Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ei valitettavasti anna tietoa vain elossa olevista Reinoista. Sen sijaan se kertoo, että väestörekisterissä on ollut yhteensä 30 570 Reinoa, kaikki miehiä. Elossa heistä on enää osa, mutta tarkasta määrästä ei löydy tietoa.
Jos haluat kysyä tarkkaa lukua väestörekisterikeskuksesta, sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.vrk.fi/default.aspx?id=163. En tosin tiedä, palvellaanko siellä tällaisessa asiassa yksittäisiä kansalaisia.
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Kirjastojen aineistot on järjestetty luokituksen mukaan. Helsingissä on ihan oma luokitusjärjestelmä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla käytetään yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää. Tämän vuoksi Helmet-luettelossa on samalle aineistolle kahdenlaisia luokkia.
Hyllyluokka näkyy siis Helmet-haussa ja luokat on vastaavasti merkitty hyllyjen päätyihin ja reunoihin. Joka ikistä luokkaa ei opasteisiin saada millään mahtumaan, mutta opasteiden avulla löytää oikealle hyllylle.
Hyllyt kirjastoissa pyritään järjestämään loogisesti luokan mukaiseen järjestykseen, mutta aina tämä ei kirjastojen tiloissa ole mahdollista. Joissakin kirjastoissa on myös tehty pohjakarttoja aineiston löytämisen helpottamiseksi.
Helmet
Finto: HKLJ -...
Runo löytyy Tamara Maunosen kokoamasta Lasten oma rukouskirja -nimisestä pienestä kirjasesta, jonka Alea-kirja on kustantanut vuonna 1982. Saatavuustieto löytyy HelMet -aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Iltasanomat löytyvät vuodesta 1932 eteenpäin mikrofilmeinä Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilasta. Niitä voi käydä lukemassa paikan päällä, tai voit pyytää mikrofilmejä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
Määräykset työajasta, palkasta ja muista korvauksista löytyvät kunkin alan työehtosopimuksista. Mahdollisesti asioista voidaan sopia myös työntekijä ja työnantajapuolen liittojen välisissä neuvotteluissa.
Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Työtuomioistuimessa on vuonna 1987 annettu seuraava aiheeseen liittyvä ratkaisu. (TT:1987-13)
"Vastalauseena sille, että työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta ylityökorvausta talviaikaan siirtymisen yhteydessä tehtäväksi määrätyltä yhdeksänneltä työtunnilta, olivat työntekijät poistuneet työpaikalta kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen, minkä johdosta tehdas oli jouduttu ajamaan alas. Työstä poistuminen oli kohdistunut...
Nuottia ei ainakaan vielä ole. Iiro Rantalan vuonna 2008 ilmestyneellä levyllä, jolla on musiikkia Mari Rantasilan ohjaamasta Risto Räppääjä -elokuvasta, laulu on. Levyn tekstiliitteessä on laulun sanat. Levy on tulossa Pirkkalan kirjastoon, ja se on myös myytävänä.
Onko kyseessä varmasti runo, vai voisiko se olla kertomus nimeltään Isänmaa Topeliuksen Maamme kirjasta? Kertomuksessa lapsi seisoo kotitalonsa tikapuilla ihmetellen maailman suuruutta kysyen äidiltään: Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaamme? Äidin vastaus alkaa sanoilla "Kaikki tämä maa, jonka tästä näet ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomenmaata. Ennen isääsi asui tässä maassa isäsi isä.
Lähde: Topelius, Zacharias. Maamme kirja. s. 5-8
En löydä tietoa erityisesti länsisuomalaisesta tai pohjalaisesta mytologiasta.
Anders-verkkokirjastosta https://anders.finna.fi/ löysin hakulauseella suomalainen mytologia OR suomalainen kansanperinne OR suomalainen kansanusko
https://anders.finna.fi/Search/Results?limit=100&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%5B%5D=suomalainen+mytologia&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanperinne&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanusko&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&sort=main_date_str+desc%2Cid+asc
muun muassa seuraavat kirjat:
Julius Krohn: Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus : neljä lukua Suomen suvun pakanallista jumaluusoppia,...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy useita piharakennusten rakennusoppaita. Esimerkeiksi valitsin seuraavat:
Qvist, Leif
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin
Suikkanen, Eino E.
Penkki, koppi, pukki : rakennamme pihaan ja puutarhaan
HelMetistä löydät lisää vaihtoehtoja käyttämällä esimerkiksi hakusanoja: pihakalusteet, rakennusohjeet, vajat
Aineistohaku löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Tietoa ei löytynyt kirjallisista lähteistä. Lahden radio- ja tv-museon tutkijan mukaan mastojen väri muutettiin sodan jälkeen eli 1940-luvun loppupuoliskolla. Tutkija ei muistanut tarkkaa vuotta. Syynä oli lentoturvallisuus eli mastojen piti herättää yli lentävien lentokoneiden huomio.
Lisäys (2.11.2016). Lahden kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Nyt Lahteen! (2016), mainitaan s. 25 seuraavaa: "Nykyiseen väritykseen, lyijynvalkoinen yhdistettynä ilmailuoranssiin, siirryttiin 1949 ilmailuviranomaisten käskystä." Artikkelin radiomastojen historiasta on kirjoittanut Susanna Korhonen.
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Epäselvyydet palkkauksessa, vuosilomassa, lomauttamisessa, irtisanomisessa jne. saatetaan ensin työnantajan tietoon. Jos työntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkia hänelle kuuluvia palkkoja, hänen on pyydettävä työnantajaltaan palkanmaksun oikaisua.
Jos saatavien suoritus viivästyy, työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästymiskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.
Mikäli työnantajan asiaan ottama kanta ei tyydytä voivat järjestäytyneet työntekijät antaa asiansa luottamusmiehen hoidettavaksi.
Jos työntekijä ei kuulu ammattiliittoon, hän voi hakea saataviaan yleisessä alioikeudessa nostamallaan kanteella. Kanne on hänen itsensä pantava vireille. Tämä...
Ilkka Remes ei ole antanut kovin paljon tietoja taustastaan ja käyttää kirjoittaessaan salanimeä, vaikka hänen oikea nimensäkin kyllä tiedetään. Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia nykykertojia. 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
- Kotimaisia nykykertojia. 8 (Avain, 2010)
Remeksestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, joista voi saada tietoa hänestä. Tässä muutama mahdollisesti hyödyllinen artikkeli:
- Karemaa, Outi: Remes : hätäinen eteläkarjalainen tarinankertoja (Ruumiin kulttuuri 1/1999)
- Rytkönen, Annika: Ilkka Remes - suuri tuntematon (Iltalehti, http://www.iltalehti.fi/viihde/2012122116378637_vi.shtml)
- Salovaara, Kyösti: Ajan hermolla, menneisyyden pauloissa : Ilkka Remes, 50, virittää yhä...
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin...
