Kyseessä lienee suomen kielen idiomi eli sanonta tai ilmaus, jonka merkitys ei ole kirjaimellinen, vaan se perustuu kulttuurisiin ja kielellisiin konventioihin. Urbaanin sanakirjan mukaan saada pyyhkeitä tarkoittaa samaa kuin saada moitteita tai haukkuja.pyyhkeitä, saada - Mitä tarkoittaa pyyhkeitä, saada? | Urbaani Sanakirjaidiomi - Kielitoimiston sanakirja
Kielitoimiston sanakirja kertoo "tyhjättiin" muodon olevan sanan "tyhjätä" passiivin imperfekti. Nykysanan merkitys on sama kuin vanhemman "tyhjentää". Tyhjentää on yleisemmin käytetty kirjakielen muoto. Kotus
Opettajasi on oikeassa. Nykysuomen sanakirjan uudet painokset eroavat ensimmäisestä, joka ilmestyi 1951 – 61, vain siten, että ne käsittävät myös erikoisosia kuten sivistyssanakirjan ja etymologisen sanakirjan. Uusien painosten kolme ensimmäistä osaa, jotka muodostavat varsinaisen sanakirjan, ovat yhteneväiset ensimmäisen laitoksen kanssa. Uudempi vastaavanlainen suomen yleiskieltä kuvaileva sanakirja ilmestyi vasta 1990 – 1994. Se on ”Suomen kielen perussanakirja”, jonka on julkaissut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Hei!
Kuopiossa ilmestyneet sanomalehdet kesäkuussa 1941:
Pohjois-Savo
Savo
Savon Sanomat
Savon työmies/Savon kansa
Lähde:
Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
Yllämainituista lehdistä löytyy tuolta ajalta mikrofilmitallenteet Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjasto kaukolainaa mikrofilmejä kotimaisiin kirjastoihin, joissa asiakkaan on mahdollista käydä niitä lukemassa. Asiakkaan täytyy tehdä kaukolainapyyntö omasta kirjastostaan.
Verkkoon ei ole digitoitu mainittuja lehtiä vielä. Savon ja Savon Sanomien vuosikerrat löytyvät digitoituina Kansallisarkistosta niiden...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy useita teoksia ryijyistä. Aihehakua käyttäen hakusanalla ryijyt löytyy 29 viitettä, hakusanalla raanut 19 viitettä. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua viitteitä voi rajata ja järjestää esim. kielen ja ilmestymisvuoden mukaan. Viitteen (teoksen) nimeä hiirellä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot (missä kirjastossa kyseistä teosta on ja onko se lainassa vai hyllyssä) sekä asiasanat, jotka kuvaavat tarkemmin teoksen sisältöä. Löytyneiden viitteiden joukossa on mm. teos Ryijy: ilo tehdä, onni omistaa, joka sisältää myös hinnaston. Internetistäkin löytyy tietoa ryijyistä, tässä pari sivua http://www.ryijypalvelu-rp.fi/, http://www.kasityonystavat.fi/...
Hei!
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tällaista palvelua, ikävä kyllä. Kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalta, neuvottiin kysymään HattuMediasta http://www.hattu.net/ olisiko heillä digitaalista nauhuria lainattavana.
Esimerkiksi googlaamalla www.google.com "digitaalinen nauhuri" tai diginauhuri tai digitaalinauhuri ja yhdistämällä hakusanaan sanan vuokra löytyy joitain linkkejä, joiden kautta voi kysellä diginauhuria vuokralle. Tällainen palvelu on esim. http://www.irent.fi/
Sieltä hakemalla sanalla nauhuri löytyy jotain.
Omalta ainejärjestöltäsi kannattaa ehkä kysyä. Esimerkiksi Oulun yliopiston kasvatustieteilijöiden ainejärjestö, Motiva on hankkinut opiskelijoiden käytettäväksi digitaalisen nauhurin.
http://motiva.wordpress.com/...
Finfoodin sivuilta löytyy paljon tietoa lihasta. Sivulla on myös sian- ja naudanlihan ravintokoostumus.
http://www.finfood.fi/finfood/liha.nsf/0/C092F4840EEA8923C225715B0032E4…ä%20liha%20on?
Viikin tiedekirjaston artikkelitietokannassa on tietoa poron- , sian- ja naudanlihasta.
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
Käytetyllä rehulla on vaikutus lihan laatuun. Poronlihassa saattaa olla vierasaineita. Poronlihan väitetään sisältävän runsaasti seleeniä.
Sianlihan ravintoainetutkimus : tutkimusraportti
Knuuttila M., Tuominen R.
