Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)...
Nuoruustangossa ainakin mainitaan Siikainen muutamassa kohdassa, tapahtumista suurin osa taitaa silti sijoittua Merikarvialle ja Turkuun. Vares ja kaidan tien kulkijat sijoittuu esittelytekstien perusteella myös maaseudulle, mutta hieman Siikaista pohjoisemmaksi, Keski-Pohjanmaalle. Paljon tietoa Reijo Mäestä löydät mm. Otavan sivuilta http://www.otava.fi/kirjailijat/ ja Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/MakiReijo.
Valitettavasti en tunne suunnittelijan nimeä, mutta seuraavista paikosta asiaa voisi kysellä:
Helmi Vuorelma http://kauppa.vuorelma.net/PublishedService?pageID=3&action=view&groupI…
Wetterhoff http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/yhteydenotot/
Finlayson http://www.finlayson.fi/asiakaspalvelu
Designmuseo http://www.designmuseum.fi/info/
En löytänyt mitään Valkealan Sanomista ja tänään ehdin käydä pintapuolisesti Kouvolan Sanomat väliltä 15.11.-6.12 läpi enkä löytänyt tuollaisesta kolarista mitään mainintaa. Ehdin jatkamaan etsintöjä ensiviikolla. Minua tietenkin auttaisi huomattavasti jos pystyisit määrittämään ajankohdan vähän tarkemmin.
Tapauskohtaista tietoa kotitalousvähennyksestä saat Verohallinosta. Voit soittaa palkan- ja eläkkeensaajien valtakunnalliseen palvelunumeroon p. 020 697 002. Palvelunumeroissa palvellaan ma–pe klo 9–16.15.
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot/Palvelunum…
http://www.vero.fi/fi-FI
Ilmajoen kirjastosta löytyy äänikirjana Juha Vuorisen Painajainen piparitalossa, Helsinki : WSOY, 2011
Seinäjoelta löytyy The sound of juoppohullu. Diktaattori, 2010, Ylen radioteatterin esitys vuodelta 2009.
Kakkosta ei vielä löytynyt äänikirjana kirjaston kokoelmista.
Katselin myös Kirjasto kaikille -kampanjan sivulta, että Seinäjoen kaupunginkirjasto on mukana kokeilussa, jossa tarjotaan Celia-kirjaston kokoelmaa lukemisesteisille, http://www.kirjastokaikille.fi/. Seinäjoki lienee lähin kirjasto, josta löytyy muutenkin enemmän äänikirjoja. Seinäjoen kirjaston sivuilla voi selailla äänikirjakokoelmia, https://kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/aanikirjat/.
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lainaamiseen tarvitset HelMet-kirjastokortin, jonka voi saada Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Kortin saa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin saaminen edellyttää Suomessa sijaitsevaa osoitetta, mutta pääkaupunkiseudulla ei tarvitse asua kortin hankkiakseen. Korttia ei kuitenkaan pysty saamaan mitenkään ilman kirjastossa käymistä.
E-kirjoja pystyy lainaamaan HelMet-kirjastokortissa olevalla kortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Niiden avulla kirjaudutaan järjestelmään sisälle.
Lähetän kysymäsi tilastot eri viestissä liitetiedostona. Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole listaa lainasuosikeista. Sitä voi selvittää vain näppituntumalla, sillä kirjaston atk-järjestelmistä ei voi tulostaa sellaista tietoa.
Soittokierros muutamiin kirjastoihin antoi seuraavan tuloksen: Tällä hetkellä ei ole mitään lainasuosikkia ylitse muiden eikä edes kovin selvää kärkeä. Syksymmällä kun uutuudet alkavat ilmestyä, saattaa jokin hyvinkin muodostua ylivoimaiseksi kuten joskus tapahtuu.
Lehdissä mainittuja kirjoja kuten Keijo Korhosen Sattumakorpraali on jo kyselty paljon. Keväällä kysyttiin paljon Neil Harwickin kirjaa Hullun lailla. Yleensäkin tiedotusvälineisä esillä olleita muistelmia tai elämäkertoja kysytään ja jonotetaan.
Pari...
Terveystieteiden keskuskirjastosta ( internetosoite http://www.terkko.helsinki.fi/) löytyy parhaiten vastauksia lääketieteen alaan kuuluviin kysymyksiin. Yliopistokirjastoissa tai yleisissä kirjastoissa on asiakkailla mahdollisuus käyttää Terveystieteiden keskuskirjaston tiedonhakua. Nivelreuman esiintymistä Suomessa käsittelevät esimerkiksi julkaisut: Kaipiainen-Seppänen, Oili: Nivelreuman ilmaantuvuus vähentynyt ja sairastumisikä noussut; Kansanterveys: Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 2000. Samalta tekijältä on myös teos ' Incidence of chronic inflammatory rheumatic diseases in Finland during 1975-1990, Kuopio 1997.
