Jonkin verran suomalaisten talotyyppien historiaa on Pirkko Pajulan teoksessa Puuarkkitehtuuri (Rakentajain kustannus 1983).
Turun sanomissa 1.6.1998 oli Pirjo Hokkasen artikkeli ”Rintamamiestalot ovat korjauksen arvoisia : kansallisomaisuutta vaalittava avustusvaroja lisäämällä”.
Helsingin Puistolan kaupunginosan Heikinlaakson rintamamiestaloista on Matti Mannilan ja Ilkka Uotilan artikkeli Rintamamiesten Heikinlaakso julkaisussa Puistolan alueopas 1996:10, jota voit pyytää kaukolainaksi.
Antti Palomäki on tutkinut rintamamiesteloja teoksessa Uudisraivausta asutuskeskukseen : siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen Lahden kaupunkiin vuoden 1945 maanhankintalain nojalla. [Lahti] : Lahden kaupunginmuseo , 1997 Tutkimuksia / Lahden...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Helmet-kirjastojen järjestelmästä selviää jokaisen niteen eli kunkin erillisen kirjan kohdalta sen kokonaislainamäärä sekä lisäksi edellisen ja kuluvan vuoden lainamäärät vielä erikseen.
Ohessa muutama uusi masennusta ja depressiota käsittelevä kirja. Voit myös itse tehdä haun Helsingin kaupunginkirjaston aineistotietokantaan http://www.libplussa.fi . Kirjoita aihehakuun hakusanaksi esim. 'masennus'. Tällöin saat listauksen suurin piirtein kaikista aihetta jollakin tapaa sivuavista teoksista, jotka löytyvät kaupunginkirjaston kokoelmista.
Vartiovaara, Ilkka Kaksi kelloa--ajatuksia paremmasta elämästä. 2000
"Miten selviytyisin iltaan"--välähdyksiä masennuksen maailmasta. 1999
Seligman, Martin E. P. Optimistin käsikirja. 1999
Hardwick, Neil Hullun lailla. 1999
Huttunen, Matti Ihmiseksi--kirjoituksia kolmannelta linjalta. 1999
Leppänen, Seija Kävelevä sisällissota. 1999
Helmet-kirjastojen tarjoamien e-aineistojen käyttö edellyttää, että sinulla on Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirja…
Kyseessä on vuonna 1985 ilmestynyt Markku Vuorisen toimittama kirja Kyösti Erkinkorvesta. Se löytyy Vaasan kaupunginkirjaston laitoskirjastoista. Katso osoitteesta http://lib.vaasa.fi/webprimas/fin/connect.htm.
Kyllä on. Eräpäivätiedotteen saat käyttöösi käymällä missä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Palvelun toimivuus riippuu mm. asiakkaan sähköpostipalvelimen toiminnasta, josta kirjasto ei voi vastata. Siksi ilmoituksen poisjääminen ei poista asiakkaan vastuuta mahdollisista myöhästymismaksuista.
peda.net -sivustolla todetaan: "Ne [arkeonit] eroavat bakteereista siten, että arkeonien soluseinässä on glykoproteiineja eikä mureiinia."
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eli%C3%B6kunnat/baajs/l1m2
Arkeoneissa ei toistaiseksi tunneta taudinaiheuttajia.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00562
Lähettämäsi kuva on valitettavasti niin epätarkka, että en uskalla lähteä sen perusteella arvailemaan lajia. Vinkkaan sinulle paria kirjaa, joita selaamalla voisit ehkä löytää vastauksen, jos muistat kuvaa tarkemmin miltä se näytti.