[Hämeenlinna], Lihateollisuuden Tutkimuskeskus, 1997, 11 s. ISBN 951-53-1287-6 (nid.)
Tiedontuottajat: Hb
Ruokinnan vaikutus sianlihan laatuun
Jokela, Marjatta;
Maaseutukeskusten liiton julkaisuja 1996...
Stringejä ei oikestaan ole tarvinnut ”keksiä”, sillä stringien kaltaiset vaatteet olivat ensimmäisiä ihmisen käyttämiä vaatteita. Lämpimien seutujen alkuperäiskansoilla stringien kaltainen pieni vaatekappale on vielä nykyäänkin usein heidän ainoa asusteensa – niin miehillä kuin naisillakin.
Vaatekappaleen nimi tulee englannin sanasta G-string (G-kieli). Nykyisessä muodossaan stringeistä tuli muoti-ilmiö varsinaisesti 1970-luvulla Etelä-Amerikkalaisten tanssijoiden käyttämän vaatteen vuoksi. Tosin jo vuonna 1946 Louis Réard suunnittelin maailman ensimmäiset bikinit, joiden alaosa oli string-mallinen. - Stringien suosio perustunee ennen kaikkea niiden pakaroita korostavaan vaikutukseen. Toisaalta niiden menestystä on kasvattanut...
Ajokortin saamisen terveysvaatimuksista säädetään Ajokorttilaissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110386
Laissa viitataan ajokorttidirektiiviin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY), jossa määritellään moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavat niin fyysisen kuin henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset.
Direktiivissä sanotaan mm. näin:
"Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on:
— vakavia psyykkisiä häiriöitä, riippumatta siitä, ovatko ne synnynnäisiä taikka sairauden, onnettomuuden tai
neurokirurgisten toimenpiteiden aiheuttamia..."
"paitsi asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella."
Direktiivi löytyy...
Lainattavaa luetteloa ei nykyisin enää ole, mutta äänikirjavalikoimaa on mahdollista tarkastella Vaski -aineistotietokannan kautta. Vaskiin pääsee osoitteesta http://www.turku.fi/vaski
Tässä vielä linkki valmiiseen hakuun, jossa näkyvät Turun kirjastoissa olevat suomenkieliset kaunokirjallisuuteen kuuluvat CD-äänikirjat; http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?boo1=AND&dat3=%E4c&dat4=fin&dat5=0&d…
Hakuja on mahdollista rajata muillakin tavoin. Vaski -tietokannan hakusivuilla on vinkkejä ja ohjeita tähän. Myös kirjastojen neuvonnoissa opastamme mielellämme hakujen tekemisessä.
Kansalliskirjaston Finna-haulla Pättikankaalta löytyy 22 kirjanimekettä. Tässä linkissä ne on järjestetty ilmestymisvuoden mukaan. Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, mutta ei välttämättä omakustanteista ellei tekijä ole toimittanut niitä kirjastolle.
Kirjasampo-sivustolla on mainittu 19 Pättikankaan teosta. Siellä on myös kirjailijan elämäkertatietoja sekä tarkemmat kuvailut teoksista.
Osaa vanhoista ylioppilaskokeiden koesuorituksista säilytetään Ylioppilastutkintolautakunnan arkistossa. Äidinkielen koesuoritukset ovat säilyneet vuodesta 1955 ja reaalikokeen vastaukset vuodesta 1961. Näin ollen myös äitisi äidinkielen ylioppilasaineen pitäisi olla tallessa. Aineistoon liittyy kuitenkin käyttörajoituksia, joten lupaa vastauksen katseluun kannattaa tiedustella Ylioppilastutkintolautakunnalta.Lautakunnan yleinen sähköpostiosoite: lautakunta@ylioppilastutkinto.fiTietoa arkistosta esimerkiksi: Ylioppilastutkintolautakunta | Arkistojen Portti
Työstä ja työnteosta kertovia runoja ja muita kirjoitelmia löytyy runsain mitoin mm. erilaisista antologioista. Ehdotan, että tutustut esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Aforismeja ja muita lyhyitä kirjoitelmia (luokka 10.8):
Työn iloa! - pieniä lauseita työssä raataville, 1998 (toim. Pirkko-Liisa Perttula)
Pelttari, Antti: Aforismeja aamupalaksi 2 - mietteitä työstä ja työttömyydestä, 2001
Salmi, Vesa: Vapauden rajat - filosofien sitaatteja työstä ja elämästä, 2005 (luokka 36.13)
Arvot ja ajatukset - työyhteisön ja elämisen ikuisia kestäviä ajatuksia, 2002 (toim. Kai Vakkuri)
Elämän viisauden kirja, 1986 (esimerkiksi teoksen osiot Työ, Rikkaus ja köyhyys ja Menestys, julkisuus, politiikka)
Varsinaisia runoja työstä (luokka 82.2):...
