Kyllä valokuvia edelleenkin kehitetään pimiössä, jos kyseessä ovat filmille kuvatut kuvat. Digikuvat puolestaan tulostetaan tulostimella paperille. Millaista tulostinta ja paperia käytetään, riippuu siitä, kuinka laadukas kuvasta halutaan.
Kirjojen sähköinen varaaminen toimii yleensä hyvin. Mitään yhtä syytä epäonnistumiseen ei voi suoralta kädeltä sanoa, joten käytännöllisintä on selvittää asia kirjastokäynnin yhteydessä.
Seuraavista saattaa olla hyötyä:
Teoksessa suomen kulttuurihistoria 5 on puolen sivun mittainen artikkeli. Teos on hyllyssä mm. Leppävaaran kirjastossa Espoossa.
Tekijät: Seppälä, Mikko-Olavi
Nimeke: Tanner, J. Alfred : kuplettilaulaja ja lauluntekijä (1884-1927) / MOS
Julkaisussa: Suomen kulttuurihistoria. 5 : Viisisataa pienoiselämäkertaa ; Hakemisto / toimittajat Anssi Sinnemäki, Laura Nevanlinna. - Helsinki : Tammi, [2004]. - ISBN 951-31-1846-0 (sid.), s. 271
Tekijät: Jauhiainen, Lauri
Nimeke: Savolaisia kupletin ja iskelmän taitajia
Aineisto: artikkeli kokoomateoksessa, joka löytyy mm. Leppävaaran kirjastosta.
Teoksen kieli: fin
Kohdehenkilö: Salomaa, Hiski
Pekkarinen, Tatu
Tanner, J. Alfred (Johan Alfred)
Leskinen, Juice
Jauhiainen...
Julkaisussa Pohjois-Karjalan arvokkaat kulttuuriympäristökohteet kunnittain (http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=xm3350414374… , pdf-tiedosto) mainitaan Joki-Vastimon järvi sivulla 73. Useiden paikkakuntien tsasounat mainitaan, mutta ei Vastimon.
Googlen hakulauseella vastimo OR vastimon löytyy muutamia sivuja, joissa mainitaan po. paikkakunta. Sivut eivät kuitenkaan vaikuta kiinnostavilta; Vastimon nimi mainitaan vain esimerkiksi yrityksen kotipaikkana. Nurmeksen Internet-sivuilla ei Vastimoa mainita.
Pääkaupunkiseudun, maakuntakirjastojen (mm. Joensuun kaupunginkirjaston) ja tieteellisten kirjastojen tietokannoissa ei ole kirjoja, joiden tietokannassa oleviin tietoihin sana Vastimo sisältyisi.
Nurmeksen...
Vanhat RSS-muotoiset uutuusluettelot poistuivat käytöstä, kun siirryttiin uuteen Helmet-verkkokirjastoon. Uudessa verkkokirjastossa voit käyttää uutuushakua. Verkkokirjastoon toteutetaan parhaillaan myös valmiiksi tallennettuja uutuushakuja, jotka tulevat käyttöön lähiaikoina (mahdollisesti jo tänään 19.6.2024).
Anna-Carola Kraussen kirjassa Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään on sisällysluettelo, joka voisi toimia aikajanana. Mayer-Iswandyn Art: from prehistoric art to modernism on fläppikirja, joka on itsessään aikajana, siinä on myös muun elämän tapahtumat mukana. Amy Dempseyn kirjassa Moderni taide on esipuheen "sisällä" värillinen 4 x A 4-kokoinen aikajana 1860-2000.
Lönnrot on aika vaikeasti määriteltävä. Kansallisbibliografia ketoo hänestä mm. näin:"Elias Lönnrot oli suomen kirjakielen toinen isä Mikael Agricolan jälkeen, kansalliseepoksen, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja, kielen uudistaja ja sanakirjojen toimittaja sekä ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Lönnrot oli myös lääkäri ja laati lukuisia kansaa valistavia terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836
Lönnrot eli kuitenkin 1800-luvulla aikana, joka luetaan kirjallisuuden kautena romantiikkaan. Turun yliopisto kirjallisuudentutkimus
Kalevalaa ja Kanteletarta kuitenkin hyödynnettiin etenkin 1900-luvun...
