Fernando Pessoan lammaspaimen Alberto Caeiron runojen viidennessä runossa on kohta, joka näyttäisi olevan etsimäsi teksti. Tosin katkelma ei ole runon lopusta vaan keskeltä. Sikermä on siis suomenkieliseltä nimeltään Lammaspaimen ja Pentti Saaritsan suomennos sisältyy Pessoan runojen kokoelmaan En minä aina ole sama : runoutta (valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa, 2001).https://www.scaruffi.com/writers/pessoa1.html
Elina Saksalan teoksessa Asiaa ruudussa : tv-dokumentin anatomia (Like, 2008) kerrotaan seuraavaa:"Marjaleena Lampelan johdolla toteutettiin vuosina 1994-1995 parivuotinen koulutushanke, joka lähti tiukasti kohderyhmäajattelusta: tähän asti dokumentintekijät olivat tehneet ohjelmia lähes poikkeuksetta omista aiheistaan. Nyt selvitettiin, mistä katsojat olivat kiinnostuneita. Hanke loi uuden puolituntisen dokumentin formaatin, jossa tavoiteltiin nopeata ja edullista tuotantoa. Syntyi Tosi tarina. Ensimmäiset Tosi tarinat lähetettiin kesällä 1996, siitä lähtien katsojasuhde on ollut erinomainen. Tekijät vaihtuvat tiheään. Alussa valtaosa dokumenteista oli omatuotantoisia, ensimmäisen viiden vuoden aikana yli 60 tekijää YLEstä ja talon...
Kirja on ilmestynyt huhtikuussa 2005. Välitän hankintatoivomuksesi Espoon kaupunginkirjaston aineistokeskukseen. Hankintatoivomuslomake Espoon kaupunginkirjaston asiakkaille löytyy netistä osoitteessa
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Laivojen mäntähöyrykoneista löytyi seuraava viite FENNICA-tietokannasta. Kirja on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa, yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/ .
Railo, Y. K.: Laivojen mäntähöyrykoneet : käytännöllinen oppi- ja käsikirja teknillisiä oppilaitoksia, koneen suunnittelijoita ja konemestareita varten, 1938. (2. painos 1948)
Mäntähöyrykoneista ja höyrykoneista on seuraavat viitteet Helsingin teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta:
Kyrklund, H: Mäntähöyrykoneet : prof. H. Kyrklundin Teknillisessä Korkeakoulussa pitämien luentojen mukaan. Teknillinen korkeakoulu, 1946
Rousi, Lauri: Höyrykoneet. Kansanvalistusseuran Kirjeopisto, 1950
Höyrykoneoppi : teknillisiä oppilaitoksia varten, toimittanut Emil Saraoja, 7. uus. p.,...
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan "Maaliskuu maata näyttää." -sanonnan olevan vanhan kansan hokema. Lähdettä sanonnalle tai muita kuukausia ei mainita.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/483-maaliskuu-maata-nayttaa.html
Näitä kuukausiloruja on monia, mutta aivan etsimäsi mukaista emme löytäneet. Elsa Beskowin Vuosisatu: kuvakirja -teoksessa vuosi alkaa näin: "Tammikuu alkaa vuoden, ja helmikuu on lyhkäisin..." Mm. Saini Knuutilan tekemässä Aapisessa taas näin: "Tammikuu ja tuiskusää, helmikuu ja hiihtoretki..."
Kirjastonhoitajalta on aikaisemminkin kysytty näitä runoja. Alla linkki aikaisempaan vastaukseen, jossa on myös kysytty lorua, jossa "maaliskuu maata näyttää...
Lukemasi runoja sisältänyt Robin Hood on varmaankin John Finnemoren Robin Hood ja hänen iloiset toverinsa. Suomennos on Jussi Tervaskannon. Runoja ei ole aivan jokaisen luvun alussa, ja joissakin niitä on myös lukujen keskellä. Ensimmäinen painos on vuodelta 1926 ja uusin, 14. painos, vuodelta 1994. Se kuuluu Nuorten toivekirjasto -sarjaan.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Srobin%20hood%20ja%20h%C3%A4nen%20iloiset%20toverinsa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Tein Helmet-haut sanoilla Eu ja Venäjä. Haku toi esiin 10 kirjaa aiheesta. Kirjat ovat melko vanhoja (1998-2017) Esim.
Länttä vai itää : Suomi ja geopolitiikan paluu / Hannu Himanen. 2017 ja Ulkopolitiikkaa / Matti Vanhanen. 2016. Linkki hakutulokseen.
Kun vaihdoin hakusanoiksi Euroopan Unioni ja Venäjä, kasvoi tulos jo 48 kirjaan ja kirjat ovat uudempia. (- 2023) Esim.Epävarmuuksien aika : kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? / toimitus: Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston työryhmä. 2023 ja Jättiläisen jalanjäljet : alaviitteitä suomettumisen historiaan / Jukka Tarkka. 2023. Linkki hakutulokseen.
Helsingin kaupunginkirjastossa on budjetissa varattu rahaa tapahtumia varten. Rahat on jaettu alueittain, ja alueen kirjastot sopivat keskenään miten rahat ja tapahtumat jaetaan, jotta ne jakautuisivat tasaisesti alueelle. Vain osa tapahtumarahoista on musiikkitapahtumia varten. Tapahtumat, joista maksetaan, pyritään suunnittelemaan noin vuodeksi etukäteen. Kirjastoihin voi aina tarjota tapahtumia tai esityksiä, mutta kovin suuria kuluja kirjastoilla ei ole varaa maksaa. Kysyä kannattaa, joka tapauksessa. Jos rahoitus mahdollistuu jotain muuta kautta, niin useimmiten kirjasto voi tarjota esiintymispaikan. Parhaiten tilanne selviää kysymällä asiasta siitä kirjastosta, mihin olisi tapahtumaa tai esitystä tarjoamassa....
