Kysymyksessä mainittu Richard Straussin Mozart-kommentti viittaa kaikkiaan neljään eri aariaan. Se sisältyy Sam Morgensternin toimittamaan antologiaan Composers on music:
"In Susanna's garden aria, in Belmonte's and Ferrando's A major and Octavio's G major aria, Eros himself sings in Mozart's melodies, Love in its most beautiful, purest forms speaks to our feelings…" [kursiivi lisätty]
Straussin tarkoittamat neljä aariaa lienevät siis 'Deh, vieni, non tardar' (oopperasta Figaron häät), 'O wie ängstlich, o wie feurig' (Ryöstö seraljista), 'Un'aura amorosa' (Così fan tutte) ja 'Dalla sua pace' (Don Giovanni).
David Cairns, Mozart and his operas
Nicholas Kenyon, The Faber pocket guide to Mozart
"Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta löytyy useitakin vastauksia Merja Jaloa koskeviin kysymyksiin. Ne saa esiin kirjoittamalla Etsi arkistosta: Jalo Merja.
Lisäksi netissä Kirjasammon sivuilla on tietoa Merja Jalosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Kiinan kieltä kirjoitetaan kirjoitusmerkeillä, jotka ovat itsenäisiä, tietyn käsitteen ilmaisevia yksiköitä. Varsinaisia kirjaimia siinä ei ole. Kiinan kielestä on tässä palvelussa kysytty usein ennenkin, aiemmat vastaukset löydät arkistosta kirjoittamalla tyhjään ruutuun kiinan kieli. Mm. näistä linkeistä löydät lisätietoa:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksen sivuilta Johdatus tieteenfilosofiaan ja rationaaliseen ajatteluun löytyy paradigman määritelmä, http://www.helsinki.fi/teol/steol/opetus/materia/y11tent.htm
Paradigma sisältää jonkin tieteenalan hyväksytyt teoriat, metodit, työskentelytavat, sovellutukset sekä tiedeyhteisön yleiset näkemykset tieteestä, maailmasta, arvoista jne. Normaalitiede on se kehityksen
vaihe, jossa vallitseva paradigma määrää tutkimuksen suunnan, hyväksyttävät tulokset ja metodit. Normaalitiede voi joutua kriisiin, kun sen eteen kasautuu kysymyksiä, joita ei voida enää ratkaista ko. paradigman puitteissa.
Selkeä diskonfirmaation määritelmä on Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian verkko-opintojen sivulla...
Tietoa kielletyistä kirjoista löytyy esim. osoitteesta https://web.archive.org/web/20040225154950/http://www.jyu.fi/library/ju…. Siellä kerrotaan syy useampaan Kingin kirjan kielletyksi luokitteluun.
Taideterapeutiksi voi tulla monen tien kautta. Opintoluotsin kysymys ja vastaus antaa ainakin vinkkejä: http://opintoluotsi.fi/fi-FI/kysymysarkisto/kysymys.aspx?MessageID=8179… .
Suomen taideterapiayhdistyksen järjestämästä koulutuksesta saa tietoa yhdistyksestä: http://www.suomentaideterapiayhdistys.fi/koulutus.html
Inartes Instituutin koulutusala on ekspressiivinen taideterapia, ja sen koulutus on tarkoitettu aikuisille, terveydenhuollon, sosiaali- tai taiteen alan ammattilaisille. http://www.inartes.fi/index.php?id=002
Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto on järjestänyt alan kursseja: http://www.kpedu.fi/?deptid=12870
Myös Muurlan opistossa on koulutusta: http://www.muurlanopisto.org/index.php/opiskelu/ekspressiivinen_taidete…
Hei
Crasista on kysytty aikaisemminkin, koska suomenkielisen tiedon löytäminen on hankalaa.
Kirjailijalla on omat nettisivut, mutta ne ovat ruotsiksi. http://home8.swipnet.se/~w-85977/cras/index.html
Wikipediasta löytyy lyhyt esittely:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-%C3%85ke_Cras
Kirjailijahakemistoista kirjailijaa ei löydy.
