Kirjailija Joanna Campbellista, oikealta nimeltään Jo Ann Simon, ei ole kirjoitettu suomeksi. Hänen englanninkieliset kotisivunsa löytyvät täältä:
http://www.joannsimon.com/joanna/
Hei!
Ohessa muutama teos,josta voisi löytyä apua ongelmaasi.
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja
Ossa, Jaakko: Perinnön ja lahjan verokohtelu
Tarkista saatavuus suoraan seutukunnan kirjastosta.
Yritin etsiä kyseisestä naisesta tietoja muun muassa Google- sekä Finna-hakuja käyttäen, mutta ei lykästänyt. Yksi lupaava väylä etsiä tietoa tällaisesta nimenomaan paikallisesti kuohuttaneesta ilmiöstä on tutustua Jyväskylän kaupunginkirjaston Jyväskylä-kokoelmaan; kyseinen kokoelma pitää sisällän sekä Jyväskylän paikallishistoriaa koskevia kirjoja että laajan valikoiman Jyväskylän paikallislehtiä. Monet vanhat lehdet ovat saatavilla mikrofilmattuina, ja niitä voi lukea mikrofilmilukulaitteella, jonka voi varata joko kirjaston asiakaspalvelussa tai puhelimitse, mutta monet lehdet ovat saatavilla myös fyysisesti Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Myös Jyväskylän ylipiston kirjaston kautta voi etsiä tietoa vanhoista lehdistä - erityisen...
En löytänyt tietoa siitä, että Rossin Jos rakastat -tekstiä olisi julkaistu alun perin muualla kuin lauluna. Runoantologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987) lähteeksi mainitaan äänilevy Täytyy uskaltaa. Tämä Kristiina Halkolan albumi ilmestyi LP-levynä vuonna 1971 ja uudelleenjulkaistiin enemmän kappaleita sisältävänä cd:nä vuonna 1996.
Lähteet
Chydenius, Kaj: Muistin juuri (Otava, 2009)
Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jos_rakastat_%28kappale%29
Théodore Géricault'n maalaus (26.9.1791-26.1.1824) Le Radeau de la Méduse:
https://collections.louvre.fr/en/ark:/53355/cl010059199 on "alkuperäinen" Medusan lautta.
Maalaus on inspiroinut monia taiteilijoita, tässä eräs esimerkki: Hu Jieming Raft of the Medusa, https://www.artnet.com/artists/hu-jieming/raft-of-the-medusa-BLR6lwb6cL… . Muunnelma maalauksesta on myös Pogues-yhtyeen "Rum, Sodomy and the Lash" -levyn kannessa, https://www.discogs.com/master/43758-The-Pogues-Rum-Sodomy-The-Lash . Tarkoittamasi maalaus on todennäköisesti tällainen muunnelma.
Kotimaassa aihetta on käsitellyt kuvanveistäjä Reijo Hukkanen. Hänen teoksensa ei kuitenkaan ole maalaus, vaan veistos,
https://www.reijohukkanen.fi/tyoni/veistokset/
Outi Ikonen on kirjoittanut kolme Salatut elämät –kirjaa: Ami ja ensirakkaus (2004), Annika ja Amerikan unelma (2005) ja Ken ja Sauli – kaukana kotoa (2006). Sen enempää tietoa kirjoittajasta ei tunnu löytyvän.
Tallennus liittyy selaimen asetuksiin. Syy entisen käytännön muuttumiseen on ilmeisesti se, että Helmetin kirjautumissivun verkko-osoite on muuttunut.
Tietotekniikkaosastoltamme arveltiin, että asia voisi korjautua selaushistorian poistamisella. Mikäli selaimesi on Internet Explorer, tämä tapahtuu seuraavasti: sivun harmaassa yläpalkissa on kohta suojaus ja sitä näpäyttämällä tulee esiin ensimmäisenä ’poista selaushistoria’. Tietotekniikkavirkailija arveli, että HelMetiin uudelleen kirjauduttaessa ohjelma kysyisi, haluatko ohjelman muistavan näppäilemäsi tiedot.
Voit myös ottaa yhteyttä Lasipalatsissa sijaitsevan Kohtaamispaikan läppäritohtoriin. Kohtaamispaikalla annetaan henkilökohtaista neuvontaa tietotekniikassa. Puhelinnumero on 09...
Kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koottuna valtakunnallisia tilastoja. Useat kirjastot julkaisevat sivuillaan joko vuosittaisia tai tietyn aikavälin listauksia lainatuimmista ja varatuimmista teoksista. Niissä ei useimmiten ole eritelty lasten- ja nuorten tietokirjallisuutta.
Kirjastoaineiston jaottelu kohderyhmän mukaan perustuu teosten sisällönkuvailuun ja myös niiden sijoitteluun kirjastossa. Yleensä kirjastoissa aineisto on jaoteltu aikuisten, nuorten aikuisten, nuorten tai lasten aineistoihin. Usein puhutaan osastoista, jotka sitten voivat sijaita fyysisesti kirjastossa eri hyllyalueilla. Yläkoulu- ja lukioikäisille suunnattu nuorten tietokirjallisuus sijoitetaan siis pääsääntöisesti nuorten- tai nuorten aikuisten...
