Kirkkonummen kirjastossa ei ole kysymääsi korjausopasta. Helsingin kaupunginkirjastosta yksi löytyy:
Peugeot 406 : service and repair manual / Mark Coombs and John S Mead
Kirja on hankittu Pasilan, Oulunkylän ja Töölön kirjastoihin.
Yrjö Blomstedt mainitsee artikkelissaan Aleksis Kiven esivanhemmat (julkaisussa Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 1984, nro 4), että Aleksis Kiven äiti, Annastiina (Anna Kristiina) Hamberg syntyi Tuusulassa v. 1793. Hän asui kotonaan Tuusulan Nahkelassa (Nackskog), kunnes solmi avioliittonsa Eerik Johan Stenvallin kanssa. Annastiina toimi mm. pitokokkina, kankaankutojana ja ompelijana. Blomstedtin artikkelissa mainitaan myös Annastiinan isä Antti Juhaninpoika Hamberg (1800-luvun alkuun saakka Hannula), joka toimi seppänä sekä äiti Anna Juhanintytär, syntyisin Tuusulan Nahkelan Maulalta. Annastiina Hambergin sisaruksia ei tässä artikkelissa mainita.
V. Tarkiaisen teoksessa Aleksis Kivi: elämä ja teokset (1915, s. 40)...
Koirien nimipäiväkirjoja löytyy kirjastoista Liisa Kokon toimittama Koiran nimipäiväkalenteri (1995 ja 1996) sekä Koirien nimipäiväkirja : Bella, Niksu vai Romeo?, jonka ovat toimittaneet Minna Saarelma, Marianne Blomqvist ja Leena Kilpi. Kissojen nimiä löytyy teoksesta Kissojen nimipäiväkirja : Viiru, Nöpö vai Kassinen? (toim. Saarelma, Minna ; Blomqvist, Marianne).
Teoksessa OTAVAN suuri ensyklopedia 9 : sukunimi - turbiini, hakusanan "suomen kirjallisuus" kohdalla käsitellään myös 1960 - 70 -luvun osallistuvaa kirjallisuutta. Teos löytyy monen kirjaston käsikirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Muita aiheesi kannalta hyödyllisiä lähdeteoksia ovat mm.
LAITINEN, Kai : Suomen kirjallisuuden historia. 1991/1997.
SUOMEN kirjallisuushistoria 3 : Rintamakirjeistä tietoverkkoihin. 1999.
Ainakin seuraavat sivut kertovat Islannista:
Islannin suurlähetystön sivulta löytyvät hyvät artikkelit eri aiheista:
http://www.islanti.fi/
Muita suomenkielisiä sivuja ovat mm:
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?islanti.html
http://fi.soneraplaza.net/matkalaukku/perustiedot/maa/0,10193,ISL-info,…
Lähihoitajakoulutuksen opintomateriaalia ei taida juuri Internetin kautta löytää. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton sivuilta löytyvät lähihoitajan eettiset ohjeet, joiden kautta löytyy myös tietoa työstä ja oppimateriaalista:
http://www.superliitto.fi/datafiles/tiedosto_ja_teksti_fi/510_eettiset_…
Liiton sivuilla on myös tietoa koulutustarjonnasta:
http://www.superliitto.fi/?cat=9
Mm. näistä kirjoissa kerrotaan lähihoitajan työstä:
- Ammattina lähihoitaja : opas yhteiskuntaan / Pekka Nienstedt
- Ihmisen hyvä : etiikka lähihoitotyössä / Anne Vuori-Kemilä ... [et al.]
- Lapsen parhaaksi : lähihoitaja varhaiskasvattajana / Arja Häkkä, Helena Kuokkanen, Arja Virolainen (toim.)
Kaikkia mainitsemiasi Tatu ja Patu -kirjoja löytyy HelMet-kirjastoista. Voit tarkastaa niiden saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta www.helmet.fi .
Tässä vielä valmiiksi tehty tuloslista kaikista Tatu ja Patu -aineistoista. Kutakin nimekettä napsauttamalla voit katsoa, mistä kirjastoista niitä on saatavilla, niin pääset ratkomaan tehtäviä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=tatu+ja+patu&searchscope=…
Väestörekisterkeskuksen nimipalvelun mukaan Suvi-nimisia naisia on Suomessa 13357. Katso lisää:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suvi tarkoitaa siis kesä.
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Suvi on 17.5.
Enemies To Lovers -kirjoja ei ole juurikaan suomennettu, mutta niitä löytyy englanninkielisinä ääni kirjoina ja e-kirjoina Overdrive-palvelusta. Sieltä löytyvät esimerkiksi nämä teokset:
Christina Lauren: The Unhoneymooners
Casey McQuiston: Red, White & Royal Blue
Holly Black: The Cruel Prince
Jen DeLuca: Well Met
Unien selityksistä löytyy paljon eri tyyppisiä kirjoja, esim: Freud: Unien tulkinta, Miller: 10000 unen tulkintaa, Parker: Suuri unitieto ym. Näitä kannattaa kysyä lähimmästä kirjastosta. Unethan ovat hyvin henkilökohtaisia ja liittyvät usein ihmisen sen hetkiseen elämäntilanteeseen, joten niitä pitäisi myös tulkita sen mukaisesti.