Seuraavista lehdistä löytyy kirjailijasta tietoa:
Lukufiilis 1997:2, s.20
Onnimanni 1997:4, s.9
Lehtiä voit kysyä kirjastosta.
Tammen kotisivuilta osoitteesta http://www.tammi.fi/ löytyy perustiedot Tomi Kontiosta; valitse etusivulta Yleinen kirjallisuus, ja sitten Kirjailijat.
Sanojen Aika kirjailijatietokannasta löydät myös Tomi Kontion, osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi ja "pudotusvalikosta" voit rullata Kontion kohdalle.
Myös teoksesta Suomalaisia nykykertojia 2 on luku Tomi Kontiosta.
Googlen haulla http://www.google.com voit hakea lisää tietoja kirjoittamalla hakusanaksi Tomi Kontio - tässä pari esimerkkiä:
http://www.kaapeli.fi/nvl/kontio/kontiosu.htm
Wikipedian Wikisanakirja sanoo tseh-sanan olevan interjektio eli huudahduspartikkeli:
https://en.wiktionary.org/wiki/tseh
Interjektion Tieteen termipankki määrittelee näin: "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun." Niitä käytetään lähinnä puheessa. Interjektioita ovat esimerkiksi ilmaukset huh, hui, yäk, kääk, oho ja nono.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio
Kielitoimiston sanakirja määrittelee tse-sanaa käytettävän eläinten-, varsinkin koirankutsusana:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tse?searchMode=all
Varsinaista syytä tai historiaa juuri tämän sanan käytölle koiran kutsumiseen emme valitettavasti löytäneet.
Aivan uusimmasta, eli 2000-luvun kirjallisuudesta, löytyy kirjojen kautta tietysti melko vähän tietoa. Suomen 1960-1990-luvun kirjallisuudesta on jo kirjoitettukin. Ainakin näitä kirjoja kannattaa käyttää:
- Suomen kirjallisuushistoria / 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin / toimittanut Pertti Lassila (1999)
- Kirjallisuutemme lyhyt historia / Leena Kirstinä (2000)
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan kirjastosta.
Kannattaa tutustua myös parin vuoden takaiseen videointiin, jossa Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi pitää puheenvuoron suomalaisesta nykykirjallisuudesta:
http://vimeo.com/37788832
Hyviä kirjailija- ja kirjallisuusesittelyjä löytyy myös Kirjasammosta, kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta:
http://www.kirjasampo.fi/...
Postin sivuilla kerrotaan seuraavaa: Kun lähetät kortteja tai kirjeitä Suomessa, valitse kotimaan ikimerkki, jossa on maksumerkintänä Suomen kartta. Merkki käy kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa (ml. Ahvenanmaa).Kun lähetät kortteja tai kirjeitä ulkomaille, käytä ulkomaan ikimerkkiä, jonka tunnistat merkin kulmassa olevasta maapallosta. Merkki käy Priority-kirjeen ja -kortin postimaksuksi 20 grammaan asti Suomesta ulkomaille.Eli ymmärtääkseni Suomessa postitettuihin kirjeisiin pitää aina laittaa kotimaan ikimerkki. Asian voi toki varmistaa vielä Postin asiakaspalvelusta: https://www.posti.fi/asiakaspalvelu Lähde: Tutustu postimerkkeihin ja kuoriin | Posti
Heinäsuola on auringossa kuivattua merisuolaa, joten se ei liene puhdistettua merisuolaa terveellisempää.
http://www.kysy.fi/kysymys/kumpi-puhtaampaa-vuorisuola-vaiko-merisuola-…
Suolan rakenteesta tietää Wikipedia seuraavaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola
ja Merisuolasta taasen:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisuola
Näyttäisi siltä, ettei Goethen teosta ”West-östlicher Divan” ole suomennettu kokonaisuudessaan. Sen sijaan osia ja yksittäisiä runoja siitä lienee ilmestynyt monissa julkaisuissa. Niitä sisältyy runsaammin ainakin Goethen ”Valitut teokset” -sarjan osaan 7, jonka on suomentanut Otto Manninen, ja Teivas Oksalan suomentamaan Goethe-valikoimaan ”Runotarten lemmikki”, jossa on runoja kokoelmaan kuuluvista ”Suleikan kirjasta” (”Buch Suleika”) ja ”Kapakkakirjasta” (”Das Schenkenbuch”).
