Kyseessä on P. Mustapään runo Vanha juttu kokoelmasta Laulu ihanista silmistä (1925). Runo sisältyy myös teokseen P. Mustapää: Kootut runot (1969).
https://finna.fi/
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kyllä runo on suomennettu, se löytyy ainakin Villonin teoksesta Testamentti. O 1974. Runo on suomeksi Ballaadi menneen ajan naisista. Tuo Veijo Meren suomentama teos näyttää löytyvän Mäntsälän pääkirjaston varastosta.
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Laajasta kirjastojen WorldCat-tietokannasta löytyy muutama levy (Lugares comunes, 2003 ja Song of the Andean Indians, 1976), joilla osa kappaleista on laulettu englanniksi, mutta Rin del angelito -kappale ei ollut niiden joukossa.
Näyttää valitettavasti siltä, että tätä Tapio Rautavaaran levyttämää perinnesävelmää Oi jos nukkua saisin kerran Hilja Haahden sanoihin ei ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat saa tietysti levyä kuuntelemalla, mutta nuottia ei näyttäisi olevan. Sama melodia on voitu julkaista jollain toisella nimellä, mutta sen selvittäminen vaatisi valtavan työn.
Heikki Poroila
Espoon kirjastoissa hoidetaan tällä hetkellä vain nopeita digiopastuksia. Pidämme turvavälit, joten opastus on ememmän suullista kuin kädestä pitäen näyttämistä. Pajamme on toiminnassa aikaisintaa elokuussa.
Jos ongelmasi tuntuisi olevan ratkaistavissa melko nopeasti ja melko etäältä neuvoen, voit tulla käymään kirjaston aukioloaikoina. Opastukset onnistuvat parhaiten ma-pe 8:15 - 21:45, la 10:45 - 17:45 ja su 11:15 - 17:45 Kirjasto on auki laajemmilla aukioloajoilla eli omatoiminen kokeilu on mahdollista arkisin jo kello seitsämästä alkaen ja lauantainakin jo klo 8. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto
Opastukseen saattaa joutua jonottamaan jonkin aikaa, koska asiakaspäätteidemme...
Savon Sanomissa julkaistussa Ritva Kolehmaisen kirja-arvostelussa Leinosen runokokoelmasta Hoida meitä hiljaisuus https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3246237 on lueteltu joitakin isompia tapahtumia runoilijan elämän varrelta. Wikipedia-artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaria_Leinonen on myös lyhyt kuvaus hänen elämästään ja tuotannostaan.
Mikäli tarkemmat elämäkertatiedot ovat hakusessa, kannattaa varmaankin olla yhteydessä Leinosen kustantajaan Kirjapajaan https://kirjapaja.fi/yhteystiedot/.
Keinänen - Panu, Rakennusopin tietokirja näyttäisi teokselta, johon kannattaisi tutustua, https://finna.fi/Record/3amk.104210. Sen kuvauksessa sanotaan, että se opastaa niin perustustöiden, kivi- ja puurakenteiden, muurauksen ja rappauksen kuin katon kattauksen tekniikoihin. Teos on alunperin vuonna 1925 ilmestyneen Puumiehen rakennusopin laajennettu laitos.
Muita tutkimisen arvoisia voisivat olla oppikirjat, joissa mainitaan erikseen kivilajit sisällönkuvailussa:
Kivitekniikka. 1-2, Opetushallitus 2007-2010 näyttäisi ohjaavan kivitekniikkaan myös omatoimisesti opiskeleville, osa 1. Kivituotteiden valmistus ja materiaalioppi löytyy Keski-kirjastoistakin, osa 2. Ympäristö- ja rakennuskivien asentaminen pitäisi tilata...
Taloustieteen oppikirja (2019) löytyy useista OUTI-kirjastoista, ks. https://outi.finna.fi/Record/outi.2033255 Voit tilata sen lähimpään kirjastoosi tekemällä varauksen.
Vilkunan Tapani Löfvingin seikkailut perustuu Löfvingin omaan päiväkirjaan. Ei tietenkään ole mahdotonta, että Vilkuna olisi saanut joitain vaikutteita myös Topeliukselta, mitään tietoa asiasta ei kuitenkaan löytynyt.
Turun kaupunginkirjastoon tai muihin Vaski-kirjastoihin voi jättää hankintaehdotuksen sähköisesti oheisella sivulla https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/hankintaehdotus
Kirjasto 10:ssä on laite, jolla voi digitoida VHS-kasettien sisällön DVD-levylle. Voit varata laitteen puhelimitse (09 3108 5900), kirjaston tietokoneiden ajanvarausjärjestelmästä (kone 46) tai käymällä Kirjasto 10:ssä. Koneen varaaminen ajanvarausjärjestelmässä edellyttää, että sinulla on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Digitointiin tarvitset mukaasi tallennusvälineen (DVD tai muistitikku).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Näyttäisi siltä, että Suomessa on saatavissa vain Kuopion varastokirjaston kappale:
Tahan, Malba: The man who counted: a mathematical adventures. Canongate Press 1995. Voit pyytää sen sieltä kaukolainaksi tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm tai tietysti myös lähimmän kirjastosi kautta.
Malba Tahan on brasilialaisen Júlio César de Mello e Souzan (1895 - 1974) salanimi. Portugalinkielisen alkuteoksen nimi on O Homem que Calculava
http://athena.mat.ufrgs.br/~portosil/malba.html
Teos on käännetty usealle kielelle, englanninkielisenä sitä on myynnissä esim. Amazon –verkkokirjakaupassa http.//www.amazon.com
Jos haluat ehdottaa kirjaa hankittavaksi Helsingin kaupunginkirjastoon, voit tehdä sen tällä lomakkeella: http://...
Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla...
Kirjastokorttiin liittyvä PIN-koodi on salainen, henkilökuntakaan ei pysty sitä näkemään. Jos et muista koodia, vanha voidaan poistaa ja tehdä uusi. Tätä varten tulee vierailla jossakin kirjastossa ja esittää virallinen henkilökortti.
On suomennettu: näytelmän suomensi Paavo Cajander ja se ilmestyi ensimmäisen kerran 1911. Näytelmä sisältyy myös William Shakespearen Koottujen draamojen neljänteen osaan (WSOY, 1950) ja William Shakespearen draamojen 9 osaan (1944).
