Jouluksi kotiin -nimisiä lauluja on useita, mutta Tuomas Piirosen joululauluhakemiston perusteella
tässä voisi olla kysymyksessä R. Grainerin säveltämä laulu, joka alkaa: Kodin juhlaan suureen. Suomenkielisiä sanoja ei löydy mistään nuotista tai kirjasta, mutta laulun ovat levyttäneet ainakin Pasi Kaunisto, Sari Haapamäki ja Irmeli Mäkelä.
Frank-monihaun kautta voit hakea nimekehaulla "jouluksi kotiin", ks. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ja lähimmän kirjastosi kautta voit saada äänitteen lainaksi, tosin nyt joulunaikaan jouluaiheiset äänitteet ovat suurelta osin lainassa. Joensuun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kasetti: Tonttujen joulukiireet, johon sisältyy R. Grainerin kappale Pasi Kauniston esittämänä.
" -- kovalle on ottanut ennenkuin Kaisa-Reeta äitinä ja Jooseppi isänä ovat luovuttaneet luomuksensa kuoleman kuninkaalle. Voi niitäkin tulisten pihtien nipistyshetkiä!"
Vaikeissa synnytyksissä, joissa lapsi ei ottanut tullakseen maailmaan, entisaikain kätilöt käyttivät apuna synnytyspihtejä vetääkseen vauvan ulos kohdusta. "Tulisten pihtien nipistyshetket" ja niiden voivottelu voivat viitata joko yksinkertaisesti Kaisa-Reetan kokemiin kivulloisiin pihtisynnytyksiin ja lasten kuoleman ikään kuin "turhiksi" tekemiin synnytystuskiin, tai sitten kertoja on halunnut pihtiviittauksellaan rinnastaa syntymän ja kuoleman hetket sekä samalla vielä korostaa sitä, kuinka hankalaa "kuoleman kuninkaan" on ollut vetää Kaisa-Reetan ja Joosepin...
Hei,
Kirjasto voi hankkia vain niitä elokuvia, joista on neuvoteltu lainausoikeudet.Tämä käytännössä tallenteita, joista on suomi-julkiaus, muttei välttmättä kaikkia niitäkään. Tästä elokuvasta on vain VHS-julkaisu 80-90-lukujen taitteesta eikä sitä ole saatavissa mistään kirjastosta, ehkei tätä ole ollut edes saatavilla kirjastoille. Jos haluat nähdä elokuvan, voit tietysti esittää toiveen vaikkapa YLElle.
Lauri Pohjanpään runo "Kalajuttu" on alkuruno 10-osaisesta sikermästä "Eriskummainen uni merikäärmeestä" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.
"Kalajuttu" löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi teoksista "Lausuntarunoja nuorelle väelle" (toim. Eero Salola, 1949) ja "Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955).
Lähteet:
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1949)
Viides lukukirjani" (toim. Laurinen, 1955)
Tietoa Merja Jalosta löytyy mm. seuraavista kirjoista: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, toim. Ismo Loivamaa, 1995 s.49-54 ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, toim. Ismo Loivamaa, 1999 s.57-62. Kummatkin kirjat ovat luokassa 86.11 ja löytyvät ainakin Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston käsikirjastosta ja lastenosastolta. Merja Jalosta on tietoa myös osoitteissa http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html (Infoplaneetta) ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html (Otava).
Eve Hietamiehen tiedot löytyvät seuraavasta kirjasta: Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997. Kirja löytyy luokasta 86.203, sekä Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston...
Hakusanalla ”tunneterapia” ei näytä löytyvän ainakaan Helmet-kirjastojen valikoimista oikein mitään. Aiheesta näyttäisi kuitenkin olevan tietoa esimerkiksi Antti Pietiäisen teoksessa ”Tunne, antitunne, perimä : johdanto tunteiden dynamiikkaan” (Natura Medicina, 2013) ja Marja-Liisa Veijosen teoksesta ”Luontaisesti terveeksi” (Edico, 2008).
Ilmeisesti tunneterapialla on läheinen suhde vyöhyketerapiaan. Siihen liittyvää koulusta antavia tahoja löytyy Googlella käyttämällä hakusanoja ”vyöhyketerapia” tai ”tunneterapia” ja ”koulutus”. En anna suoraan linkkejä, jotten tulisi mainostaneeksi mitään koulutusta antavaa tahoa. Vyöhyketerapiasta on myös enemmänkin kirjoja kirjastojen valikoimissa.
Sinänsä lienee ehkä syytä muistuttaa, että...
Vilho Rantasella on vuonna 1952 ilmestynyt runokokoelma nimeltä Viisi pappia taivaan portilla. Sen avausruno on samanniminen. Teos löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
Voit kaukolainata Sipoon kunnankirjaston kautta Helsingin kaupunginkirjastosta kirjan, jossa on Warhammer pelin säännöt:
Warhammer 40,000 vuodelta 2004
hae Helmetistä sanalla warhammer:
www.helmet.fi
http://www.roolipelit.net/
Kuparisia 5-pennisiä toimitettiin rahaliikenteeseen vuosina 1963-77 niin paljon, että Numismaattisen aikakauslehden Keräilijän opas 2018 noteeraa vain vuoden 1964 kolikon - ja senkin vain kahdessa ylimmässä kuntoluokassa. Vuoden 1966 5-pennisellä on keräilyarvoa ainoastaan avaamattomassa rahapajan rullassa (vuonna 2018 rullan arvo oli 40 €/kpl) .
