Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Hyvä tiedonlähde tässä tapauksessa on EBSCO-tietokanta, joka sisältää englanninkielisiä aikakauslehtiartikkeleita, ja sitä voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilta. Esimerkiksi tietokantaan kuuluvat julkaisut American Journal of Public Health ja Nation's Health käsittelevät Yhdysvaltojen terveyspalveluja. Koska artikkeleita on hyvin runsaasti ja niissä käsitellään asiaa hyvin erilaisista näkökulmista, neuvoisin että tarkastelisit itse tietokantaa, henkilökuntakin opastaa. Hakusanat public health, public health service, medical care, United States, American Public Health Association käyvät hyvin.
American Public Health Associationin nettiosoite on http://www.apha.org/ . Yhdysvaltojen virallinen kansanterveyttä ja terveysoloja...
Kiitos kysymyksestä!
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin Blondel de Neslen trubaduurisävellyksiä. Nimet viittaavat muinaisranskaan.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sblondel%20de%20nesle__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kansalliskirjaston Finnahaulla löytyy muutama teos saksaksi ja ranskaksi:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=blondel%20de%20nesle%20NOT%20(building:1/NLF/arto/)&lng=fi
Näitä teoksia voi tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta (Kaisa-talo). Alla linkissä kirjaston tiedote.
https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/koronavirustilanne-helsingin-yliopistossa
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä olisi pääluokka 56., Muut sydänsairaudet (Ceteri Morbi cordis) ja alaluokka 56b., Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Ikävä kyllä muistelemaasi lehtiartikkelia ei ole löytynyt. Joulukuusen neulasten määrää on kyllä laskettu tai arvioitu monestikin. Uusimman Suomen kuvalehden (2010, nro 51-52, s. 14-15) mukaan joulukuusessa, jonka rungon halkaisija on kolme senttiä, on noin 300 000 neulasta ja sen lisäksi 200 000-500 000 oravaa pienempää ötökkää. Tieteen kuvalehden nettisivuilla on jouluun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Siellä päädytään aivan toiseen lukuun. Sivun mukaan kahden metrin korkuisessa joulukuusessa on 2 000 – 50 000 neulasta:
http://tieku.fi/joulukalenteri-2010/paljonko-joulukuusessa-on-neulasia
Olen yrittänyt etsiä The long goodbye -kappaleeseen nuotteja, mutta kovin helposti ne eivät ole löydettävissä. Olen nyt käynyt läpi oman kirjastomme lisäksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannan sekä lukuisia muita suomalaisia kirjastoja. Yritän vielä selvittää, josko nuotteja löytyisi ja laitan sinulle viestiä vielä tällä viikolla.
Helsingin kaupunginkirjastolla on useita niteitä kirjasta Mäntyneva: Asiakkuudenhallinta WSOY, Helsinki, 2001
Espoon puolelta voit tilata Helsinkiin tai noutaa Espoosta kirjan Greenberg: CRM at the speed of light-capturing and keeping customers in Internet Real Time
Osborne/McGraw-Hill, Berkeley, 2001
Saatavuustietoja voit tarkistella myös internetissä, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteissä Plussa-aineistohaussa, osoitteessa:
http://www.libplussa.fi
Valitettavasti emme tunnistaneet, kenestä voisi olla kyse.Sinun kannattaa kääntyä taideasiantuntijan puoleen.Tunnistaisikohan joku lukijoistamme kyseisen signeerauksen.
Suomen rautakaudesta on nuorille kirjoitettu yllättävän vähän. Liisi Eränkö on kirjoittanut kirjan Rautakausi Suomessa. O 1990. On olemassa myös tietokoneohjelma Aikamatka Suomen esihistoriaan. WS 1998.
Matti Huurteen kirjassa 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. O 1979 on käsitelty rautakautta. Kirja sopii
hyvin myös nuorille lukijoille, tosin ei ihan pienille lapsille. Lapsille taas on suunnattu teos Alkuihmiset. WS 1990, mutta siinä käsitellään yleisesti esihistoriaa, ei Suomea erikseen.
Einar Juvan Suomen kansan historia, osa 1. O 1964 käsittelee esihistoriaa ja keskiaikaa. Siinä on pari sivua myös rautakaudesta.
Lisää aineistoa voitte etsiä PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Vasemman reunan HAKU-...
Hankintatoivomuksia voi tehdä Espoon kaupunginkirjaston kotisivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Aineistoa, jota on jo ennestään HelMet kirjastoissa ei hankita. Jos ole jättänyt yhteystietosi,ilmoitamme syyn, mikäli aineistoa ei muusta syystä voida hankkia.
Du kan söka t.ex. så här:
Välj ämnesord, som måste vara på finska
(salapoliisi# eller salapoliisikirjallisuus).
Ämnesorden i Plussa är bara på finska.
Och sedan på samma gång också språk (spanska).
Du får circa 30 hit.
Runo on Paavo Haavikon ja alkaa "Minä olen nähnyt silmät jotka ovat nähneet miehen jonka silmät ovat nähneet silmät." Stalin ja krokotiili esiintyvät myös runossa.
Runo löytyy Haavikon kokoelmista Runot 1949-1974 (1975) ja Tyrannin ylistys: runot 1970-1981 (1994). Molemmat kokoelmat voi lainata Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi/
Tietoa ja lähteitä kehitysvammaisuudesta löytyy Kehitysvammaliiton sivulta sekä Verneri.net-verkkopalvelusta. Jälkimmäisessä on kerrottu diagnooseista, Downin oireyhtymästä löytyy kokonaisuus, jossa on lisää viitteitä verkkosivuille ja kirjallisuuteen.
Verneri.netissä on myös neuvontaa, jonne voi lähettää kysymyksiä.
Joistakin ravintoloista on kirjoitettu historiikkeja. Lähinnä kyseessä ovat vanhat ravintolaklassikot, kuten Sea Horse, Salve, Kappeli, Botta jne. Helmet-haussa ravintolahistoriikkeja voi etsiä vakkapa hakusanoilla "ravintolat historia" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sravintolat%20historia__Ori…
Jo lopetetuista jonkin aikaa vaikuttaneista ravintoloista ja baareista on hankalampaa löytää tietoa. Googlaten pääsee alkuun. Vanhemmista ravintoloista voisi ehkä kysyä Hotelli ja ravintolamuseon tietopalvelusta Kokoelmat ja tietopalvelu - Hotelli- ja ravintolamuseo (hotellijaravintolamuseo.fi)
Patentti- ja rekisterihallituksen yrityshausta voi onnistua löytämään tietyn yrityksen aloitus- ja lopetuspäivän. Ravintolan ...
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä...
