Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka, joka jakautui maalliseen ja hengelliseen rälssiin. Rälssitilat olivat verovapaita kruunulle maksettavista maaveroista.
Hengelliset rälssitilat, eli katolisen kirkon omistamat tilat, olivat saaneet neuvoteltua verovapaudet maihinsa vetoamalla kirkon asemaan maallisen esivallan yläpuolella.
Maallisten rälssitilojen verovapaus oli korvausta kruunulle suoritetusta ratsupalveluksesta ja perustui noin vuodelta 1280 olevaan Älsnön sääntöön ja vuodelta 1345 olevaan Täljen sääntöön. Maallinen rälssi muuttui keskiajalla aatelistoksi. Aatelisto hankki maakaupoilla omistukseensa talonpoikaisia perintötiloja. Maakauppoja ei kuitenkaan saanut kruunun määräyksen mukaan tehdä veroa maksavista perintötiloista...
Judith Kerr on kirjoittanut kaikkiaan seitsemäntoista Mouku-kirjaa, alkukielellä, englanniksi, Moukun nimi on Mog. Ainoastaan kolme näistä teoksista on suomennettu: Hajamielinen kissa, Mouku ja pupu, Mouku pelkää pimeää.
Lähteet:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au216a35c6-4218-4147-a5c0-d0ab1653bb20
https://en.wikipedia.org/wiki/Mog_(Judith_Kerr)
Sukunimeen Ruuska sisältyy ortodoksisen ristimänimen Ondrei, Ondruska (ven. Andrei, kreikan Andreas) lyhentymä, vrt. Ondrusko Grihnov 1500, Henrich Rwska 1614 eli Hendrich Druska 1616 Vl. Pyhäjärvi, Ondruska Netzieff 1631 eli Druska Netzieff 1638 Sortavala, Lasse Drwska 1617 Käkisalmi. Nimeä on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomen pohjoisosiin ja näiltä alueilta Pohjois-Savoon (erityisesti Kiuruvedelle). Viime sotien jälkeen tuli Ruuska-nimisiä mm. Hiitolasta ja Kaukolasta. Kivennavalla ja Valkjärvellä tunnettiin pitkään sukunimi Ondruska.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Uud. laitos, Helsingissä : Otava, 2000
Tässä joitakin suosituksia:
Agatha Christien dekkarit käyvät tietysti millä kielellä tahansa.
Staffan Bruunin ja Marianne Peltomaan jännärit ruotsiksi. Niissä on helsinkiläinen miljöö ja ne ovat mukavat, hauskat, helppoa ruotsia (uskoisin, että kouluruotsilla pärjää).
Anna Gavalda: Jag älskade honom
Saksankielisiä easy readers -sarjan kirjoja löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=easy+readers&searchscope=…
Saksankieliset helppolukuiset: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=lukemistot&searchscope=9&…
Andrea Maria Schenkelin dekkarit saksaksi (Tannöd 2007, Kalteis 2007, Bunker 2009). Kerronta on hyvin tiivistä, mutta lause on ainakin lyhyttä.
Miellyttävän lyhyttä, kaunista saksaa on lukuromaanissa...
Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979.
Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan:
Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987.
Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita:
Isomäki, Ahti
Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna
Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27
Reinikainen, Raimo
Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam
Taide. 28(1987) : 1, s. 60
Pirtola, Erkki
Olavi Martikainen - ystäväni
Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33
Lindsten, Leo
Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä
Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23
Pohjois-Karjalan...
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/...
Kysymäsi BBC:n tuottaman tv-sarjan "Onedin line" tunnussävel on osa "Adagio" (tarkemmin Spartacuksen ja Frygian adagio) venäläisen Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Populaareissa yhteyksissä se saattaa esiintyä myös nimellä "Love theme from Spartacus".
Teoksessa Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)kerrotaan, että: Asser on hepreaa ja sen merkitys on "minä onnellinen". Nimi on tuttu Raamatusta, jossa Asser oli patriarkka Jaakobin poika. Asseria on tavattu Suomessa etunimenä jo 1600-luvulla ja almanakassa se on ollut vuodesta 1995. Nimestä tavataan myös harvinaisempi, suomalainen muoto Asseri. Asser ei ole maassa kovin yleinen nimi, sillä sen sai viime vuosisadalla n. 3600 poikaa. Eniten vetovoimaa nimellä oli 1920-30-luvuilla. 2000-luvun alkuvuosina se on annettu parikymmentä kertaa vuosittain. Lempinimiä: Ake, Asko, Asse, Assi.
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan.
Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä.
Aho voi olla myös:
yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen
metsittymään, viljelemättä jätetty pelto.
aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto.
metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta.
alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta.
alava luonnonniitty.
metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita.
http://...
Kirjastot tilaavat maksulliset lehtensä pääosin kertarysäyksellä syksyisin välittäjälle lähetettävillä listoilla. Ilmaislehtien esillepano kirjastoissa riippuu taas kokonaan siitä, onko ns. vapaata tilaa tarjolla vai ei. Useimmissa kirjastoissa on jonkinlainen tila kansalaisten tiedotteille ja paikallislehdille, ja tällaiseen tilaan voi oman lehtensä viedä tarjolle. Vakinaisen paikan saaminen edellyttää kuitenkin yhteydenottoa kirjaston johtajaan ja asiasta sopimista.
Mitään helppoa ja halpaa tapaa saada paperilehti esille "kaikkiin" kirjastoihin ei valitettavasti ole olemassa. Julkisuudesta, esilläolosta ja näkyvyydestä käydään ankaraa kilpailua ja tarjonta on valtavaa. Kirjastoilla on usein suuria vaikeuksia saada edes ns. paikallista...
