Hiroshi Saitôn ohjaama Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva valmistui japanilaisen animaatiosarjan pohjalta vuonna 1992. Tuolloin se nähtiin Suomessa televisiosarjasta tutuilla suomenkielisillä äänillä. Uusi versio elokuvasta valmistui vuonna 2020, mutta sen ensi-ilta siirtyi koronapandemian vuoksi vuoteen 2023. Uuden version tuotti Cinematic Oy, ja siitä valmistui uudet suomen-, ruotsin-, englannin- ja japaninkieliset versiot. Näyttelijöiden lisäksi myös musiikki ja laulut ovat lehdistötietojen mukaan uudet.On tavallista, että animaatioelokuvista tehdään uusia kieliversioita uusien näyttelijöiden voimin. Syytä Muumi-elokuvan uuteen versioon pitäisi kysyä tuotantoyhtiöltä. Tavallisesti uusia versioita tehdään tekijänoikeussyistä (...
Lyhyt esitys kirjailijan elämästä löytyy "Runoja"-kokoelman, Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1977 ISBN 951-0-03491-6 (sid.) esipuheesta, jonka on laatinut Edith Södergranin hyvä ystävä, kirjailija Hagar Olsson. Esipuhe sisältää sekä elämäkertatietoja että Södergranin runouden analysointia.
Hyvän tuntuman kirjailijan elämään saa myös hänen omista kirjeistään Hagar Olssonille. Julkaistu suomeksi nimellä "Edith Södergranin kirjeet" / Hagar Olsson; suom. Pentti Saaritsa, Helsingissä [Hki] : Otava, 1990 ISBN 951-1-10243-5 (sid.)
Suomeksi on ilmestynyt Erkki Kivalon elämäkertatutkimus "Olen sylkenyt verta : sairauden varjostamaa elämää : Edith Södergran 1892-1923", [Klaukkala] : Recallmed, 1995 ISBN 951-9221-73-5 (sid.) Tutkimus perustuu lähinnä...
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kuolinsyy ei ole tiedossa.
Langattoman hiiren käyttöön ei paljon sen kummempia ohjeita tarvita kuin langattomankaan. Vastaanottava palikka liitetään keskusyksikön hiiriliitäntään ja tämän jälkeen hiiren liikkeet välittyvät radioaalloilla koneeseen. Joskus langatonta hiirtä käyttöön otettaessa pitää painaa hiiressä tai vastaanottoyksikössä olevaa Connect-painiketta yhteyden kytkemiseksi.
Vastaanottoyksikön ei tarvitse olla "näköyhteydessä" hiireen, mutta yleensä suositellaan vastaanottoyksikön pitämistä hieman erillään muista sähkölaitteista, kuten monitorista tai kaiuttimista.
Hiiren mukana tulee ajuriohjelmisto, jonka käyttö ei ole välttämätöntä koska hiiri toimii Windowsissa muutenkin. Ajuriohjelmisto voi kuitenkin tarjota uusia mahdollisuuksia muokata hiiren...
Termi depolarisoiva (de- latinaksi pois + polus latinaksi kiertopiste, napa) tarkoittaa polarisaatiota poistava, esim. impulssin kulkuun liittyvä, hermo- tai lihassolun solukalvolle ominainen lepopotentiaalieron hävittävä lyhyeksi ajaksi. Lähde: Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. 3. uud. p. Helsinki, 1999.
Termistä nondepolarisoiva (non- latinaksi ei) on runsaasti tietoa teoksessa Anestesiologia /toim. Per Rosenber et al.) 2. uud. p. Helsinki, Duodecim, 2006, ss. 140-149.
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Enni on puhuttelumuoto Einestä ja Einistä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ennin, nimien samantapaisuuden vuoksi, Ennataan (Ennatha), joka perimätiedon mukaan oli marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulla. Enni-nimi on ollut Suomen almanakassa 1950-luvulta lähtien. Virossa Enni on mm. Henrika- ja Henriette-nimen muunnos.
Eine-nimi lienee alkuaa Einon sisarnimi, Eini on Einen rinnakkaisnimi, puhuttelumuotoja ovat mm. Einikki ja Enni.
Torjunta-aineet eivät ole kovin valikoivia, eikä lupiinille ole kehitetty omaa myrkkyä. Jos et jaksa kaivaa lupiineja ylös, voit niittää kasvuston muutaman kerran kesässä ja näin käydä väsytystaistelua. Lupiini leviää siemenistä, joten niittäminen kukintavaiheessa estää leviämisen. Torjunta-aineiden käyttöä kannattaa välttää viimeiseen asti kotipihassa ja muuallakin. Täältä löydät Helsingin kaupungin ohjeet vieraslajien torjumiseen: https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/vieraskasvien_torjunta.p…
Harrastajien ja ammattilaisten nettiin laatimia sivuja voi käyttää kun koittaa määrittää kolikoiden arvoa, esim. http://www.kolikot.com/markat/
Rahaliikkeissä tiedetään myös kertoa paljonko kolikoista saa. Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Suomen numismaatikot julkaisevat oppaita Suomen rahoihin arviohintoineen ja näitä on saatavissa kirjastoista.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Ilkka Remeksestä on kysytty tässä palvelussa monesti. Vastauksiin pääset palvelun arkiston kautta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) käyttämällä kirjailijan nimeä hakusanana.