Ville Pernaan kirjassa Uutisista, hyvää iltaa: Ylen TV-uutiset ja yhteiskunta 1959-2009 (2009) kerrotaan, että uutistenlukijan rooli oli alkuajan uutislähetyksissä suuri. Hän valitsi illan sähkeuutiset uutistoimistojen materiaalin joukosta ja muokkasi tekstin itselleen sopivaan muotoon. Kun kuvallista materiaalia vielä siihen aikaan oli vähän, lukijan rooli korostui.
Ensimmäisiä television uutistenlukijoita oli Kauko Saarentaus. Hän toimi lukijana syksystä 1959 vuoden 1967 lopulle. Hän oli lukijana persoonallinen ja uskalsi vinoilla ja "heittää väliin satiirin suolaa". (s. 28) Saarentaus oli uutistenlukijana vain sivutoimisesti. Päätoimenaan hän työskenteli kansakoulunopettajana.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee uutisankkurin...
Haussa ei valitettavasti löytynyt juuri mainittua tekstijaksoa sisältävää sävelmää.
Kärki - Helismaa kaksikon tekemä Rakastan tätä maata -laulu alkaa sanoilla "On Suomi karu, kylmä maa, sen talvet pitkät on". Samaa aihetta lähestyy myös Timo Rautiaisen Kova maa: "Kylmä ja kova maa, mun kotimaa...". Samoin Vesa Alaren Kaunis karu maa: "Kaunis karu maamme jolta voimaa saamme".
Tunnistaisiko joku palstaa seuraava kappaleen?
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan useimmat tutkijat arvelevat Drumsön nimen olevan peräisin liikanimestä Drumber, joka merkitsee kömpelö, paksu. On siis esitetty, että saaren nimi merkitsisi Drummenin omistama tai asuma saari. Lisää lisänimestä kerrotaan kohdassa Drombom: Drumber esiintyy 1400-luvulla Ahvenanmaalla ja muodossa Drom 1500-luvulla Uudellamaalla. Vastaava muinaisruotsin sana drumber on merkinnyt ’pätkää, kokkaretta, möykkyä’. https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Lukumakuja on kovin monenlaisia. Joku haluaa lukea hauskoja kirjoja, toiselle hevoskirjat ovat kaikki kaikessa, kolmatta kiinnostavat klassikkotarinat.
Sivupiiri-sivusto on hyvä paikka aloittaa hyvien kirjojen etsintä. Sieltä löytyy esim. kirjastolaisten kirjavinkkejä ja lasten ja nuorten kirjoittamia kirja-arvosteluja. Sivupiirin kirjavinkkisivulle pääset alla olevasta linkistä:
http://www.sivupiiri.fi/kirjavinkit
Oulaisten kirjaston sivuilta löytyy Kirja kantaa –kirjallisuusdiplomi. Siellä on mm. 5-6-luokkalaisille lukuvinkkilistoja eri aiheista:
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=462
Toivottavasti löydät näiden avulla itsellesi mukavaa luettavaa.
Voit etsiä fado-musiikkia Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) käyttämällä esimerkiksi asiasanaa "fadot" (tai "fado", vaikka asiasanat yleensä ovatkin monikkomuodossa).
Myös asiasanoilla "kansanmusiikki" + "Portugali" + rajauksella "näytä ainoastaan CD-levyjä" löytyy muutamia fado-levyjä.
Onnea etsintään!
Kyseinen sitaatti Emily Brontën teoksesta Wuthering Heights löytyy suomennoksen toisen osan toisesta luvusta.
Teoksesta on useita suomennoksia. Tuorein, Juhani Lindholmin suomennos, on vuodelta 2001.
http://www.gutenberg.org/files/768/768.txt
https://finna.fi
Brontë, Emily: Humiseva harju (suom. Juhani Lindholm, Otava, 2008)
Jos henkilöllä oli puhelin, yksinkertaisinta on selvittää osoite puhelinluettelosta. Porvoon puhelinnumerot 1950-luvulta löytyvät Suomen yleisestä puhelinluettelosta.
Jos osoitetta ei löydy puhelinluettelosta, tilanne on hankalampi. Riippuu jossain määrin henkilöstä ja kysyjän suhteesta henkilöön, onko tietoja mahdollista löytää tai saada käyttöön. Esimerkiksi seurakunnilla on tietoja henkilöistä, joita ei kuitenkaan luovuteta kuin esimerkiksi sukulaisille; toisaalta jos henkilö on ollut esimerkiksi karjalaistaustainen tai omistanut maatilan, tietoja voi olla helpompi löytää eri lähteistä.
Ulla-Liisa Heinokin on suomentanut Anna Kareninan. Kaliman käännöshän on jo 1910-luvulta, mutta WSOY on ottanut siitä yhä uusia painoksia. Otavan kääntäjä on Ulla-Liisa Heino ja Kariston Lea Pyykkö. En osaa suositella mitään käännöstä toista paremmaksi. Tietysti uusimpien käännösten kieli on modernimpaa kuin Kaliman, mutta toisaaltahan kyseessä on klassikko.
Kyllä voi. Kaikki lumihiutaleella merkityt joulupostimerkit ovat ikimerkkejä ja käyvät joulupostimerkkeinä edelleen, https://www.postcrossingyhdistys.fi/joulupostimuistio-2023/Vanhojen postimerkkien käytöstä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta aiemminkin, linkin kauttaa löytyy vuodelta 2021 kattavampi vastaus.Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää?