Kallion kirjasto kokosi tannoisina vuosina listan "Kallio kirjallisuudessa", joka löytyy enää Wayback machine -internetarkiston kautta: https://web.archive.org/web/20120823075923/http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Rajasin listalta 1920-1960-luvuille sijoittuvat kirjat:Aho, Elisabeth: Sisar: historiallinen romaani vuosilta 1918-1924. Otava 2011Bagge, Tapani: Sininen aave. Tammi 2011Björk, Marja: Posliini. Like 2008Cleve, Anders: Katukiviä. Otava 1960Hämä, Erkki: Jeesus oli vihainen. Neirol 2009Jääskeläinen, Seppo: Kulmat. Otava, 1999Kaipainen, Anu: Nuoruustango. WSOY 1989Lehtinen, Torsti: Kun päättyy Pitkäsilta. Karisto 1982Lyytikäinen, Toivo: Häkkilintu. Kesuura 1999Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi: hima Stadissa. Edico...
Mikrofilmin lukulaite on Oulun kaupunginkirjaston lukusalissa (3. krs.) Lukusali on avoinna ma-pe 9-20, la 10-17, su 12-16, juhlapyhien aattopäivinä 9-17. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata käyttöönsä etukäteen (p. 08-558 47321).
Hei,
Kyseinen kirja löytyy useammastakin kirjastosta, joten sen saa
kyllä kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme:
http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake tai ottamalla yhteyttä kaukopalveluumme numeroon 020 615 8279 tai sähköpostitse kaukopalvelu@kouvola.fi.
Kiireellisissä asioissa kannattaa usein olla yhteydessä suoraan kirjastoon, sillä tämän palvelun kautta vastaamisessa saattaa olla pieni viive.
Tikkurilan kirjaston lastenosaston avustuksella löytyi Kirsi Kunnaksen satu "Kanan kaupunkimatka", jossa esiintyy myös lehmä. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1957. Satu löytyy seuraavista kirjoista:
TEKIJÄ Kunnas, Kirsi
TEOS Tiitiäisen tarinoita / Kirsi Kunnas ; kuv. Maija Karma
PAINOS 4. p. - 5. p. 1973. - 6. p. 1980. - 7. p. 1987. - 8. p. 1989. - 13. p. 2000. - 16. p. 2008
Tiitiäinen, metsäläinen : suomalaisia satuja / kuv. Kristina Segercrantz ; [toim. Kaarina Miettinen]
PAINOS 2. p. 1991
JULKTIEDOT Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989
ULKOASU 247 s. : kuv.
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja / kuvittanut Kristina Segercrantz
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1999
SARJA Suuri suomalainen satukirjasto ; 3
TEOS Suomalaisten...
Lehtien viimeistä numeroa ei valitettavasti voi varata, vaan ne ovat kaikkien luettavissa kirjastossa. Vanhemmat numerot ovat tilattavissa ja lainattavissa. Kyseisen Red lehden numeroita löytyy Puistolan kirjastosta lainattavaksi. Niitä voi varata tai soittamalla Puistolan kirjastoon puh. 09-31085076 voi varmistaa, että kyseiset lehdet löytyvät.
Raija Orasella on kirjallisia teoksia yli 50. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. näytelmä-, elokuva-, ooppera- ja tv-käsikirjoituksia.
Gummerus Kustannuksen internetsivulta löytyy Raija Orasen teokset http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106
Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokannasta Sanojen aika voi etsiä tietoa sekä Raija Oraseseta että hänen tuotannostaan http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=1&pid=1576&lang=FI
Ainakin nämä saksankieliset Suomen historiat löytyvät suurimmista kirjakaupoista:
- Finnland im Porträt: Fakta und Hintergrunde (2006)
- Klinge, Finnland in Europa (2004)
Nettikirjakauppoja mm.:
http://www.suomalainen.com/sk/
www.akateeminen.com
Kirjastoista nämä ja muutamia muitakin löytyvät, mutta lainakirja lahjana on aika lyhytaikainen.
Riimukirjoitusta on esitelty mm. Heikki Ojan teoksessa Riimut: viestejä viikingeiltä. Kirja kertoo myös riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Riimuista kerrotaan myös teoksessa Muinaisen maailman suuret salaisuudet, mutta siinä on riimut ovat vain yksi aihe monien muiden joukossa. Riimumerkkejä löytyy myös Rudolf Kochin teoksesta Merkkien kirja. Viikinkien elämästä yleensä kertoo Richard Hallin teos Matka viikinkien maailmaan. Internetissä riimuista kerrotaan Runebergistä riimuihin -verkkosivustossa osoitteessa http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm
Kiinan kielen merkkejä löytyy mm. seuraavista teoksista:
Arponen, Annikki: Kiina-suomi sanakirja
Björkstén, Johan: Learn to write chinese characters
Huang, Paulos:...
Ikävä kyllä tälle runolle ei ole löytynyt tekijää. Laitoin kysymyksen eteenpäin, mutta en ole saanut tähän mennessä vastauksia. Jos runolle löytyy tekijä, niin ilmoittelen siitä myöhemmin.
Olisiko lukijoiden joukossa joku, joka tunnistaa runon ja tietää tekijän?
Aino Sallan vuonna 1945 ilmestynyt Anri, tunturien tyttö kuuluu muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin. Voit tilata teoksen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3664469
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22anri+tunturien+tytt%C3%B6%22…
