Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole vanhoja Hevosviesti-lehtiä, mutta niitä saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Lehdet on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan ja digitoitua aineistoa pääsee tutkimaan Yliopiston kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston kirjastoon: https://kirjasto.jyu.fi/
Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat...
Tavallisimmin sekä Iinaa että sen rinnakkaismuotoa Inaa on pidetty useiden (i)ina-loppuisten naisennimien lyhentymänä. Näitä ovat esimerkiksi Josefiina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Lucina, Martina, Sabina ja Vilhelmiina. Toinen mahdollinen alkuperä Iinalle on 'siveää, puhdasta' merkitsevä kreikkalaisperäinen nimi Agnes ja sen espanjalaisista muunnoksista Ines ja Inez suomalaistettu Iines, jonka lempinimenä Iinaa on käytetty.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Etappipataljoonien päätehtävä oli selustan yhteyksien vartiointi. Tarkentavia aikalaisohjeita etappipataljoonille löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimista päiväkäskyistä:
Etappipalvelusta koskevat määräykset: Etappipäiväkäsky n:o 3.
Etappipataljoonain toiminta: liite Etappipäiväkäskyyn n:o 9.
Etappipataljoonat jäivät lyhytikäisiksi, mutta etappipalvelus käsitteenä esiintyy ohjesäännöissä ja alan lehdissä huoltopalvelun synonyymina pitkälle 1930-luvulle.
Kansalliskirjaston digitoimia lehtiaineistoja 1920-30 -luvuilta
Etappipalvelusohjesääntö (Et. O.). Helsinki, 1922.
Metallirahojen arvo on riippuvainen niiden kunnosta. Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen -kirjassa vuoden 1971 EM-kisojen juhlarahan hintahaarukka on 4-7 euroa. Tarkemmin hintaa kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomen numismaatikkoliitto: http://www.numismaatikko.fi/
Holmasto: https://www.holmasto.fi/
Suosituimmat miestennimet muuna kuin ensimmäisenä nimenä ovat Juhani, Olavi ja Antero. Naisten nimet ovat Maria, Anneli ja Helena.
Lähde:
Avoindata.fi: Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Saatavilla olevista sukunimikirjoista, kuten Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta, ei löytynyt mainintaa Kasittula-sukunimestä. Sukunimi.info sivustolla kerrotaan hieman tästä harvinaisesta sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kasittula.html
Kustantajatunnus 97750 kuuluu Merenkurkun Neuvostolle (Kvarkenrådet) http://www.kvarken.org/
Lisää ISBN -tunnuksesta:
http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/index.htm
Suomen kansallisbibliografian Fennican
mukaan ISBN 951-97750-1-3 kuuluu teokselle:
Marell, Agneta: Svenskarnas synpolismedel (po. syn på livsmedel - toim. huom.) från Finland : en studie om ursprungslandets betydelse för produktutvärdering Julkaistu: Vasa : Kvarkenrådet, 2000331 (Arkmedia) Huomautus: ennakkotieto cip/bo ei vastaanotettu.
"Kirjastonjohtaja" on Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisen kirjaston johtaja, jollainen on yhtä hyvin Oodilla kuin Roihuvuoren pienellä lähikirjastolla. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjastojen yhteisen johtajan titteli on "kirjastopalvelujen johtaja", jonka toimipaikka on Pasilan kirjastossa, missä kirjaston yleishallinto muutenkin sijaitsee. Pasilan kirjastoakaan ei silti kutsuta yleensä "pääkirjastoksi", vaan kaikilla kirjastoilla on oma nimensä. Käytännössä Pasilan kirjasto toki on Helsingin pääkirjasto.
Kirjastot kuuluvat Helsingissä kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintoon, yhtenä kulttuurin palvelukokonaisuuden osana (muita ovat taidemuseo HAM ja kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja yleiset kulttuuripalvelut). Koko sektoria...