Helmet-kirjastoissa käytettävä ohjelmisto on nimeltään Sierra. Helsingissä on käytössä kassaohjelmisto Ceepos.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Julkisuuslain_mukainen_tietojarjestelmas(774)
Grimmin satuja ovat suomentaneet ainakin Zachris Topelius, Helmi Krohn ja Anni Swan. Uusimpia kääntäjiä ovat Oili Suominen ja Raija Jänicke.
Kysymäsi kokoelma ilmestyi vuonna 1930 kahtena niteenä. Yhtenä niteenä siitä on ilmestynyt näköispainokset vuosina 1982 (lisäpainos 1983) ja 2012. Kokoelman luettelointitiedoissa tai itse kirjassa ei ole mainintaa suomentajasta, emmekä tätä tietoa valitettavasti muualtakaan löytäneet.
Alla linkki kokoelman uusimman painoksen luettelointitietoihin hakupalvelu Finnaan:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4154655
Valitettavasti ei löytynyt rakennuspiirustuksia, joista asian olisi voinut tarkistaa. Sinänsä ulkovessa on täysin mahdollinen, koska sellainen oli monessa muussakin koulussa. Esimerkiksi omassa koulussani aikoinaan oli ulkovessa, joka tosin oli ihan normaali vesivessa, johon kuljettiin ulkokautta.
Ainakin seuraavista teoksista löytyy tietoa sisällissodan ajan tapahtumista Raumalla:
Heino, Ulla: Rauma: idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Alho, A. R.: Rauma 600 vuoden aikana, Uola, Mikko: Raumalaiset Suomea suojaamassa sekä Rauman seudun historia 3/P. Papunen.
Aaveita, kuolemanjälkeistä elämää ja yliluonnollisia voimia on käsitelty monessa näytelmäelokuvassa. Voit etsiä sopivia elokuvia vaikkapa näiltä, osin päällekkäisiltä listoilta:List of ghost films - WikipediaCategory:Films about the afterlife - WikipediaCategory:Films about psychic powers - WikipediaCategory:Films about telepathy - WikipediaFortune-Tellers and Psychics in Movies
Kotilieden ja Apun vanhoja vuosikertoja pääsee lukemaan Kansalliskirjaston lukusalissa.Kotilieden saatavilla olevat numerot löydät täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421467?sid=4905694338 ja Apun täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422070?sid=4905695502.Anttilan kuvastot kuuluvat materiaaleihin, joita kirjastot eivät säilytä. Kuvastoja voi saada käsiinsä esimerkiksi kirpputoreilta tai huutokaupoista.
Etsimänne kansansävelmä Elämä on arvoitusta sisältyy Tuitantiin samannimiselle äänitteelle, joka on julkaisut C-kasettina. Äänitteen tiedot löytyvät sekä kansallisdiskografia Fennicasta että Ylen äänitetietokannasta Fonosta, mutta valitettavasti äänitettä ei ole lainattavissa missään. Myöskään laulun nuottia tai sanoja ei ole julkaistu missään.
YouTubesta löytyy hyviä videoita värien sekoittamisesta. Pinkin eri sävyihin löytyy ainakin kaksi selkeää englanninkielistä videota:What Colors Make Pink? The Ultimate Guide to Mixing Pink: https://www.youtube.com/watch?v=LHQMTZPxgl8How to Mix the Perfect shade of Pink : A Colour Mixing Demo: https://www.youtube.com/watch?v=YEJ3rYMkMhQ
En löytänyt internetistä tai kirjastojen hyllyiltä listauksia juuri tällaisista yksinomaan suomalaisten kulttuurihenkilöiden luomista resepteistä. Sinua voisi ehkä kuitenkin kiinnostaa esimerkiksi kirjaston hyllyltä löytämäni Tiina Rantasen (2018) kirja "Klassikkoruokia - Reseptit ja tarinat", joka sisältää runsaasti reseptejä, jotka yksittäiset ihmiset ovat tehneet tunnetuiksi sekä tarinoita näiden reseptien takana. Kirjassa kerrotaan muun muassa janssoninkiusauksesta, kuhasta Mannerheimin tapaan, sekä Stroganovista.Jos joku lukija tietää listoja nimenomaan Runebergin, Canthin ja Juicen kaltaisten kulttuurihenkilöiden mukaan nimetyistä resepteistä, tällaisten vinkkaamisesta olisimme kiitollisia.
Hei, tietoa Suomen kansantaloudesta helpointa on kysyä Tilastokeskuksesta. Kysyttäessä s-postilla on varminta määritellä, että mitä ajanjaksoa tarkoitatte.Helmet-kirjastosta löytyy tietoa kirjallisessa muodossa. Esimerkiksi emeritusprofessori Markku Kuisma on kirjoittanut aiheesta.Tästä löydät yhteystiedot Tilastokeskuksen neuvontapalveluun.https://stat.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/neuvonta-ja-tietopalveluSähköposti: info@stat.fiPuhelin: p. 029 551 2220
