Tundran biodiversiteetti on alhainen, eli lajeja on vähän. Mainitaan, että tundran alueella olisi noin 1700 kasvilajia, esim. Huippuvuorilla, jotka kuuluvat yläarktiseen tundraan, kasvaa 171 putkilokasvia. Fennoskandian ala-arktisella vyöhykkeellä kasvavia kasvilajia on muutamia satoja.
Huippuvuorilla on 3 omin avuin levinnyttä nisäkäslajia, jääkarhu, naali ja huippuvuortenpeura. Muualla arktisella tundralla esiintyvät myös tavallinen peura, jänis, myskihärkä, ja sopuli. Huippuvuorilla pesiviä lintuja on 30, mutta kaiken kaikkiaan siellä on nähty 164 lajia. Tundralle on tyypillistä että linnut ja myös hyönteiset muuttavat tänne vuosittain.
Hyönteisiä on laaja määrä lajeja. Esim. Grönlannissakin elää 600 eri laji. Tyypillisimmät...
Rahojen keräilyarvoja voi katsoa kirjastossa Suomen rahat arviohintoineen -julkaisusta. Hinta riippuu suuresti kunnosta, jonka alan asiantuntija osaa arvioida parhaiten. Suomen numismaatikkoliiton sivuilla www.numismaatikko.fi on tietoa rahoista ja niiden keräilystä. Nettihuutokauppojen tarjouksista voi saada myös jonkinlaista osviittaa, katso esim. www.huuto.net (osastosta keräily).
Tietoa jokiveneen valmistuksesta löytyy seuraavista artikkeleista ja kirjoista:
Rovamo, Pertti, Lapin jokiveneet (Erä 1999, 6, s. 56-59) // Väinönheimo, Seppo, Peräpohjalainen jokivene on oma lajinsa (Puuvene 1996, 1, s.50-53) // Rahikainen Päivi, Metsässä kasvaa, rannalla syntyy...(Raito 1992, 2, s. 16-21) // Rovamo, Pertti & Lintunen, Martti, Suomalainen puuvene (1995) // Itkonen, T. I., Suomen lappalaiset vuoteen 1945, 1. osa (1948).
Piirustuksia näissä ei ollut, enkä sellaisia löytänyt kirjastojen aineistotietokannoista. Piirustuksia kannattaa kuitenkin kysyä Kotkan merikirjastosta, jonne kootaan myös puuvenealan kirjallisuutta. Yhteystiedot löytyvät Kotkan merikirjaston sivuilta osoitteesta http://www.kotka.fi/merikirjasto/.
Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
hei,
Erilaisia pukuhistorian teoksia sekä tietoa kampausten historiasta löydät Helsingin yleisistä kirjastoista luokasta 919.9. Hyviä teoksia ovat esimerkiksi John Peacockin Länsimainen puku kautta aikojen Otava 1991 tai Wolfgang Bruhnin Pukuhistorian kuvasto, 1981.
Tässä lisäksi pari teosta, jotka löytyivät plussasta http://www.libplussa.fi/
asiasanoilla "pukeutuminen" ja "1600-luku"
Waugh, Norah; The cut of women's clothes -1600-1930, Theatre Arts Books, New York, [n. 1998?]
Hart, Avril; Historical fashion in detail - the 17th and 18th centuries. V&A Publications, London, 1998.
lisäksi muusta muodista:
Utrio, Kaari; Bella donna - kaunis nainen kautta aikojen. Helsinki 2001
Skolnikov, S. P; Historialliset päähineet, kampaukset ja...
Tässä muutamia runo- ja muistolausekirjoja, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kirjoja on monissa kirjastoissa.
- Päivänlasku / toim. Hannu-Pekka Lappalainen
- Kiitos eilisestä / Eeva Kilpi
- Aika on jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun / toimittanut Katarina Yliruusi
- Surun sisar on lohdutus / Maaria Leinonen
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja / toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki
- Surun sylissä: lohduttavia ajatuksia / toimittanut Merja Pitkänen
Kuolinilmoituksissa on myös muistettava noudattaa tekijänoikeuksia, kirjallisuudesn käyttöön kuolinilmoituksessa voi hakea lupaa Sanastosta, https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "sikäli" merkitys on seuraava: siten, sillä tavoin, siinä suhteessa, siltä kannalta t. osin, siinä määrin.
Mikäli haluatte tietoa sanan etymologiasta, eli alkuperästä, voitte olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen.
Tässä linkki yhteydenottolomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sik%C3%A4li?searchMode=all
Kirjassa Billboard's hottest hot 100 hits on lista vuoden 1957 suosituimmista iskelmistä maailmalla:
1. Pat Boone: Love letters in the sand
2. Elvis Presley: Jailhouse rock
3. Elvis Presley: All shook up
4. Elvis Presley: (Let me be) your teddy bear
5. Debbie Reynolds: Tammy
6. Everly Brothers: Wake up little Susie
7. The Diamonds: Little darlin'
8. Tab Hunter: Young love
9. Everly Brothers: Bye bye love
10. Sam Cooke: You send me
jne.
