Vaasan kaupunginkirjaston kautta ei löytynyt tietoa liikkeestä. Kirjastolla on käytössään mm. tämänkin ajan osoitekirjoja ja puhelinluetteloita, mutta tästä kauppaliikkeestä ei löytynyt mainintaa.
Olisiko liike ollut toiminnassa vain hyvin lyhyen aikaa? Omistajan nimi ja tarkempi sijainti voisivat myös auttaa selvittämisessä.
Voisit ottaa yhteyttä Vaasan maakunta-arkistoon, Pohjanmaan museoon tai Österbottens Traditionsarkiv -arkistoon:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
http://museo.vaasa.fi/w/
http://www.sls.fi/doc.php?category=2&docid=43
Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson.
Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ismo Parikan kirjan Hinnasto suomalaisille kolikkovarianteille 1864-2001 mukaan vuoden 1959 200 markan arvo on sen kunnon mukaan 20-90 euroa.
Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/rahojen-kuntoluokitus
Liiton sivuilta löytyy paljon tietoa vanhoista rahoista muutenkin:
http://www.numismaatikko.fi/
1930-luvulla Suomessa on ilmestynyt Suomen yleinen puhelinluettelo, jossa on koko Suomen puhelinnumerot. 1930-luvulta luetteloita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, kyselen sieltä, löytyisikö noiden mainitsemiesi liikkeiden numeroita. Myös Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy vanhoja puhelinluetteloita ja osoiteluetteloita, niitä pystyy lukemaan kirjastossa, http://www.genealogia.fi/kirjasto.
1930-luvun Suomen liikekalenterien mukaan Majanderin puhelinnumero on ollut 24 420 (osoite Simonkatu 12) ja Huonekalutehdas Häklin 808 (tähän aikaan useimmat Lahden puhelinnumeroista olivat kolminumeroisia, nelinumeroisissa ei vielä ollut päästy kolmosella alkaviin). Helsingin puhelinluettelo löytyi vuodelta -41. Siinä Huonekaluliike...
Yksittäistä kirjaa en löytänyt David Röntgenistä, mutta Töölön kirjaston käsikirjastossa on Helena Howardin toimittama World Furniture, 1969 sekä Phoebe Phillipsin toimittama the Collector’s Encyclopedia of ANTIQUES, 1973, ISBN 0-90030-507-X. Näistä hakuteoksista löytyy kuvia ja tietoa Röntgenin elämäntyöstä. World Furniture löytyy myös lainakappaleena, ISBN 0-600-3462-X (painosvuosi 1981) tai ISBN 0-600-03955-2 (painosvuosi 1971).
Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi Röntgenistä elämäkertatietoa sekä artikkeliviite New York Timesin artikkeliin 9/18/98 vol 148 issue 51284 pE37, Op. New York Timesin artikkelin voi lukea mikrofilmiltä Helsingin yliopiston kirjastossa, Ebscon artikkelin lähetän sähköpostiisi.
Google-haulla hakusanalla ”David...
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisen, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteisestä Tiekkö-kirjastojen tietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 löytyivät seuraavat kirjat käyttämällä hakusanoina asiasanoja "koulu" ja "ilmapiiri" sekä "koulu" ja "viihtyvyys":
Salmivalli, Christina: Koulukiusaamiseen puuttuminen : kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-kustannus, 2003.
Laine, Kaarlo: Koulukuvia : koulu nuorten kokemistilana. Jyväskylän yliopisto, 2000.
Himberg, Lea: Opettaja ja työyhteisö. WSOY, 1996.
Laine, Kaarlo
Ameba pulpetissa : koulun arkikulttuurin jännitteitä. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Kääriäinen, Hillevi: Tutkiva ja muuttuva koulu. WSOY, 1997.
Mikäli tarvitset lisää tutkimustietoa aiheesta,...
Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa ”Katarina kaunis leski” (1950) on musiikkina kansanlaulu ”Kehrää kehrää tyttösein / Kehruuvalssi”, jota Eeva-Kaarina Volanen hyräilee ja Jorma Nortimo laulaa. Lisäksi elokuvassa soi kaksi Heikki Aaltoilan elokuvaa varten säveltämää ”Salonkitanssia”, joista toinen esitetään cembalolla ja toinen jousiyhtyeellä.
Lähde:
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kotimaisen elokuvan suoratoistopalvelu ja elokuvatietokanta Elonet:
https://elonet.finna.fi/
Katarina kaunis leski -elokuvan kuvailu Elonetissä:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122604
Suosituksia sarjakuvatyyppisistä kirjoista: Amores, Eva: Karsein viikko ikinä -sarjaCopeland, Sam: Sami muuttuu kanaksi, Sami muuttuu hirmuliskoksi, Sami muuttuu mammutiksiLazar, Ralph: Maanantai : rosvojen luola (Megamylläkkä-sarjan aloitusosa)Pichon, Liz: Tom Gates -sarja Pohjola, Mike: Maailman hauskin -sarjaReynolds, Aaron: Rex Dexter ja älyttömän kuolleet eläimet (sarjan aloitusosa)Rodkey, Geoff: Tapperin kaksoset -sarjaSuosituksia etsivä- ja seikkailukirjoista:Bagge, Tapani: Aavehevosen arvoitus (Apassit-sarjan aloitusosa)Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarjaHorst, Jørn Lier: Operaatio Myrskypilvi (Etsiväkaksikko-sarjan aloitusosa)Nurmi, Maarit: Aarteen jäljillä (Etsiväkaverit-sarjan aloitusosa)Paretskoi, Jyri:...
