Verisolut syntyvät luuytimessä. Lisää tietoa verestä ja verisoluista löytyy mm. seuraavasta teoksesta:
Leppäluoto, Juhani: Anatomia ja fysiologia: rakenteesta toimintaan (Sanoma Pro, 9. uudistettu painos 2019)
Kyseessä voisi olla Elodie Harperin Sudenluola-trilogia, joka sopisi kuvaukseen kaikin tavoin:https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/elodie-harperin-pompejiin-sijoittuva-sudenluola-trilogia-on-koukuttava-kansainvalinen-menestys/
TEOS Arvo-sedän iltasatukirja / kuvittanut Inge Löök
JULKTIEDOT [Helsinki] : Arvo ja Lea Ylppö säätiö, 1992
ULKOASU 39 s. : kuv.
Standard no 952-90-4150-0 sidottu
HEL LUOKKA 1.7
ALKUTEOS 90
Kyseinen teos löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan varastosta.
'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja
Haukiputaan kirjastossa on monitoimilaite, jolla voi tulostaa, kopioida ja skannata.
Lisätietoja Oulun kaupunginkirjaston kotisivulta otsikon Käytä kirjastossa alla.
Haukiputaan kirjaston yhteystiedot ja aukiolot.
Olisiko kyseessä Make Perttilä Church House Band?
https://rtva.kavi.fi/crew/details/crew/134
https://www.facebook.com/Nojatuolikirkko/posts/1911139182231482/
Koostettua tietoa Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksista Suomessa löytyy esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivuilta: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa
Sivuilla mainitaan, että STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 ilmestyneen tutkimuksen (https://www.julkari.fi/handle/10024/130054) mukaan onnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa.
Muita lähteitä aiheeseen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto: Paljonko Tšernobylin onnettomuus vaikutti terveyteen Suomessa? https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim: Tsernobylin...
Kuntaliiton vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan asukasluvultaan suurin enemmistöruotsinkielinen kunta on Raasepori
28 405 asukkaallaan, joista 18 464 on ruotsinkielistä (65,0 asukkaista)
Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/2017-02-ruots…
Hei,Jack Halkaisija lienee ollut alkuperäinen yleistynyt nimitys Suomessa, koska se löytyy lehdistä jo vuoden 1888 joulukuussa eli saman vuoden aikana, kun murhat tapahtuivat. Kirje, josta Jack the Ripper -nimitys tulee, putkahti esille syyskuun lopulla 1888. Vuodelta 1889 löytyy myös nimitys "Silpoja Jaakko" ja "Jack watsanleikkaaja".Jack Halkaisija oli yleisin nimitys vielä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska Saksalaisissa Theo von Blankenseen kirjoittama Sherlock Holmes-novelli on sanomalehden jatkokertomuksessa suomennettu nimellä "Kuinka Jack-halkaisija vangittiin" Wiipuri n:o 27 3.2.1910. Alkuperäinen novellin nimi on "Wie, Jack, der Aufschlitzler, gefasst wurde" ja aufschlizen tarkoittaa pikemminkin viiltäjää kuin...
Ikävä kyllä kirjastojen kokoelmista ei löydy Rai luolapoika-elokuvia. Niitä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalata-palvelusta aiemminkin tänä syksynä, ja silloisessa vastauksessa todetaan, että elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin 1971. Vastauksessa annettiin myös vinkki, että Yleisradiota kannattaisi ehkä pyytää esittämään sarja uudelleen ja palautteen Ylelle voi jättää seuraavan linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute
Noita partiolaisten käyttämiä piirihuutoja on kerätty PartioWikiin:
http://wiki.partio.net/Piirihuuto
Savolaisten huuto sieltä puuttuu, tällainen versio löytyi verkosta: Savolaenen, savolaenen, jouseen tartu, tartu jo ! "No, oeskohan tuota, no, oeaskohan tuota.. No, johan tok! No, johan tok!" Savolainen, savolainen, jouseen tarttui, maaliin ampui, hyvin sattui. - SAVO, HEI
http://www.spyp.fi/PY2_2005.pdf
Lainojen uusimista varten tarvittava nelinumeroinen tunnusluku tallennetaan yhteystietoihisi kirjastossa. Verkkokirjaston löydät www-osoitteesta http://pikikirjasto.fi. Sivun vasemmassa palkissa alhaalla kysytään asiakastunnustasi, joka on kirjastokortissa viivakoodin alapuolella oleva numerosarja, sekä tunnuslukua. Kun olet saanut tunnusluvun kirjastosta, voit vaihtaa sen mieleiseksesi kohdassa Käyttäjätiedot.
