ja sillä voidaan yhdistää kirjastojärjestelmässä olevat asiakastiedot tiettyyn henkilöön. Joissakin kirjastoissa on aikaisemmin käytetty henkilötunnusta...
Wikipedia kertoo hakusanalla M/S Scandinavian Star seuraavaa:
"M/S Scandinavian Star lähti 6. huhtikuuta 1990 kello 21.45 Oslosta kohti Fredrikshavnia. Aluksella oli 383 matkustajaa ja 99 miehistön jäsentä. Yöllä aluksella havaittiin kaksi tulipaloa, joista jälkimmäinen levisi niin pahasti, että klo 2.24 alus lähetti hätäkutsun ja klo 3.20 kapteeni Hugo Larsen määräsi jättämään laivan. Palo vaati 158 uhria. Tahallisesta sytyttämisestä löytyi todisteita mutta tilannetta vaikeuttivat portugalilaisen miehistön kielitaidottomuus ja aluksen paloturvallisuudesta tinkiminen; palohälytystä ei annettu riittävän pitkään eikä nukkuvia matkustajia herätetty.[3]"
- Krematorio on sikäli huono vertaus, että enimmät matkustajat kuolivat savuun, eivätkä...
valitettavasti nimenomaan Alppien kasvillisuutta käsittelevää kirjallisuutta ei tietokannoista löytynyt. Kasvien tunnistusoppaita ja kasvitietoutta kyllä löytyy kirjastoluokista 56.8 ja 57, mistä löytyy myös maailman kasvien tunnistusoppaita. Teoksesta Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa löytyy pieni pätkä eli kuutisen sivua alppikasvillisuudesta muutamilla kuvilla varustettuna, mutta ei tuota tunnistusoppaaksi voi varsinaisesti sanoa. Ehkäpä selailemalla noita aiemmin mainittuja kirjastoluokkia alppien kasvillisuudestakin löytyy tietoa, mutta tarkkaa teosta aiheesta ei löydy.
Emme tunnistaneet signeerausta. Taideteosten tunnistusta kannattaa kysyä taidekauppiailta, tunnetuimpia ovat Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Hagelstam, https://www.hagelstam.fi/myy Taiteilijamatrikkelissa on lista F:llä alkavia taiteilijoita, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista?…. Teoshaussa en löytänyt sopivaa haulla kaksi lasta kirkkotiellä, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teoshaku
Listauksen kirjoista löydätte osoitteessa http://www.helmet.fi Valitkaa Sanahaku, kirjoittakaa hakukenttään Coookson Catherine, valitkaa pudotusvalikosta aineistomuodoksi kirja, kieleksi suomi ja klikatkaa painiketta Hae. Näin saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvat kirjat listattuina, sisältäen varmasti kaikki tämän suositun kirjailijan suomennetut kirjat.
Horoskooppimerkkejä on itse asiassa todella monia, mutta "yleisimmät" ovat aurinko-, kuu- ja nousevat merkit. Aurinkomerkki on se yleisin, joka määräytyy syntymäpäivän mukaan. Nousevan- ja kuumerkin selvittämiseen tarvitaan tarkempia tietoja, kuten syntymäpaikka ja tarkka aika. Tässä videon tapauksessa on kuitenkin kyse siitä että henkilö on syntynyt Vaa-an ja Skorpionin "välissä". Vaaka päättyy 23.10. ja skorpioni alkaa 24.10., mutta tämäkään ei ole kiveen hakattua, jonka vuoksi tämän henkilön horoskooppi voi olla periaatteessa kumpi vain jos on sattunut syntymään 23/24 pvä. Mikäli kiinnostuit horoskoopeista, niin tässä on linkki sivulle mistä voit saada itsellesi astologisen kartan!Astrologinen kartta - Yhteytesi universumiin
Suomalaista kirjailijatietoa löytyy Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi, lastenkirjallisuudesta Kirjasammosta löytyvän tiedon lisäksi Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/. Heidän kirjastostaan voi myös kysyä neuvoa, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta.
Kirjallisuuden tekijäoikeuksista ja käyttöluvista voi kysyä Sanastosta, https://www.sanasto.fi/. Valmista listaa tekijänoikeudesta vapaista kirjailijoista ei löytynyt.
Teoksessa Teen itse pihan rakenteet (Eskola, 1988) on ohje halkaistusta tukkipuusta valmistettavalle pöydälle ja penkille. Ohje on varmasti myös sovellettavissa hirsisen pöydän rakentamiseen.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Pitäisin luotettavana lähteenä Wikipedia-artikkelia, jossa luetellaan sarjasta poistuneet henkilöt.
Siellä Atsoata kerrotaan seuraavaa:
"Atso Niit (es. Anssi Hakanen, 2000) oli 10-vuotias pikkupoika, jonka Ulla Taalasmaa otti suojiinsa ja poika viettikin paljon aikaa Taalasmailla. Ulla luuli Atson virolaisperäistä äitiä prostituoiduksi tämän toistuvien työkiireiden perusteella, mutta luulo osoittautui lopulta perättömäksi, kun Atson äiti oli töissä huoltoasemalla."