Jos Instrumentarium ja muut yritysten nimet jätetään laskuista, Tampere ei ole järin latinankielisesti orientoitunut kaupunki. Tampereen klassilliseksi lyseoksi vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen etelänpuoleisen seinän lisäksi latinaa ei Tampereella juurikaan näy. Finlaysonin teollisuusalueella sijaitsevalle Kotkankalliolle pystytetyssä muistomerkissä on paikat kahdelle muistotaululle (Aleksanteri I ja Aleksanteri II), joissa on latinankieliset tekstit. Aleksanteri I:n laatta varastettiin vuonna 1997. Varotoimenpiteenä alkuperäiset laatat otettiin talteen ja siirrettiin Tampereen museoiden kokoelmaan.
Klassillisen lukion seinän latinankielisen tekstin laati Rooman kirjallisuuden professori Fridolf Vladimir Gustafsson. Se kuuluu...
Kissat näkevät televisiokuvaa siinä kuin muutakin ympäristöään.
Kissojen silmät ovat mukautuneet näkemään hämärässä ja niille riittää vain kuudesosa meidän silmiemme tarvitsemasta valomäärästä samojen liikkeiden ja muotojen havaitsemiseksi. Toisaalta kissan silmät kykenevät mukautumaan häikäiseväänkin valoon paljon tarkemmin kuin minkään toisen eläimen silmät; supistamalla silmäteränsä raoiksi kissa pystyy säätelemään silmiinsä saapuvaa valomäärää.
Väri ei ole kissoille yhtä tärkeä kuin ihmisille. Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijat olivat vakuuttuneita kissojen täydellisestä värisokeudesta. Vasta vuosisadan jälkipuoliskolla pystyttiin osoittamaan, että kissat erottavat toisistaan punaisen ja vihreän, punaisen ja sinisen, punaisen ja...
Kyllä, saat kirjastokortin myös viikonloppuisin, jos kirjasto on auki. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
hei,
seuraavista linkeistä voi ehkä olla apua:
http://abcnews.go.com/sections/science/DailyNews/plankton990204.html
http://www.cem.msu.edu/~cem181h/projects/96/iron/cem.html
http://www.climateark.org/articles/1999/roleplan.htm
http://www.gdrc.org/oceans/fsheet-02.html
http://geosci.uchicago.edu/~archer/reprints/eco_apps95/ecosys_ToC.html
http://www.childrenoftheearth.org/Kid's%20Entries/phytoplankton.htm
hae itse lisää http://www.google.com esimerkiksi sanoilla "role of plankton" ja "climate"
Tietoa planktonista suomeksi:
http://www.vyh.fi/tutkimus/yhthanke/life/pihla/plankton.htm#Mitä
lisäksi artikkeli Tieteen Kuvalehdessä 5/1992 s. 5 ; 68-71, 80; Meren mikroskooppiset levät estävät kasvihuoneilmiötä : elämän kantajat
Kyseessä on Anna-Mari Kaskisen runo "En tarvitse suuria sanoja" ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta "Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja".
Tällä kertaa runo löytyi Vaski-kirjastotietokannan avulla. Vaskiin on luetteloitu paljon runoteoksia niin, että niihin on "avattu" teosten sisältö. Toki muistakin kirjastotietokannoista voi löytyä runoja, mikäli esimerkiksi runon alku sisältyy teoksen kuvailutietoihin. Käännettyä runoutta löytyy Lahden kirjaston runotietokannasta (ks. linkki alla).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kaskinen, Anna-Mari: Jos jäisi yksi sana: : valittuja runoja ja lauluja (Kirjapaja, 2007)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kirjastojen varausjärjestelmien tarkoituksena on estää lainan uusiminen, joten kun olet varauksen tehnyt, tämänhetkinen lainaaja ei voi lainausaikaa virallisesti pidentää.
Valitettavasti varaamalla ei voi vaikuttaa siihen, milloin edellinen lainaaja palauttaa lainansa. Varaus ei siten takaa, että varatun aineiston saa viimeistään eräpäivänä. Jos lainaaja on valmis maksamaan myöhästymissakkoja, hän voi pidentää laina-aikaansa ilman että varaus siihen vaikuttaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymyksen sitaatti on Tito Collianderin kirjasta Ihmisen ääni (WSOY, 1977). Sen on suomentanut Kyllikki Härkäpää.
Kirjassa sitaatin viimeinen virke kuuluu näin: "Onko mitenkään yllättävää, että vain se, jolla on voimia antaa myöten, saa myös voimia kulkea läpi vuorten, siirtää ne paikoiltaan?" (s. 200)
Netistä löytää paljon Astrid Lindgreniä käsittelevää aineistoa. Tässä muutamia osoitteita:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/
Nämä ovat molemmat ruotsinkielisiä sivuja
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998)
Hei,
Tilastokeskus julkaisee Kulttuuritilastoa, jossa on myös jonkin verran kansainvälisiä tilastoja. Viimeisimmässä painetussa Kulttuuritilasto 2011-julkaisussa on tilastoja kirjatuotannosta eräissä maissa vuosilta 2007-2009 (taulukko 13.9). Uusi Kulttuuritilasto 2013 julkaisu ilmestyy ensi vuonna, mutta siinä julkaistava kirjatuotantotaulukko on jo valmis. Taulukkoon on valittu ns. tärkeimpiä maita: Pohjoismaat, joukko isoja Euroopan maita sekä Venäjä, Japani ja Kiina. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2011 (Suomi 2012). Tietojen saatavuus osaltaan sanelee maavalikoimaa taulussa.
Näiden tietojen mukaan (kun lasketaan kauno- ja tietokirjallisuus yhteensä nimekettä 1000 asukasta kohti) Suomea ennen on Islanti 4.6 , Viro 2.8, Britannia 2.4,...
