Kirjasampo kertoo, että Matti Lilja oli suomalainen kirjailija, joka syntyi 1903 Tampereella ja kuoli Helsingissä 1956. Hän ehti julkaista 14 romaania ja yhden satukirjan. Matti Lilja kirjoitti sekä aikuisille että lapsille. Matti Lilja oli Suomen kirjailijaliiton jäsen ja vuonna 1953 hänet valittiin jäseneksi liiton kirjalliseen toimikuntaan.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929956445
Kirjastot säilyttävät vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti, joten täydellistä valikoimaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta.
Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat. Vuosikertomuksia voi tiedustella kouluista suoraan, Varsinais-Suomen maakunta-arkistosta tai Turun kouluvirastosta (Käsityöläiskatu 10, 20100 Turku, puh. (02) 26 29111).
Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) ja OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Kokoelmistamme löytyy hakusanalla surutyö yli sata teosta surutyötä eri näkökulmista, joten en voi luetella niitä kaikkia tässä vastauksessa.
Muita mahdollisia kirjalähteitä voisivat olla
LINDQVIST, Martti :Surun tie (WSOY 1999)
VIHERKOSKI, Pirkko : Kätketty suru (Uusi tie 1999)
KÄHKÖNEN, Sakari : Hyvään avioliittoon (Uusi tie 2002)
Leskeydestä ja leskeksijäämisestä on myös jonkin verran kirjallisuutta, sekä tutkimuksia että muistelmia.
YHTÄKKIÄ yksin :leskeksi jääneet kertovat (Kirjapaja 1995)
TUOMINEN, EIla : elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista,terveydellisistä ja sosiaalisista vaikutuksista sekä leskeyteen sopeutumisesta (Eläketurvakeskus 1994)
Suosittelisin lisäksi, että kävisit lähimmän...
Nuotista on rekisterissä vain tiedot, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastossa ainuttakaan kappaletta.
Voit laittaa sen koriin, eli muistiin, mutta et voi varata, koska kappaletta ei ole.
Jos tietojasi ei ole enää kirjaston rekisterissä, saat kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen (PDF). Voit myös tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Kun olet tallentanut tietosi, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta.Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksihttps://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-...
Hei,Tämäntyyppisille urbaaneille legendoille on yleensä mahdoton löytää yksiselitteitä alkuperää. Selvittelyjen perusteella tieteellisessä artikkelissa on maininta (Coke it is! /Pasi Falk julkaisussa: The Cambridge Journal of Anthropology Vol. 15, No. 1 (1991), pp. 46-55 (10 pages)Published By: Berghahn Books) jo 1983, joten tarina lienee tuttu jo 1970-luvulla - ehkä jopa aiemmin.Lisätietoa löytyy myös tästä artikkelista:Smith, P. “Contemporary legends and popular culture: "it's the real thing"”;. Contemporary Legend, vol. 1, Dec. 1991, pp. 123-52, https://scholarworks.iu.edu/journals/index.php/cl/article/view/34764.
Kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koottuna valtakunnallisia tilastoja. Useat kirjastot julkaisevat sivuillaan joko vuosittaisia tai tietyn aikavälin listauksia lainatuimmista ja varatuimmista teoksista. Niissä ei useimmiten ole eritelty lasten- ja nuorten tietokirjallisuutta.
Kirjastoaineiston jaottelu kohderyhmän mukaan perustuu teosten sisällönkuvailuun ja myös niiden sijoitteluun kirjastossa. Yleensä kirjastoissa aineisto on jaoteltu aikuisten, nuorten aikuisten, nuorten tai lasten aineistoihin. Usein puhutaan osastoista, jotka sitten voivat sijaita fyysisesti kirjastossa eri hyllyalueilla. Yläkoulu- ja lukioikäisille suunnattu nuorten tietokirjallisuus sijoitetaan siis pääsääntöisesti nuorten- tai nuorten aikuisten...
Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Emme onnistuneet selvittämään kyseisen kivi/keramiikkatyön tekijää tai valmistusaikaa. Sen vähän heikosti erottuvasta pohjamerkinnästä tai signeerauksestakaan ei ollut apua.
Design-tunnistusapua voisi saada aihepiirin facebook-ryhmään liittymällä https://fi-fi.facebook.com/groups/574559599753462/ tai esimerkiksi antiikkia ja keräilyesineitä ostavista liikkeistä.
Sweet valley high -sarjaa ei ole Suomessa esitetty muilla kanavilla kuin MTV3:lla. Viimeksi sitä on esitetty vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku. Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
Hieman hankala löytää aivan pyytämäsi tapaista kirjaa. Jo se, mikä on "vaikeaa" ja mikä ei, on hieman haastava rajaus. Kenties joku tätä kysymystä lukeva, voisi myös kommentoida suosikkejaan?