Enid Blytonin kirjassa Viisikko ja linnan aarre lapset löytävät maanalaisesta varastohuoneesta monenlaista tavaraa, mm. kultarahoja ja sormuksia sekä miekkoja ja tikareita. Miekat ja tikarit eivät kuitenkaan ole kultaisia.
Molemmat termit liittyvät suvuttomaan lisääntymiseen. Tieteen termipankin mukaan silmikointi tai kuroutuminen on hiivasienillä, kasveilla ja alkeellisilla eläimillä esiintyvä lisääntymistapa. Jotkut kasvit taas lisääntyvät kasvullisesti rönsyjen avulla. Lisää tietoa esim.Tieteen termipankin ja peda.net biologian -sivuilta:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:silmikointi
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eje/1te
Kaukasia käsittää Georgian, Armenian ja Azerbaidzanin tasavallat. Kaukasuksen pohjoisosat kuuluvat Venäjän federaatioon. Tässä tietoja kyseisistä valtioista:
Armenia: pinta-ala 29 800 neliökilometriä,asukkaita 3 765 000 (1996), asukastiheys 116,2 as/neliökm, pääkaupunki Jerevan. Azerbaidzan: pinta-ala 86 600 neliökm.,asukkaita 7 570 000(1996),as.tiheys 87 as/neliökm., pääkaupunki Baku. Georgia: pinta-ala 69 700 neliökm., asukkaita 5 361 000(1996), as.tiheys 77 as/neliökm., pääkaupunki Tbilisi.
Lisätietoja esimerkiksi osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Runoa ei löydy runokokoelmista Andien mainingit, Meren ja yön portit, Kysymysten kirja, Runoja ja Puhdasta tulta (äänikirja). Runo ei välttämättä sisälly mihinkään kokoelmaan.
Sinun tapauksessasi on käynyt niin, että tuo kirja on mennyt lainaan
Munkkiniemen kirjaston asiakkaalle. Varauslistaa ei ole ehditty käsitellä ja tuo munkkiniemen lainaaja on ehtinyt lainata sen ensin.
Valitettavasti näin käy joskus.
Tässä lyhyesti Isaac Newtonin esittämät mekaniikan peruslait:
Ensimmäisen eli jatkavuuden lain mukaan kappale pysyy paikallaan tai etenee suoraviivaisesti vakionopeudella, ellei siihen vaikuta ulkoisia voimia. Toisen eli dynamiikan peruslain mukaan voiman F vaikuttaessa kappaleeseen tämän nopeus muuttuu yhtälön F = ma mukaisesti, missä a on kappaleen kiihtyvyys = dv/dt ja m sen massa. Kolmannen eli vaikutuksen ja vastavaikutuksen lain mukaan kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa yhtä suurilla mutta vastakkaissuuntaisilla voimilla.
Ja tässä muutama nettiosoite:
http://didactical.physics.helsinki.fi/kfr/materiaali/mekaniikka/mekanii…
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/…
Perusteellisempaa tietoa saat...
Kyllä, jos olet lainannut kirjan jostain Espoon, Helsingin tai Vantaan kirjastoista, niin sen voi palauttaa mihinkä tahansa muuhun näiden alueiden kirjastoon takaisin. Esimerkiksi Espoon kirjan voi palauttaa Vantaalle. Helmet kun on iso pääkaupunkiseudun kirjastoverkko, joka kattaa aikaisemmin mainitsemani alueiden kaikki kirjastot. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Mika_Helmet_on
Kysymykseen ei löydy vastausta ilman laajahkon tutkimuksen tekoa. Vastaus saattaa vaihdella myös tutkittavan maanosan ja kielialueen mukaan.Kysymystä voi yrittää selvittää suomenkielisen kirjallisuuden osalta Finna.fi sivuston aihehaulla. Finnassa on suurin osa suomalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistosta.Finna.fiSamaa voi kokeilla WorldCat.org haulla.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan tuupata-verbi tarkoittaa sysäämistä ja tyrkkäämistä. Sanalla on vastineensa myös monissa suomen sukukielissä ja murteissa. Kirjakielessä sanaa on käytetty jo ainakin 1700-luvulta alkaen. Verbiä pidetään deskriptiivisenä, eli äänneasullaan kuvaavana sanana. Samanlaisia ovat myös esim. sanat kipittää ja vilahtaa. Tuuppariin siis kaiketi sysätään tai tyrkätään jotakin lehdenteossa.