Meiltä löytyy nuotteja/tekstejä vain yksittäisiin Carlos Gardelin esittämiin kappaleisiin. Esim. kokoelmasta "Tango! Tango!" löytyy "Por una cabenzan" nuotit. Lisää Gardelin esittämiä tangoja voi etsiä aineistorekisteristämme hakemalla niitä pelkällä kappaleen nimellä ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Gardelin kappaleista on julkaistu "Los majores tangos de Carlos Gardel" -niminen kokoelma, joka sisältää 15 tangon sanat ja nuotit. Kyseinen kokoelma on mahdollista saada Suomesta kaukolainaksi. Kaukolainalomake on täytettävä Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla, samalla peritään 25 markan kaukopalvelumaksu.
Valitettavasti Eurajoen historia I –kirjasta löytyy tietoja nimismiehistä, mutta vain vuoteen 1712 asti. Suomen valtiokalenterista 1869- kannattaisi katsoa. Se löytyy Eurajoen kirjastosta. Varminta olisi kysyä Turun maakunta-arkistosta http://www.arkisto.fi/se/turun-maakunta-arkisto/ tai Kansallisarkistosta http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Tässä muutamia parisuhteista ja niiden ylläpitämisestä kertovia kirjoja:
Höglund, Sanna: Parisuhdekoulu : avio-onnen käsikirja (2012)
Luukkala, Jouni: Kukoistava parisuhde (2015)
Marshall, Andrew G.: Rakastu kumppaniisi uudelleen : Seitsemän askelta parempaan parisuhteeseen (2008)
Määttä, Kaarina: Rakkaus : tunteita, taitoja, tekoja (2014)
Pietikäinen, Arto: Joustava mieli parisuhteessa (2015)
Vainikainen, Tuula: Rakastan, rikastan : polkuja parempaan parisuhteeseen (2015)
Aiheesta on kirjoitettu paljon eri näkökulmista, joissa suhdetta voidaan käsitellä esimerkiksi konkreettisilla keinoilla ylläpidettävänä projektina tai hiukan abstraktimmalla tasolla. Lisää teoksia löydät verkkokirjastosta hakemalla tarkennetussa haussa hakusanalla...
Seikkailua, taikaa, huumoria ja villiä mielikuvitusta ruokkivia tarinoita löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Krekelä, Katja : Hurjalinna ja Säihky
Lybeck, Sebastian: Latte-siili sarja
Parkkinen, Leena: Pikkuveli ja mainio harharetki
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Reeve, Philip: Oliver ja meriperuukit
Salmi, Veera: Mauri -kirjat
Kysy lisää lukuvinkkejä omasta kirjastostasi.
Suomen elokuvasäätiöltä saadun tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2020 julkaistiin kotimaisia DVD-julkaisuja 1399 kappaletta ja Bluray-julkaisuja 140 kappaletta.
Suhdeluku on siis selkeästi DVD-voittoinen. Erilaisten tallenteiden osuus markkinoilla on kuitenkin ylipäätään laskemaan päin muun muassa suoratoistopalveluiden kasvun myötä.
Vuosittaisia julkaisutilastoja löytyy Suomen elokuvasäätiön Elokuvavuosi-julkaisuista.
Lisätietoja DVD- ja Bluray-julkaisujen määristä on saatavana Suomen elokuvasäätiöltä tai Tilastokeskuksen kautta.
Kyseessä taitaa olla Renate Schuppin kirjoittama ja Marie-José Sacrén kuvittama lastenkirja Keltainen kukka (Die gelbte Blume, suom. Kaija Löytty, 1988).
Löydät kirjasta useita kuvia googlettamalla kuvahaulla teoksen saksankielisellä nimellä. Suomenkielisiltä sivuilta ei kuvia löydy.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale, jonka voit tilata omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