Helsingissä ei enää ole erillistä kaasulaitosta, mutta kysyjä viitannee vuonna 1910 valmistuneeseen Suvilahden kaasukellon pyöreään rakennukseen. Turussa on samantyyppinen, kauniisti verhoiltu kaasukello vuodelta 1912. Toiminnassa olevien tuotanto- ja teollisuusrakennusten ympärille rakennetaan normaalisti jonkinlainen vapaan liikkumisen estävä aitaus. Kun kaasukellot ovat teknisistä syistä aina pyöreitä, on todennäköisesti suojaksi rakennettu aitakin voinut saada pyöreän muodon, joka säästää tilaa aitaamalla vain samalla etäisyydellä kellosta olevan alueen, ei turhia neliön nurkkia. Jos ympyränmuotoisia verkkoaitoja on maailmalla paljonkin - ja Googlen kuvahaun "gas holder" perusteella ainakin jonkin verran tosiaan on, syynä lienee...
Oloilta kirjoitetaan yhteen, koska se muodostaa yhden käsitteen.
Lisää yhdyssanoista esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112
Ainakin seuraavat päiväkirjamuotoiset urheiluromaanit voit varata Helmet-tietokannasta:Kivi, Annikki : Olympialaistyttö ; eli Ritin ensimmäinen ylioppilaskesä : nuorisonromaani. Karisto, 1938 - Minämuotoinen nuorisoromaani, jossa suomalainen naisvoimistelija saa osallistua Berliinin olympialaisiin ja tavata jopa valtakunnankanslerin.Maksimainen, Kai : Jalkapallokuu - romaani. ntamo, 2024Tossavainen, Jouni : New Yorkin lentävä suomalainen. Like, 2014 - Kertoo Hannes Kolehmaisesta
Aku-Kimmo Ripatin, Hilja Mörsärin ja Pekka Tarkan Lukulaari : Kansalaiskoulun kirjallisuuden lukemisto -kirjassa on Elmer Diktoniuksen Jaguaari ja Jaguaari I. Lukulaari on ilmestynyt 1968, sen lisäpainos 1969. Runo Jaguaari löytyy myös Viljo Kajavan suomentamasta Elmer Diktoniuksen Runoja -teoksesta 1963.
Kortillasi ei ole lainattu aineistoa ja sitä on todellakin käytetty viimeksi 1996. Koska sinulla ei ollut palauttamatonta aineistoa, eikä muita asioita hoitamatta pääkirjaston perintä, tietosi on poistanut rekisteristä ainoa työntekijä, jolla on tähän oikeus.
VHS-DVD-digitointilaite on seuraavissa Espoon kirjastoissa:
Tapiolan kirjasto: p. 050 428 9392
Sellon kirjasto: p. 09 816 57607
Entressen kirjasto: p. 09 8165 3776
Nöykkiön kirjasto: p. 09 8165 7734
Digitoimiseen pitää varata aika joko puhelimitse tai kirjastoista.
Löydät kaikki pääkaupunkiseutujen kirjastot, joissa on digitointilaite, kun menet HelMet-sivustolle www.helmet.fi. Klikkaa kirjastot ja palvelut ja valitse valintalaatikosta VHS-DVD-digitointilaite.
Matelot-kappaletta (versiosta en osaa sanoa) ovat Ylen kanavilla viime vuosina soittaneet ohjelmissaan ainakin jotkut Radio Suomen musiikkitoimittajat, ja suosittelenkin ottamaan yhteyttä suoraan kanavan ihmisiin. Radio Suomen nettisivulta (http://yle.fi/radio/radiosuomi/) oikeasta reunasta löytyvät ohjelmat, joihin kuuntelijat voivat esittää musiikkitoiveitaan, ja alareunassa on linkki tarkempiin yhteystietoihin palautteen antamiseksi. Ylellä ei varmastikaan ole mitään periaatteellista kantaa olla soittamatta toivomaasi versiota Matelot-kappaleesta :)
Valitettavasti emme pysty kirjaa yksilöimään, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennica http://finna.fi listaa Erik Munsterhjelmin kirjoittamia kirjoja. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Fennica on vapaasti Internetissä käytettävissä.
Kirja nimeltä Itsepäisiä miehiä / Kajanti,Caius on äskettäin ilmestynyt. Kuvauksen mukaan kirja kertoo mm. Erik Munsterhjelmistä, Kanadaan turkismetsästäjäksi ja kullankaivajaksi lähteneestä seikkailijasta. Kirja on tilattu myös Helsingin kaupunginkirjastoon ja tullee lainattavaksi piakkoin, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Tietoja kirjasta: http://www....