Yksittäisiä runoja on aika mahdotonta poimia kattavasti lukuisista Goethen runoja sisältävistä julkaisuista. Lehden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Giethen yksittäisiä suomennettuja runoja voi...
Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo, että Aleksi nimi on Aleksanterin ja Aleksiksen lyhentymä. Nimi on ollut Aleksis Kiven syntymäpäivän 10.10. mukaan Suomen almanakassa vuodesta 1919.
Etälukion hyviä ohjeita runoanalyysiin ryhtyvälle:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html
Mitä lyriikka on:
http://www.orivedenopisto.fi/virtuaaliakatemia/demo/lyriik1.htm
Runoarvostelusta englanniksi:
http://www.poetrymagic.co.uk/critiquing.html
Hyvä opas perusteellisen runoanalyysin tekijälle on Mervi Kantokorven Runousopin perusteet. Helsinki 1990.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas kuvaa suomalaisia sotilaita jatkosodassa 1941-1945. Se on Suomen tunnetuimpia ja myydyimpiä romaaneja. Kirja aiheutti ilmestyessään julkisen polemiikin. Toisaalta se nähtiin realistisena sodan kuvauksena ja toisaalta isänmaallisuuden ja urhoollisuuden pilkkana.
Tuntematonta sotilasta pidetään suomalaistakin suomalaisempana romaanina ja ennen muuta ihmiskuvauksen mestariteoksena. Sanotaan, että Tuntematon sotilas on suomalaisen miehen sielun peili.
Tuntemattomassa sotilaassa Linna kuvaa sotaa kaunistelemattomasti vastapainona perinteiselle sankarimyytille. Kirjan takakannen tekstissä sanotaan, että kirja on "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki".
Jotkut kriitikot tosin ovat olleet sitä...
Internetissä on tavattoman paljon erilaisia terveysaiheisia sivustoja, joista joillakin on ns. Kysy lääkäriltä -palvelu. Tässä esimerkiksi muutamia.
Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/ erikoislääkärit sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat kävijöiden lähettämiin kysymyksiin. Vastausaika on yleensä yksi viikko. Vastauksen hinta vaihtelee asiantuntijakohtaisesti ja on ilmoitettu kunkin asiantuntijan omalla esittelysivulla. Osa vastauksista on myös maksuttomia.
Terveyskeskus.fi-portaaliin http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?viewType=viewinfoview&directoryType=ky… kysymyksen lähettäminen on pääsääntöisesti maksullista. Mikäli lääkäri vastaa kysymyksiin ilmaiseksi, hän valitsee itselleen tulleista...
Petri Pykälä kirjoittaa nimellä Ilkka Remes. Hänestä löytyy tietoa mm. Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Ilkka Remeksestä on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Vanhoja kysymyksiä ja vastauksia pääsee lukemaan palvelun arkistossa, jonka osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Kirjoita hakuruutuun Remes Ilkka ja paina hae-painiketta. Näin pääset lukemaan vanhoja vastauksia, jotka sisältävät runsaasti tietoa Petri Pykälästä alias Ilkka Remeksesta.
Esimerkiksi näistä teoksista löydätte tietoja kirjailijasta:
Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi, Helsinki, 2000, 6. uud. laitos
Kotimaisia nykykertojia 8 (Avain, 2010)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 (toim. Markku Turunen, Wsoy, 2012)
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kirjailijakuvia. 16 : Anna-Leena Härkönen (Suomen Kirjailijaliitto, 2006), DVD
Teosten saatavuustietoja voitte tarkastella pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös seuraavilta nettisivuilta löytyy tietoa Anna-Leena Härkösestä.
https://otava.fi/kirjailijat/anna-leena-harkonen/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
