Oulun kaupunginkirjastossa on Titanicista useita kirjoja eri kielillä. Löydät ne Outi-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro valitsemalla tarkan haun ja laittamalla Asiasana kohtaan Titanic. Tässä muutamia esimerkkejä (saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta):
• Wetterholm, Claes-Göran : Titanic : suomalaisten siirtolaisten uponneet unelmat, 2012
• Ylikarjula, Simo : Titanicin vuosisata 1912-2012 : unelmalaivan ihmiskohtalot, 2012
• Eaton, John P. : Titanic, 2003
• Lord, Walter : Titanicin kohtalonyö, 1957
Lapsille on upeita kuvakirjoja:
• Crosbie, Duncan : Titanic : unohtumaton laiva, 2007
• Chrisp, Peter : Tämä on Titanic, 2011
Robin on Robertin muunnos. Robert, alkuaan muinaissaksassa
(Hrodebert)kunniakas, loistava, maankuulu. Robertista on muunnoksia suomalaisena mm. Ruupert, Roope, englannissa Robby, Robin, Bob, Bobby, Robinson, italialaisena Roberto Kristillisenä nimi ollut käytössä 600-luvulla, pyhä Rupert kuoli Salzburgisa v. 718, Englannin Robert oli pyhimys, apotti, joka kuoli 1159. Nimi on vaeltanut normannien mukana Englantiin, jossa siitä tuli ruhtinaiden ja kuninkaiden nimi.
Nämä tiedot löytyvät kirjasta Uusi suomalainen nimikirja (1988) ja Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (1992)sekä Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
Raamatun sanotaan vievän tekstitiedostona (txt) noin 4 megatavua tilaa. Raamatun sivumäärä on noin 1400 sivua. Näin megatavuun mahtuisi noin 350 sivuinen kirja.
Lähde: http://www.sahkokirja.fi/laitteetjaformaatit/tiedostoformaatteja/
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
Kannattaa varmaankin lukea myös Euroopan ja maailmanhistoria yleisesityksiä, mutta kyllä maitten historioitakin löytyy suomen kielellä.
Ensiksi viittaan sarjaan 'Matkaopas historiaan'. Siihen sisältyviä teoksia löytyy esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
kirjoittamalla yllä mainitulla sivulla olevaan laatikkoon sarjan nimen.
POHJOISMAIDEN historiasta lisäksi
Andersson, Ingvar
Ruotsin historia. - WSOY, 1950
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - Gaudeamus, 1972
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - Progress, 1983
Holmberg, Åke
Ruotsi vuoden 1809 jälkeen. - Gummerus, 1966
Hentilä, Seppo ym.
Pohjoismaiden historia. - Edita, 2002
Jutikkala, Eino...
Katherine Applegaten Animorphs-sarjan osa 20 ilmestyi vuonna 2007. Sen jälkeen uusia osia ei ole julkaistu. Uusissa suomennoksista päättää sarjan julkaisija Tammi. Voit kysyä Tammesta jatkosuunnitelmista:
http://www.tammi.fi/sivut/3
1 )Ainakin täältä löytyy ohjeita: http://www.kerhokeskus.fi/easydata/customers/kerhokeskus/files/etusivu/…
Myös alla olevasta luettelosta löytää kerhoon sopivia leikkioppaita.
2)Kirjastoihin ei hankita täytettäväksi tarkoitettuja tehtäväkirjoja eikä varsinaisia oppikirjoja. Jotain tehtäviä ja vinkkejä tehtäviin voisi löytyä seuraavista:
Koti ja koulu -sarja sekä Summanmutikka-sarja
- runsaasti eri tasoisia ja aihepiiriltään erilaisia kirjoja, joissa voi olla myös tehtäviä. Löytyy Helmet-aineistohaulla (koti ja koulu, Summanmutikka)
Myös nämä sisältävät leikkien lisäksi tehtäviä:
Karvonen, Pirkko: Lukuleikkejä lapsille, Kirjayhtymä, 1994
- toiminnallisia, lapsen omasta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta lähteviä leikinomaisia harjoituksia...
"Armas, jos meri vie mun ja näät sä illoin / Valkean kyyhkyn lentävän luokses silloin / Avaja kuistis pois älä tuota häädä / Sielu lie mun se luokses mi tahtois jäädä..."
Kyseessä on laulu nimeltä La Paloma (suom. Kyyhkynen) jonka on säveltänyt Sebastian de Iradier (1809-1865). Tunnetuin suomenkielinen sanoitus sävelmään on Raili Kahilaisen.. Sen ensimmäinen levyttäjä on Erkki Junkkarinen vuonna 1955. Myöhemmin laulun on levyttänyt mm. Olavi Virta, Kalevi Korpi, Matti Esko, Laila Kinnunen, Arja Saijonmaa ja lukuisat muut... Laulu tunnetaan joko nimellä La Paloma tai Kyyhkynen. Kari Tapio levytti laulun uusin sanoin 1980-luvulla nimellä Valkokyyhkynen.
Youtubesta löytyvät pikaisesti etsien...
