Tämän kappaleen nuotteja ei valitettavasti kirjastojen kokoelmista muualtakaan Suomesta löydy. Karaoke-DVD:llä "Sävel soi : Volume 4, 21 suosittua iskelmää vuosien varrelta" on kappaleen sanat. DVD on Lapin kirjastojen kokoelmissa:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1293288#componentpa…
Johan Ludvig Runebergin Sotilaspoika-runo (Soldatgossen) Vänrikki Stoolin tarinoiden toisesta osasta on luettavissa teoksen saksannoksesta.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teoksesta on saksannos Fähnrich Ståls Erzählungen (1910, saks. Wolrad Eigebrodt).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://digital.zlb.de/viewer/image/34070939/93/
Kyllä on. Näet sijaintitiedot Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600417?sid=4715643132Hesaria voit käydä lukemassa kirjastossa, mutta sitä ei yleensä saa kotilainaan. Lisäksi Helsingin Sanomat kuuluu e-lehtenä Helmet-kirjaston ePress-palveluun: E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi)
Lainassa olevia videoita ja cd-levyjä voi varata samalla tavalla kuin kirjojakin. Varauksen voit tehdä joko kirjastossa henkilökohtaisesti, puhelimitse tai (jos sinulla on kirjastosta saatu tunnus) myös Internetin kautta. Varaus maksaa. Kun lainassa oleva video tms. palautuu kirjastoon, lähetetään siitä tieto varaajalle.
Tarkoitatko Helen Dunmoren kirjaa Ingo, Meren kansa? Kirja on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Varmaankin kustantaja (Gummerus) julkaisee ne suomeksi kaikki. Voit kysyä asiasta tarkemmin Gummeruksen palautelomakkeella:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;186
Kysymäänne kirjaa löytyy Frank-monihaun mukaan ainakin Porvoosta, Lahdesta, Porista ja Rovaniemeltä. Pasilan varaston kappale on tosiaankin kadonnut. Kirjasta voi jättää kaukolainatilauksen.
Lisätietoja kaukolainauksesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Espoon kaupungin nettisivuilta (palvelut nuorille) löytyi linkki nuorten Pulmakulmaan. Siellä on omana osionaan työ. Toivottavasti saat tätä kautta vinkkejä työnhakuun.
http://www.nuoret.info/Keskustelut/Aiheet.aspx?ID=59
Artikkeli "Kieltolain Helsinki oli kostea kaupunki" oli Helsingin Sanomissa 5.4.2002. Kirkkonummen kirjastossa näin vanhoja Helsingin Sanomia ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on lehti mikrofilmiltä luettavissa ja myös kopioitavissa. Helsingin kaupunginkirjastossa voi lehteä ja sen arkistoa lukea myös verkossa.
Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa...
Pätsin suvusta löytyy Maija Pätsin ja Elsa Hyttisen kokoama Luettelo Filip Tuomaanpoika Pätsin (s. 1658) suvun jäsenistä, julk. Pätsin suku ry 1995. Julkaisu löytyy Posion kirjastosta, puh. 016-3205 234.
Tätä kirjaa ei ole suomennettu ainakaan toistaiseksi. Kansallisbibliografiamme Fennican mukaan Wintersonilta on suomennettu seuraavat teokset: Ihoon kirjoiteettu (Written on the body), Taidetta ja valheita (Art and lies) ja Uskallus ja intohimo (The Passion). Näitä kaikkia on hankittu myös kirjastoihin.
George de Godzinskyn Mustalaispäällikön laulusta ja Georg Malmsténin Shamppajakuhertelusta (myös muodossa Shampajakuhertelu) ei ole olemassa nuottijulkaisua.
Unkarilaiseen kansansävelmään perustuvasta kappaleesta Budapestin sillat on julkaistu nuotti. Nuotin tiedot löytyvät Suomen kansallisfdiskografiasta Violasta ja nuotti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Nuottijulkaisun saatavuudesta teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon. Muissa Suomen kirjastoissa nuottia ei valitettavasti ole lainattavissa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Anni Swanin sadussa Nokkosnoita esiintyy Tulitukka-tyttö (nimi on kirjoitettu sadussa nimenomaan tässä muodossa). Satu sisältyy esimerkiksi teokseen Valtterin matkassa, joka kuuluu sarjaan Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997). Teoksen ovat kuvittaneet Kristiina Louhi ja Riikka Juvonen. Nokkosnoita on luettavissa myös teoksesta Anni Swanin sadut (kuvittaneet Rudolf Koivu, Martta Wendelin, WSOY, 1933) ja Suuri suomalainen satukirjasto. 2, Adalminan helmi : suomalaisia satuja (kuvittanut Kristina Segercrantz, WSOY, 1989).
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Valtterin matkassa. Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista mistä kyseinen lausahdus voisi olla peräisin?
Olisiko toukka mantokuoriaisen. Metsäinfo sivustolla on siitä kuva.
Toukka saattaisi olla myös Lehtipuupiirtäjän, Hylecoetus dermestoides, toukka. Suomen Luonto lehdessä on ilmestynyt 1.12.2017 Kauri Mikkolan vastaus koivuntuhoajasta.
Ilmeisesti ompelukone on valmistettu Bonniéresissa, Ranskassa, sillä sarjanumeron SA-alku viittaa Bonniéresiin. (https://www.singersewinginfo.co.uk/bonnieres). Tehdas oli käynnissä v. 1935-1986.
Singerin Serial number databasesta ei kuitenkaan löydy SA-sarjaa, joten en saanut määritettyä koneen tarkempaa ikää. Voi olla, että tietoja ei ole saatu Singeriltä.
Kannattaa tutkia ISMACS:n (International Sewing Machine Collectors' Society) sivuja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/home.html Sieltä löytyy lisää vinkkejä iän määrittämiseen.
Sarjan kirjat ovat saatavilla kaukolainana Varastokirjastosta. Sarjaan kuuluu lisäksi itsenäinen jatko-osa Heiluharjan tarina.Voit tehdä kaukopalvelutilauksen oman kirjastosi verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa.