Rohmut ja riesat : tuhohyönteisten tunnistusopas
Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Luoto: Oman pihan ötökät
Sandhall: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta
Netistä apua tunnistukseen löytyy täältä: https://www.otokkatieto.fi/
Hei!Löysin seuraavan tekstinpätkän Leea Virtasen kirjoitelmasta "Raudun kansanperinne", joka löytyy rautu.fi-sivustolta alaotsikon "Kansanperinne" takaa:Kaskunkertoja voi huvittaa kuulijoitaan alkamalla mahtipontisesti saarnata:Tästä minun saarnani alkaa, että kun kanalla oli kaksi jalkaa, juuri jalost Kirsalost tul suur kirjava härkä, alko ruopii ja kuopii ...Pilasaarnojen arkinen sisältö on ristiriidassa sen juhlallisen saarnanuotinkanssa, jolla ne esitetään.Voi siis olla, että kuulemanne katkelma on ollut jonkinlainen versio tällaisesta kaskusta tai pilasaarnasta. On hyvin mahdollista, että tuon sananparren alku on saanut monia erilaisia jatkeita, jotka ovat eläneet suullisessa muodossa sukupolvien yli, eikä niistä välttämättä ole...
Suomenkielistä kirjallisuutta ei löydy, mutta seuraavat lehtiartikkelit löytyvät:
Soundgardenista Audioslaveen, Seattlesta Pariisiin: "musiikki ei ole koskaan tuntunut työltä" / Petri Silas
Soundi 2006:9, s. 58-62
Menneisyyden vangit / Tomi Palsa
Rumba 2006:17, s.32-33
Rage Against The Machine on haudattu, Soundgardenia ei enää ole, tulevaisuus kuuluu Audioslavelle! / Esa Koivio
Soundi 2003:2, s. 18-20
Raivon puutarhassa / Semira Ben-Amor
Rumba 2002:23, s. 19
Lehdet löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",...
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että paikannimi Pesiö näyttää syntyneen Suomussalmella 1620-luvulla, ja että se on yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Lohjan kaupunginkirjastosta löytyy monenlaisia kirjoja jalokivistä, mutta ei videota eikä DVD:tä. Lukki-kirjaston alueelta on Nummi-Pusulasta saatavana Eyewitness-sarjaan kuuluva video Kivet ja mineraalit. Sen kesto on n. 30 minuuttia, mutta tarkempaa tietoa sisällöstä ei ole. Jos haluat varata tämän videon, ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme sinulle ns. seutuvarauksen. Seutukuljetus tulee torstaisin ja maksaa asiakkaalle ilmoitusmaksun eli yhden euron.
Porvoon kirjastosta löytyy tunnin mittainen, ruotsinkielinen video Praktfulla stenar, jonka voit halutessasi kaukolainata kirjaston kautta. Kaukolainamaksumme on viisi euroa.
Iskelmien sanoja löytää sekä ns. laulukirjoista, joista osassa on nuotit, osassa vain sanat, että erilaisista nuottikokoelmista. Valitettavasti on silti paljon iskelmiä, joiden sanoja ei ole koskaan julkaistu missään virallisesti. Internetistä tällaisiakin saattaa satunnaisesti löytää, mutta ei niin usein kuin toivoisi.
Näistä esimerkkinä mainituista toiveista monet ovat ns. hankalia tapauksia. Tässä kuitenkin perustietoa.
Seija Simolan laulama "Unelma vain" on Aarno Ranisen salanimellä "Jouni Pohjola" säveltämä ja sanoittama laulu, jonka ainoa julkaisu on vuonna 1967 julkaistu nuottivihko "7 iskelmää" (Edition Coda). Se on perin harvinainen julkaisu, jota en itse onnistunut mistään kirjastosta löytämään.
Jaakko Tepon laulu "Tuupovaaran...
Tässä muutamia internet-linkkejä stucco lustroa käsitteleville sivuille:
http://w1.865.telia.com/~u86509287/stucco/stucco.htm (ruotsinkieliset sivut)
http://www.artcolor.it/materiali.htm (myös englanninkielinen versio)
http://www.wyssen.ch/Stucco.html
http://www.decorativepaintworks.com/classical_mural.htm
Kirjallisuutta en aiheesta löytänyt.
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://finna.fi