Vuodesta 1958 lähtien on ilmestynyt matrikkeli nimeltä Spes Patriae, jossa on valokuvat vuoden ylioppilaista (niistä, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen), sekä nimiluettelo vuoden ylioppilaista kirjan lopussa.Tämä kirja on siis henkilöhakemisto (matrikkeli), jonka eri vuosikerrat löytyvät mm. kirjaston Helmet -luettelosta. On kuitenkin hyvä muistaa, että sekä tämän kirjasarjan että muista mahdollisista lähteistä löytyneiden henkilötietojen käyttämistä rajoittaa henkilötietolainsäädäntö.
Monet eri tahot, joissa henkilötietoja käsitellään, esim. Suomen Sukututkimusseura, muuttavat nyt käytäntöjään uuden tietosuojalainsäädännön mukaisiksi (mm. Tietosuojalaki, ks. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050 sekä Euroopan...
Rahanarvonkertoimet, joilla eri vuosien markka voidaan muuttaa vuoden 1998 markoiksi löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999 sivulta 654. Vuoden 1950 kerroin on 0,176 kun vuoden 1998 kerroin on 1. Vuoden 1963 rahauudistus on tässä otettu huomioon.
Vanhojen kolikoiden arvo vaihtelee hyvinkin paljon riippuen esimerkiksi kolikon ilmestymisvuodesta ja kunnosta. Mainittujen kolikoiden hintahaarukka voi ulottua yhdestä eurosta aina satoihin euroihin asti.
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, hyvä opas on esimerkiksi Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas. Tätä teosta on Kirkes-kirjastoissa useampi lainakappale, ja se löytyy myös Tuusulan pääkirjaston käsikirjastosta.
Kielitoimiston sanakirjan määritelmä koiranilmasta MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
koiranilma hyvin huono, sateinen, myrskyinen, pyryinen tms. sää. Tuonne koiranilmaan ei tee mieli lähteä.
Valitettavasti sanan etymologiaa ei löydy suomalaisisista etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologien mukaan sana vaikuttaa kansainväliseltä käännöslainalta.
1800-1900 -lukujen vaihteessa Suomalaisuuden Liitto rekisteröi suojattuja nimiä ylläpitämäänsä sukunimiluetteloon maksua vastaan.
Lisäksi suojatulla sukunimellä tarkoitetaan nimilain 12.1$ mukaan nimeä, jonka yleiseti tiedetään vakiintuneen kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Suojatuista sukunimistä löytyy tietoa teoksesta Sukunimiopas - Suojatut sukunimet. Suomalaisuuden liitto 1994 (kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 ), tietoa löytyy myös osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm
Nimilaissa on määritelty, mitä nimiä ei voida ottaa uudeksi sukunimeksi (4.luvun 12. pykälä). Laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Keskusteluita kuuntelemalla (enkä siis tieteellisiä tutkimuksia selaamalla) olen päätynyt siihen, että tavallinen ihminen lukee n. 60-100 sivua tunnissa.
Näin siis 400-sivuinen kirja pitäisi saada selätettyä 4-7 tunnissa. Mutta kysymys ei ole näin yksinkertainen. Jos lukee keskittyneesti, pyrkien sisäistämään tekstin kunnolla, lukunopeus hidastuu.
Kaikilla ei ole aikaa varattuna 4-7 tuntia, tai vaikka olisi, kaikki eivät jaksa keskittyä kovin pitkäksi aikaa. Jos haluat saada kirjan luetuksi kahdessa viikossa, neuvon että varaat siihen erikseen aikaa. Ja jos tuntuu siltä, ettei jonain päivänä aikaa riitä, varaa edes lyhyt aika, niin että saat projektia edistetyksi edes aivan vähän.
Myös minä olen hidas lukija.
Maisteri on ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa. Se on siis oppiarvo eikä arvonimi. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa tutkinnoista ja niiden nimistä, samoin kuin linkki luetteloon, jossa luetellaan tutkintojen nimet:
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/opiskelu_ja_tutkinn…
Valtion säädöstietopankki Finlexin kautta löytyy Tasavallan presidentin asetus arvonimistä. Siinä on mm. lueteltu arvonimet ryhmittäin:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