WHO:n ( World Health Organization) internetsivuilta, lähinnä WHO:n tilastotietoa sisältäviltä sivuilta
( http://www....
Voit selvitellä äitisi puolen sukulaisia tilaamalla sukuselvityksen äidistäsi Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta. Digi- ja väestötietovirastosta saa sukuselvityksen henkilöstä siltä ajalta, kun hän on kuulunut väestörekisteriin tai rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lisäksi voit tilata sukuselvityksen 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta myös evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan kuuluneesta henkilöstä.
Evankelisluterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat antavat sukuselvityksiä omista jäsenistään. Jos henkilö on kuulunut koko elämänsä evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, sukuselvityksen saa seurakunnasta. Tällöin sukuselvitystä ei tarvitse erikseen tilata Digi- ja...
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Suomeksi aiheeseen voi perehtyä esim. Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta nimisen kirjan avulla.
Sarjan lauluja on julkaistu kolmellä äänitteellä: Soitinmenot, Uffaffaa sekä Hui-Hai. Niitä on saatavissa Suomen kirjastoissa vinyylilevynä ja c-kasettina. Satakirjastojen kokoelmissa niitä ei ole. Kaukolainan hinta Porin kaupunginkirjastossa on 4 euroa. Soitinmenot-dvd on Satakirjastojen alueella Karvian kirjastossa.
Näissä lähteissä on tietoa silkistä (myös raakasilkistä) ja sen hoidosta:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi: Kuituraaka-aineet (2.korj.p., 2004, s. 193-206)
Boncamper: Vaatetusalan materiaalit (2000, s. 159, osin edellisen kanssa päällekkäistä tietoa)
Kaija Markula-Teivaanmäki: Tekstiilitieto (7.-8.p., 1996, s. 66-70)
Kirjat ovat ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Internetistä kannattaa katsoa ainakin seuraavat osoitteet:
Tekstiilit ja ympäristö -kirja pdf-muotoisena:
http://www.finatex.fi/html/pdf/tykirja.html
Tietoa silkistä ja sen hoidosta: http://www.silkki.com/tietoa.html
Näiden nimien alkuperää on kysytty meiltä aiemminkin. Löydät vastaukset palvelumme arkistosta. Kirjoita hakusanoiksi "etunimet Juhana" ja "etunimet Vilhelmi".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Juhanan rinnakkaisnimiä ovat Juha, Juhani, Juho ja Jukka, jotka ovat suomalaisia lyhentymiä ja muunnoksia Johanneksesta ja sen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Suomen almanakassa kaikki juhlivat nimipäiväänsä Johannes Kastajan päivänä 24.6.
Vilhelmi on Vilhelm-nimen suomalainen muunnos. Vilhelm on ollut ruotsalaisessa ja suomalaisessa almanakassa vuodesta 1709 alkaen. Vilhelm on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'.
Uusimiskertoja vähennettiin ja varausten maksimimäärää lisättiin. Näillä toimilla pyrittiin lisäämään aineiston parempaa saatavuutta kaikkia asiakkaita ajatellen ja toisaalta lisätä asiakkaan mahdollisuuksia saada uusinta haluttua aineistoa varaamisen kautta. Toimista päätettiin seutuyhteistyönä.
Nettilähteitä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;87611
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?re…
Artisti-sana on vakiintunut merkitsemään nimenomaan viihdetaiteilijaa tai esittävää taiteilijaa. Sana on päässyt myös jo Kielitoimiston sanakirjaan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
https://fi.wiktionary.org/wiki/artisti
Nukketeatteria käsittelevissä kirjoissa saattaisi olla tietoa myös pöytäteatteriin liittyen, joten kokeile asiasanalla nukketeatterit. Esimerkiksi teoksessa Baric, Maija; Nukketeatteria! julk. Mannerheimin lastensuojeluliitto 1996 on askarteluohjeita. Lisäksi voisit kokeilla hakea teoksia, jotka käsittelevät draamapedagogiikkaa, eli hae asiasanalla draamapedagogiikka.
Tässä myös muutama linkki:
http://media.keskisuomalainen.fi/killi/puuhat/poytatea.asp
http://www.ntsampo.fi/valmis/2teema.htm (voit edetä tältä sivulta eteenpäin ohjeita seuraten. Aloita kohdasta arkisto)
http://www.ntsampo.fi/valmis/sisalto5.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/2lavaste.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/limages/2opet.htm