Atson sukunimi muistetaan myös Wiki-artikkelissa Atso. https://fi.wikipedia.org/wiki/Atso
Hei!
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivustolta saat tietoa ajokorttiluokista:
http://www.trafi.fi/autoilu/ajokortit/ajokorttiluokat
Alla on myös linkit valtion säädöstietopankki Finlexin säädökset ajantasaisena -tietokantaan.
Ajokorttilaki 386/2011
4 § Ajokorttiluokat
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110386?search%5Btype%5D=pi…
Valtioneuvoston asetus ajokorteista 423/2011
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110423
Kuka kukin on -teos vuodelta 2005 kertoo, että Sinikka Nopolalla on yksi lapsi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy tietoa ja tiedonlähteitä kirjailijasta. Kirjoita hakusanaksi nopola sinikka.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta voi hakea etunimikirjoja täältä: http://www.helmet.fi/. Aihehakuun voi kirjoittaa etunimet ja tarvittaessa voi hakua rajata suomenkielisiin kirjoihin. Näin tulee 62 viitettä. Niistä saa lisätietoja etunimistä.
Joonatanin nimipäivä on 26.1. Mikki nimi on Mikael-nimen muunnos. Miio-nimestä ei ollut mainintaa kirjoissa Pentti Lempiäinen Suuri etunumikirja ja Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi.
Väestörekisterikeskuksen etunimipalvelu löytyy täältä: https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp.
Veikkaan kyseessä olevan Richard Carpenterin kirjat Kaksnoukka ja porkkana (suomeksi 1974) ja sen jatko-osa Kaksnoukka ja taivaan merkit (1975). Jälkimmäisessä horoskooppimerkit ovat merkittävässä roolissa.
Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen."
Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
Kirjastoalan työpaikkoja voi seurata Kirjastot.fi:n avoimet työpaikat -osasta, https://www.kirjastot.fi/koulutus-ja-tyopaikat/avoimet-tyopaikat. Sinne on tullut nyt tammikuun aikana 17 ilmoitusta koko Suomen alueelta. Niitä kannattaa katsella säännöllisesti, niin saat muodostettua käsityksen asiasta. Tampereella on useita eri kirjastoja, kaupunginkirjaston lisäksi yliopistokirjasto sekä erikoiskirjastoja. Tampereen kaupungin rekrytointia voi seurata Tampereen kaupungin sivulla, https://www.tampere.fi/tyo-ja-yrittaminen/meille-toihin/avoimet-tyopaik… tai Kuntarekryssä, https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/?&type=53258&organisation=31580&….
Voit tutkia työllistymistä alalla Työvoimabarometrissä, https...
Milna-nimelle ei löytynyt alkuperää eikä selitystä mitä se tarkoittaa. Väestöreksiterikeskuksen (http://www.vaestorekisterikeskus.fi/) nimipalvelun mukaan Suomessa Milna-nimisiä on vain muutama. Lähempänä Milna-nimeä on Milma, joka on muunnos nimestä Emilia. Ainoa löydetty Milna on kroatialainen kylä Brac-saarella. Voisiko tällä olla yhteyttä valittuun Milna-nimeen?
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa Helmetin omissa tiedoissa kirjojen eräpäivät. Niitä siirrettiin kesäkuulle ja osa jopa heinäkuulle, joten mitään kiirettä palauttamiselle ei ole.
Mikäli palauttaminen ei eräpäivien lähetessäkään vielä onnistu, kannattaa yrittää uusia lainat. Jos se ei onnistu, ota yhteyttä kirjastoosi niin katsotaan tilanne.
Yhtenäistä tilastoa kaikkien Suomen kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole saatavilla. Monet kirjastot kuitenkin julkaisevat kotisivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Näitä löytää esim. Googlella hakusanoilla "lainatuimmat lastenkirjat".
Suosituimpien nimekkeiden selvittämisessä myös Kirjakauppaliiton julkaisemista Mitä Suomi lukee -listoista voi olla hyötyä: http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3.
Lastenkirjallisuuden Plättä-palkinnon voittajan valitsevat lapset ja nuoret itse äänestämällä omaa suosikkiaan. Plättä-voittajat 2000-luvulla: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/platta00.htm
Monet "feel good" tai chick lit -kirjat on tosiaan käännetty englannista suomeksi, mutta suomalaisiakin kirjailijoita löytyy. Listasin alle joitakin kirjoja ja kirjailijoita, toivottavasti siitä on apua!
Kirjailijoita:
Luhtanen, Sari
Paloheimo, Laura
Poutanen, Kira
Sola, Henriette
Vaahtera, Veera
Vaara, Amanda
Kirjoja:
Honkasalo, Laura: Vie minut jonnekin
Savonlahti, Sisko: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
With, Niina: Taisit narrata, Stella