Tilastokeskus julkaisee kuolemansyyt-tilastoja, mutta niistä ei saa selville yksittäisten henkilöiden kuolemansyytä. https://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html
Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) kertoo verkkosivuillaan, että
"Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan tietoa kuolemansyystä saa antaa vain tietyille tiedon saantiin oikeutetuille viranomaisille (esim. tuomioistuimelle tai Valviralle) ja sille, jonka hakemuksesta tai suostumuksella kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu sekä vainajan lähiomaiselle tai muulle läheiselle sekä tietyissä tapauksissa vakuutus- ja eläkelaitoksille....
Epäilisinpä, että Ruonankoski on pannut mustaanmakkaraansa voita pelkästään riimin vuoksi (makkaroita / kakkaroita / voita).
Tavallisimmin mustamakkara-annosta terästetään puolukkahillolla. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Tampereen torin mustamakkarakojuissa myytiin vain sitä itseään eli mustaamakkaraa, mutta 1980-luvulla puolukkahillo alkoi nopeasti nousta suosioon mustan kylkiäisenä. Ruokajuomakin on melko tuore ilmiö tamperelaisissa mustamakkarakojuissa, mutta nykyisin niistä saa viileätä maitoa, jota pidetään torilounaan ainoana oikeana kyytipoikana.
Toisaalta, mistäpä sitä tietäisi, mitä ulkopaikkakuntalaiset tai muut ruonankosket keksivät mustamakkaransa ohessa syödä. On kuulemma nähty mustaa nautittavan sinapin tai ketsupinkin kanssa...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Suomen kirjailijat" -tietokannasta löytyy luotettava tieto: Venny Selma Sylvia Kontturin kuolinpäivä oli 4.3.1981.
Tietokantaa ei enää löydy verkosta, mutta nykyinen kaunokirjjallisuustiedon ykköslähde Kirjasampo antaa saman tiedon, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933895888.
Satu "Miljoona kissaa" löytyy kirjasta Rakkaimmat eläinsatuni, jonka on toimittanut Lesley O'Mara (Kustannus-Mäkelä, 1992, s. 161-175). Sadun on kirjoittanut ja kuvittanut Wanda Ga'g (näin sukunimi on kirjoitettu tässä kirjassa). Sadun alkuperäinen nimi on Millions of cats. Tähän kirjaan sen on suomentanut Raija Viitanen ja mukana on siis myös alkuperäiskuvitusta. Sadussa on "sata kissaa, tuhat kissaa, miljoona, biljoona, triljoona kissaa".
Vanhempi suomennos löytyy nimellä "Miljoonia kissoja" Martti Haavion, Aale Tynnin ja Väinö Mäkelän toimittamasta kirjasta Tarua ja totta (Uusi kansakoulun lukukirja 1, WSOY, 1961, s. 70-73). Kirjailijan nimi on tässä kirjassa kirjoitettu näin: Wanda Gag. Suomentajan nimeä ei mainita eikä sadussa ole...
Kirjastolainojen palauttamisesta ei nyt tarvitse huolehtia, sillä lainat eivät eräänny kirjastojen ollessa suljettuna. Pyydetään, että lainoja ei myöskään palauteta kirjaston postiluukun tai kirjanpalautusluukun kautta nyt kun kirjastot ovat kiinni valtioneuvoston päätöksellä.
Lisää ohjeita ks linkki https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Hei,
Eepi on aika harvinainen nimi, josta ei löydy oikein tietoa. Kyseessä on pääasiassa miehille annettu nimi. Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun tietokannan mukaan nimeä on annettu joitain kymmeniä viime vuosisadan alkupuollella ja nyt 2000-luvun molemmin puolin. Joinain vuosikymmeninä nimeä on annettu niin vähän (alle viisi), että tieto merkitään molempien sukupuolten sarakkeisiin tietosuojan takia.
Todennäköisesti Eepi nimenä kuuluu Erik-nimen johdannaisiin joita Kustaa Vilkunan Etunimet-opus mainitsee mm. Eirikki, Erikka, Riikki, Era, Ero, Eeri, Eeru, Eka, Eke, Eki, Eko, Eku, Ekka, Ekke, Ekki, Ekku, Eekke, Eekki, Eekko, Eekku, Eppo, Eppu, Eetsa, Ertsa, Eirikka, Eiro, Eikka, Ierkka jne......
Yleensä Turun sisäisissä kuljetuksissa varaukset saapuvat muutamassa päivässä, Turun ulkopuolelta voi kestää hiukan kauemmin. Jos teos ei ole saapunut viikon kuluessa, voit ottaa yhteyttä kirjastoon.
Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
Kansalliskirjasto hallinnoi Suomessa kirjojen tai muiden erillisteosten kansainvälisiä standarditunnuksia eli ISBN-tunnuksia. Kyseessä on yksiselitteinen tunnus, joka annetaan jokaiselle julkiseen käyttöön tarkoitetulle kirjalle tai muulle erillisteokselle. Teoksen fyysisellä muodolla ei ole merkitystä, se voi olla painettu kirja tai audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne. Tunnus haetaan kansalliskirjaston nettisivujen kautta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html
Tapauskohtaisia lisätietoja voit pyytää Kansalliskirjastosta:
Puh. (09) 191 44327
tai Sähköposti: isbn-keskus(at)helsinki.fi