Kyseessä on Pave Maijasen laulama laulu LÄHTISITKÖ (Kertosäe: Lähtisitkö silloin kanssani järvelle / Sulle sukeltaisin helmen valkean / Istuisitko kanssani keskipenkille / Vastaisitko hellään suudelmaan). Virallisesti laulu on nimimerkin "Maija Paavonen" käsialaa, mutta yleisen näkemyksen mukaan kyseessä on Pave Maijasen salanimi. Laulun koko teksti löytyy esimerkiksi täältä: http://www.lyricslrc.com/song959424/pave_maijanen_-_l%C3%A4htisitk%C3%B6.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Valitettavasti sopimus sallii käytön vain kirjaston koneilta.
ePress-lehtiä pääsee lukemaan kaikilta Kajaanin kaupunginkirjaston asiakaskoneilta ilman käyttäjätunnusta.
Pääkirjaston lukusalissa on erillinen työasema, josta pääsee vain ePressiin. Muilta koneilta ePressiin voi mennä kirjston kotisivun kuvakkeesta.
Hei!
Kuopiossa ilmestyneet sanomalehdet kesäkuussa 1941:
Pohjois-Savo
Savo
Savon Sanomat
Savon työmies/Savon kansa
Lähde:
Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
Yllämainituista lehdistä löytyy tuolta ajalta mikrofilmitallenteet Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjasto kaukolainaa mikrofilmejä kotimaisiin kirjastoihin, joissa asiakkaan on mahdollista käydä niitä lukemassa. Asiakkaan täytyy tehdä kaukolainapyyntö omasta kirjastostaan.
Verkkoon ei ole digitoitu mainittuja lehtiä vielä. Savon ja Savon Sanomien vuosikerrat löytyvät digitoituina Kansallisarkistosta niiden...
Kysymykseesi on erittäin vaikea vastata! Muumi -kirjoista on vuosikymmenten kuluessa otettu valtavat määrät uusia painoksia ja Muumi -buumeja on ollut tasaisin väliajoin. Emme muista, että missään lähteessä olisi nostettu mitään tiettyä teosta ylitse muiden. Ilmeisesti et itsekään ole löytänyt lukemistasi lähteistä vastausta tähän hankalaan kysymykseen.
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
Osaa vanhoista ylioppilaskokeiden koesuorituksista säilytetään Ylioppilastutkintolautakunnan arkistossa. Äidinkielen koesuoritukset ovat säilyneet vuodesta 1955 ja reaalikokeen vastaukset vuodesta 1961. Näin ollen myös äitisi äidinkielen ylioppilasaineen pitäisi olla tallessa. Aineistoon liittyy kuitenkin käyttörajoituksia, joten lupaa vastauksen katseluun kannattaa tiedustella Ylioppilastutkintolautakunnalta.Lautakunnan yleinen sähköpostiosoite: lautakunta@ylioppilastutkinto.fiTietoa arkistosta esimerkiksi: Ylioppilastutkintolautakunta | Arkistojen Portti
Hei,
Merja Jalon Nummelan Ponitalli-sarja on niin laaja (sarjassa on ilmestynyt yli 60 kirjaa), etteme valitettavasti pystyneet selvittämään kaikkia sarjan osia joissa Kristian Starck esiintyy.
Kävimme läpi joukon sarjan kirjoja ja pikaisesti selaamalla vaikuttaa siltä että seuraavissa osissa EI esiinny Kristiania:
Yllätysori (1977)
Vaarallinen ratsastus (1977)
Punainen hevosenkenkä (1979)
Seikkailu ponisaarella (1983)
Naamiaisratsastus (1988)
Ratsutilan kasvatti (1997)
Myrsky (1999)
Paluu ponisaarelle (2000)
Ratsastaja pimeässä (2001)
Voittolaukka (2001)
Miljoonaratsu (2003)
Keskiyön kummitus (2003)
Tsaarin satula (2006)
Finnholmin kirous (2006)
Haamujen talo (2007)
Tornikallion vangit (2007)
Seuraavissa selaamissamme kirjoissa Kristian...
Fennica-tietokannan mukaan Taisteluni on suomennettu kahdessa osassa vasta vuonna 1941. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian löydät täältä:
http://finna.fi
Kristian (kreik. christianos, lat. christianus) tarkoittaa kristittyä, Kristuksen omaa, Kristukselle kuuluvaa. Henrik nimi on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti + rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi + rich=mahtava). Saga, Saaga merkitsee satua, josta meillä suomen Satu. Elena on Italiasta ja Espanjasta saatu muunnos Helenasta, joka ilmeisesti juontaa juurensa kreikan sanasta helios, aurinko, jolloin Helenan merkitykseksi saadaan aurinkoinen, loistava. Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Arvio siitä, kuinka paljon ihmisiä on elänyt maapallolla kautta aikain, on 106 biljoonaa. Vastaus siihen, miten tähän lukumäärään on päädytty, löytyy sivulta http://www.prb.org/Template.cfm?Section=PRB&template=/Content/ContentGr…
Tietoa lesboista löydät nuorille tarkoitetuista seksiä ja rakkautta käsittelevistä kirjoista, esim.
Ivarsson: Nuori seksi ja rakkaus
Stoppard: Nuorten seksikirja
Pääskysaari: Kompassi : Jennin kirja sinulle
Harris: Nyt puhutaan seksistä.
Tyttöjen välisestä rakkaudesta kertovia nuortenromaaneja ovat:
Simukka: Kun enkelit katsovat muualle. 2002 WSOY
Simukka: Minuuttivalssi. 2004 WSOY
Valoaalto: Huono iho. 1986 Otava