Wikipediasta löytyy kattava lista Nobel-kirjailijoita. Linkki sivulle
Muutamia ajatuksia sain kasaan. Katsoin myös, että kirjoja riittäisi noin kymmenhenkiselle ryhmälle.
Olisiko lukupiirinne kiinnostunut runokirjasta? Harry Martinsonin Kulkijan pilvilinnat ; Aniara tai Pablo Nerudan
Isla Negran runot voisivat silloin olla kiinnostavia.
Tutustumisen arvoisia kirjoja voisivat olla myös Saul Bellovin 84 vuotiaana kirjoittama Ravelstein, Toni Morrisonin Jazz tai Gao Xingjianin Vaarin onkivapa.
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket,...
Kysymäsi nimet ja muita suomalaisia etunimiä kiinalaisin kirjoitusmerkein löytyy Suomi – Kiina – seuran sivuilta http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
Suomalaisia nimiä kiinaksi koskevia kysymyksiä on tässä palvelussa esitetty aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Hakusanoiksi sopivat kiinan kieli etunimet tai vaihtoehtoisesti kiinan kieli nimet.
Merkitystä sanalle ei löytynyt. Webster Dictionaryssa wype sanan osalta on viitattu sanaan wipe. https://www.definitions.net/definition/wype
MOT sanakirja antaa sanalle wipe käännökset: pyyhkiä, pyyhkäistä, kuivata.
Vantaalla ei valitettavasti ole yhtään kokoelmaa, josta tämä löytyisi, mutta kaksi muuta löytyi muualta pääkaupunkiseudulta:
50 years of Cartoon Favourites -nimisessä kokoelmassa on tämänniminen kappale
* Espoon Tapiolan kirjaston musiikkiosasto
* Helsingin Paloheinän kirjasto
It's never too late to play piano -nimisessä kokoelmassa myös
* Töölön kirjasto
* Kontulan kirjasto
* Kauniaisten kirjasto
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Virren 235 toinen säkeistö alkaa "Niin kuin haavoitettu hirvi, ahdistettu kyyhkynen, särkyneenä kuljin täällä, löysin armon Jeesuksen". Tekijänoikeussyistä en voi tässä palvelussa kirjoittaa koko virren sanoitusta, mutta voit lainata virsikirjan kirjastosta ja tutustua kyseiseen virteen ja koko kirjaan tarkemmin. LinkitRuotsin kirkon virsikirja Kuopion kirjaston kokoelmissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.234209?sid=4736820418Ruotsin kirkon virsikirjan saatavuus kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4736824540
Tampereella toimi vain yksi varsinainen talouskoulu, Tampereen talouskoulu, josta saa tietoja sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/talouskoulu.htm Koulun nykyinen nimi on Tampereen kotitalousoppilaitos ja sen historiasta löytyy tietoja myös sivulta http://www.takol.piramk.fi/historia.html
Varsinaisia matrikkeleita en koulusta löytänyt, pari historiallista teosta kyllä: Lepistö, Vuokko: Tampereen talouskoulussa (vuodelta 1990) ja Tampereen talouskoulu 1892-1922: synty, kehitys ja nykyinen toiminta (vuodelta 1922). Matrikkeleita kannattaa varmaan tiedustella talouskoululta, vaikka epäilen, ettei niitä ole.
Ahlmanin ammattiopisto on myös perustettu 1900-luvun alussa, siitä löytyy yhteystiedot sivulta:
http://www.akonet.org/...
Internetissä on Valtion säädöstietopankki, jonka osoite on http://finlex.edita.fi/. Valitettavasti Maanhankintalain 396/1945 tekstiä ei kuitenkaan ole siellä. Tiedot lakiin myöhemmin tehdyistä muutoksista kuitenkin näkyvät.
Laki löytyy klikkaamalla palkkia Lainsäädäntö, jolloin on mahdollisuus tehdä haku sanalla maanhankintalaki. Tulostaulukossa on sarake, jonka otsiko on SMUR. Sarakkeen kuvaketta klikkaamalla saadaan esille lakia koskevat viitetiedot. Jos laista löytyisi myös teksti, olisi SDK-sarakkeessa kirjan kuva.
Lakiteksti löytyy Suomen asetuskokoelmasta vuodelta 1945. Asetuskokoelmat ovat Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjasto, Pasila) sekä joissakin maakuntakirjastoissa (mm. Espoo). Eduskunnan kirjastossa ne tietenkin myös...