Moni 1980-luvulla peruskoulua käynyt muistaa varmasti tämän version The Beatlesin "Obladi, oblada" -laulusta. Se löytyy ala-asteen oppikirjasta Musiikin maailma: Musica 5-6, tekijöinä Sointu Annala, Erkki Pohjola ja Aulis Sallinen. Ainakin vuonna 1985 julkaistussa 7. painoksessa "Obladi, oblada" löytyy sivuilta 242 - 3. Suomenkieliset sanat kirjoitti Hilkka Norkamo.Kirjan eri painoksia löytyy useista kirjastoista. Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy lainattava kappale vuoden 1990 painoksesta.
Tutkimme vielä kysymäsi teoksen saatavuuden pohjoismaisista kirjastoista, valitettavasti kirjaa ei löytynyt. Teoksen tilaaminen Pohjoismaiden ulkopuolelta maksaa enemmän, riippuen kustannuksista. Ohjeita http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Luottokunnalla on hyvä ohje miten toimia kun tekee ostoksia verkossa. Internetosoite pitää olla muodossa https:// eli http:n jälkeen pitää olla s. Ohjeet osoitteessa http://www.luottokunta.fi/
Mahdollista on suorittaa informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, jos on kirjastoalan työpaikka. Tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa suoritettavasta ammattitutkinnosta tietoa sivulla
http://www.slk.fi/opiskelijaksi/opiskelemaan/ammattitutkinnot/
Keravalla suoritettavasta ammattitutkinnosta lisää Kirjastot.fi:n sivulla http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_event4.asp?cid=1442
Helsingin seudun kesäyliopistossa http://www.kesayliopistohki.fi/sivut voi myös suorittaa alan opintoja:
Informaatiotutkimuksen perusopinnot(16 ov) http://www.avoinyliopisto.fi/public/nayta_tiedot.asp?id=85156
Informaatiotutkimuksen perusopintojen täydennysosa / Informaatiotyö II (4 ov) http://www....
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Kuvan alapuolelta löytyvän kuvauksen mukaan patsaan kuvauspaikka on Friedhof Sihlfeld, eli Sihlfeldin hautausmaa Zürichissä.
Hautausmaa Zürichin kaupungin verkkosivuilla:
http://www.stadt-zuerich.ch/content/ted/de/index/gsz/natur-_und_erlebni…
Risto Nevalalta on ilmestynyt useita levyjä, mutta emme ole saaneet selville, mistä niitä voisi ostaa. Niiden löytäminen voi olla vaikeaa, koska ilmestymisestä on jo melko pitkä aika. Lisäksi osa niistä on omakustanteita, joten niitä on ehkä myyty esim. vain keikoilla. Kansallisdiskografia Violan mukaan Nevalalta on ilmestynyt seuraavat levyt:
Tangokuningatar & kuningas 1989 (yhdessä Arja Korisevan kanssa), Rakkaudella (v. 1990), Samettiruusuja (1993), Oi elämää (1995), Kultaiset vuodet (1999?), Levoton tuuli (2003), Juhlalevy: 20 vuotta kuninkaana (2009), Niin paljon kuuluu rakkauteen (sarjassa Unohtumattomat suosikit, v. 2010), Usko Kempin sävelin (2011) ja Kolmen kuninkaan tarina (yhdessä Marko Lämsän ja Jukka Hallikaisen...
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
Verho-työasemien käyttäjät ovat periaatteessa jäljitettävissä, mutta asiakkaiden yksityisyyden suojan takia se tehdään vain poikkeustapauksissa (rikosepäily tms.). Alkuperäinen viesti "header"-tietoineen pitää tällöin lähettää kirjaston tietotekniikkayksikköön.
Käyttäjistä voidaan saada selville ainoastaan se, mitä ohjelmia (esimerkiksi Word tai Netscape) he ovat käyttäneet, työtiedostot eivät säily työasemilla. Kirjasto voi käyttää tietoja laatiakseen yhteenvetoja työasemien käytöstä.
Mika Keräsestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivustoilta:
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175953591194
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/keraumlnen-mika.html
Mika Keräsen haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-2363823
Väittäisin, että puhelinoperaattorit voivat kukin valita oman hälytysäänensä. (oman puhelimensa soittoäänet saa kukin valita itsen)
Suomessa tällaiseen virittelyyn ei ole vielä lähdetty.
Ainakin maailmalla (etenkin Intiassa ja yhdysvalloissa) hälytysäänten muokkaus tuntuu olevan kasvava trendi ja kuuluvan hyvään asiakaspalvelukokemukseen. https://www.quora.com/Is-ringback-tone-different-in-different-countries, https://www.hutch.lk/tune-services/
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo ja linjaa Suomen dataverkkoja ja viestintää. https://www.lvm.fi/etusivu
Kenties tämä trendi rantautuu pian Suomeenkin...?
Helmet-kirjastojen tarjoamassa PressReader-palvelussa ei valitettavasti ole luettavissa Público-lehteä. Palvelusivuston vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voi etsiä julkaisuja maan, kielen ja julkaisutyypin mukaan. Portugalilaisia sanomalehtiä palvelussa on 20.
https://www.pressreader.com/
Ohjeet e-lehtien etäkäyttöön:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