Tämän saman palvelun arkistossa on monta hyvää vastausta Anna-Leena Härkösestä kysyttyihin kysymyksiin. Arkisto on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ja hakusanana voit käyttää yksinkertaisesti kirjailijan nimeä, Anna-Leena Härkönen.
Sähköpostiosoitetta en valitettavasti voi sinulle antaa, sitä voi tiedustella esim. kustantajalta (Otava), mutta usein kirjailijat eivät halua antaa sähköpostiosoitteitaan julkiseen tietoon.
Netistä löydät tietoa Härkösestä mm. em. Otavan sivuilta; http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/harkonen_anna_leena/fi_F… ja Wikipediasta; http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen .
Turun kaupunginkirjastosta Härkösestä löydät mm. hakuteoksesta Suomalaisia...
Kysymyksestäsi ei valitettavasti käy ilmi minkä ikäisille lapsille etsit kirjoja. Tässä joitakin kuvakirjoja ja peruskoululaisille sopivia kirjoja kiusaamisesta.
Kuvakirjat: Awdry, W. Tuomaksen seikkailut, Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas on rohkea, Tappelupukari Mikko Mallikas, Bolliger Max: Lasten silta, Harjanne, Maikki: Alma ja kadonneen pipon arvoitus, Korolainen, Tuula: Kuningatar Iso Iida, Nevalainen, Henna: Mustan kissan hassut tassut,Veltlhuijs, Max: Sammakko ja muukalainen.
Ala-asteikäisille: Huovi, Hannele: Atte ja Nysä-Putte,Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä kirjat, , Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi. Kirkegaard, Ole Lund: Kumi-Tarzan, Kohonen , Laila: Fordin näköinen terotin, Mikkanen, Raili: Kalpeat naamat, Nilsson-...
"Aisankannattaja" on tarkoittanut petettyä aviomiestä,
siis sellaista miestä, joka on ikään kuin varamiehenä jollakin naisella. Sanan lähtökohtana on aisan-alkuinen
sanaliitto kuten aisanhaka, aisankannatin sekä aisan koukku. Aisankannatin on satulan varassa oleva, aisaa kannattava hihna. Lähde: Suomen Murteiden Sanakirja 1.
Verkkotietosanakirja Wikipedian mukaan kirjailija Anna-Leena Härkönen asuu Helsingissä miehensä ja poikansa kanssa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen) Kirjailijasta löytyy tietoa myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika –tietokannan kautta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=36&lang=FI . Härkösestä on artikkelit Kotimaisia nykykertojia (toimittanut Ismo Loivamaa) ja Suomalaisia nykykirjailijoita (Pekka Tarkka) –kirjoissa. Myös monet lehdet ovat kirjoittaneet hänestä.Tuoreimmat artikkelit ovat Anna-lehdessä (2006, nro 37, s. 12-17) ja Eeva-lehdessä (2006, nro 9, s. 66-73). Ehkä näiden avulla löydät vastauksia kysymyksiisi.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Peppina ja Peppiina ovat pidentymiä Peppi-nimelle. Peppi taas on Pippi-nimen suomennus ruotsista, ja peräisin Astrid Lindgrenin kirjasta Peppi Pitkätossu (ruotsiksi Pippi Långstrump).
Saamelaisia tytönnimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Mikäli almanakkaa ei löydy kotikirjastosi kokoelmista, voit saada sen käyttöösi menemällä lähimpään kirjastoon ja tekemällä siellä kaukolainapyynnön. Esimerkiksi Kauniaisten kirjastosta almanakan voi lainata.
Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo ensi-ilta oli vuonna 1885. Näytelmä oli suuri menestys ja sai paljon ylistäviä arvosteluja. Se aiheutti myös paljon kiistelyä ja närkästystä, ja sitä on moitittu liian ohjelmalliseksi. Näytelmän katsotaan olevan Suomen ensimmäinen realistinen näytelmä.
Tarkempaa analyysia voi lukea monista Minna Canthin elämänkerroista, alla joitakin uusimpia:
- Minna! : Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot / teksti: Leena Virtanen
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth / Minna Maijala
- Salonkielämää : rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa / Tarja Lappalainen
WSOY:n sivuilta löytyy kirjallisuudentutkija Minna Maijalan esittely kirjasta:
https...
Asko Martinheimo kirjoitti elämänsä aikana yli 20 lasten- ja nuortenkirjaa, sekä lisäksi näytelmiä ja kuunnelmia.
Niiden tärkeys- tai tunnettuusjärjestys riippuu suuresti arvostelijan omasta kirjamausta. Joidenkin mielestä hänen hienointa tuotantoaan ovat erilaiset novellikokoelmat, toisten mielestä parasta ovat Patalakki- kansasta kertovat fantasiaromaanit. Martinheimo sai useita kirjallisuuspalkintoja. Palkittuja teoksia ovat mm. Lassinkyynel (julk. 1976), Tuhkanaama ja Taivaantakoja (1987), Isojalkainen poika (1996).
Asko Martinheimon tuotannosta löydät tietoa mm. kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Kirjastostasi voit kysyä muitakin suomalaisesta lastenkirjallisuudesta kertovia julkaisuja.
Martinheimon kuoleman...