Valitettavasti en löytänyt varmaa tietoa kirjailijan nykyisestä asuinpaikasta. Monet kirjailijat eivät halua antaa yhteystietojaan julkiseen levitykseen, mutta mikäli pidät tietoa oleellisen tärkeänä esitelmääsi varten, voit tiedustella esim. kirjalijan kustantajalta, WSOY:ltä (http://www.wsoy.fi/).
Tässä vielä suora linkki uusimpaan tässä palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen Remeksestä:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ed8f121d-c3f…
'perseensuti' on yhdyssana, jonka Jari Tammi määrittelee hauskasti Suuressa kirosanakirjassa seuraavassa kirjaston antamassa vastauksessa:
[Jari Tammi] Suuressa kirosanakirjassaan (Kuippana 2002) perseensudista näin: "Tarunhohtoinen amuletti - tiukan paikan tullen jokainen duunari manaa esiin perseensutia ennen kuin turvautuu saatanallisiin säkeisiin. Kukaan ei ole sitä sutia nähnyt tai käyttänyt, mutta kaikki tietävät sen olevan olemassa ja puhuvat siitä. Suomalaisen kiromaiseman Loch Ness."
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-perseensuti
Tutit tai modernien tuttien esiasteet syntyivät luultavimmin suurin piirtein samoihin aikoihin kun ns. tuttipullotkin. Historiikkia löytyy mutta tutin keksijästä ei löydy vedenpitävää tietoa
http://www.babybottle-museum.co.uk/dummy.htm
Modernit tutit ilmestyivät vuonna 1902 ja niiden kaupalliseksi valmistajaksi on löydetty James Meacham.
http://www.chacha.com/question/who-invented-the-pacifier
Wikipedia ehdottaa keksijäksi 1300-luvulla elänyttä Joaquin Martinezia, mutta ikävä kyllä lähdeviite puuttuu. http://en.wikipedia.org/wiki/Pacifier
Kirjastojen luettelointitiedoissa tämä kirja määritellään psykologiseksi romaaniksi. Muita määritelmiä ja sijoittumisia kuvaavat asiasanat: lapsuus, nuoruus, nuorisokodit, koulukodit, nuoret, pojat, ongelmanuoret, kuri, 1960-luku, Suomi.
Kirja on julkaistu vuonna 1992, joten se kuuluu 1990-luvun kirjallisuuteen. Kirjan tapahtumat kuitenkin sijoittuvat 1960-luvulle.
Ryijyjen hinnastoja ja kuvastoja vuosilta 1909 - 1999 voi katsoa Helmi Vuorelman kirjasta Ryijy : ilo tehdä -onni omistaa. Kirja on vuodelta 1999 ja sen saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkisudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta, jonka osoite on http://www.helmet.fi . Ryijykuvastoja esittelee saman tekijän kirja Ryijykuvasto (1986). Samalta tekijältä löytyy myös kirja Ryijy vuodelta 1995. Helmi Vuorelman ryijyaiheisia internet-sivuja pääsee tutkimaan osoitteesta http://www.vuorelma.net .
Youtubessa on kaksi kysymykseen sopivaa katkelmaa. Niistä toisen kommenteissa (joulukuu 2022) laulajaksi on mainittu Voice of Finland -kilpailija, v. 2021 kisassa toiseksi sijoittunut espoolainen Fiona Krüger. Kommentissa kerrotaan myös laulun tulevan julkaistavaksi myöhemmin. Toisessa mainoksessa on eri kappale, mutta laulaja kuulostaa siinäkin olevan sama.
Kirjallisuudesta en löytänyt tietoa aiheesta "puun juurien hävittäminen/tuhoaminen".
Verkosta aiheesta löytyy monipuolista tietoa, etupäässä verkon keskustelupalstoilta.
Keskustelupalstoilta löytyvien neuvojen toimivuuteen tulee luonnollisesti suhtautua varauksella; takeita niiden toimivuudesta ei ole. En lähtenyt listaamaan tähän montaa keskustelupalstoilla ehdotettua metodia, koska en osaa arvioida niiden käyttökelpoisuutta.
Seuraavat, maalaisjärjellä toimiviksi arvioimani, metodit ovat yleisesti ehdotettuja.
Tehokkain, ja samalla myös vaativin, keino on poistaa kaadetun puun kanto juurineen päivineen. Mutta tähän tarvitaan sitten vähän järeämpää kalustoa, kuten kaivinkone.
Toinen yleinen keino, jota juuriversojen hävittämiseen...
Tällainen voisi olla Kirsti Koivulan teos "Läsnäolon lämmössä : erityisryhmien ohjaajan virikekirja", asiasanoina mm. virikkeet ja kehitysvammaiset
Kehitysvammaliiton sivuilta haulla virike löytyy muun muassa
Oivalluksia-virikemateriaalipaketti, tosin paketti on maksullinen.
http://kehitysvammaliitto.fi
Artikkeliviitetietokanta Aleksi antaa seuraavat viitteet haulla kehitysvammaisuus virikkeet:
Kehitysvammaiset tarvitsevat räätälöityjä palveluja senioreille / Laakkonen Heidi, lehti SuPer 2008:9, sivut 28-31
Palokari, Sirpa Vanhusten ja muistisairaiden taideterapiaohjelma sopii kehitysvammaisillekin : teematerapiasta iloa ja virkeyttä
julkaisussa: Ketju 2008: 4, sivut 12-15
