Tarkistin kirjan saatavuutta ja maksutietoja Ruotsin kirjastoista. Se näkyy olevan kolmessa Tukholman kirjastossa, mutta en löytänyt mitään tietoa kaukolainamaksusta.
Uumajan kaupunginkirjastossa se on myös saatavana ja sieltä löytyi myös tieto kaukolainamaksusta. Pohjoismaihin lähetettävästä kaukolainasta Uumajassa pyydetään 25 kr. Euroina 2,32 €.
Kouvolan kaupunginkirjasto perii lisäksi kaukopalvelumaksun 2 €.
Toimeentulotuki perustuu lakiin "Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412". Laissa on määritelty perustulon laskentakaava. Nelihenkisen perheen toimeentulotuki riippuu esimerkiksi lapsien iästä ja muista tapauskohtaisista tekijöistä.
Laki toimeentulotuesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
Sosiaali- ja terveysministeriö: http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
Virren 548 (Tule kanssani, herra Jeesus) sanat ovat peräisin Hilja Haahdin vuonna 1899 julkaistuun Tuomenterttuja-kokoelmaan sisältyvästä runosta Rukous. Alun perin tämä kaksisäkeistöinen runo alkoi sanoin "Tule luokseni, herra Jeesus", mutta kun se seuraavana vuonna liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, alku oli muutettu nykyiseen muotoonsa ("Tule kanssani..."). Runon sävelsi inkeriläinen musiikkimies, opettaja Mooses Putro. Kun Tule kanssani, herra Jeesus otettiin mukaan virsikirjaan vuonna 1938 se sai sävelmäkseen Armas Maasalon koraalin.
Kaikissa tutkimissani painetuissa lähteissä sekä Haahdin runo että siihen perustuva virsiteksti sisältävät vain kaksi säkeistöä.
Kysymyksen lastenlorulle en tekijää löytänyt,...
Kyseessä voisi olla Suomen lasten aapinen (1951), toimittanut Kaisa Hälinen, kuvittanut Rudolf Koivu. Helmet-kirjastosta aapinen löytyy täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1097212__S%20Suomen%20lasten%20aapinen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
Monet hyönteiset harrastavat mimikryä eli naamioitumista myrkkypistiäisiksi, esim. ampiaisiksi tai kimalaisiksi, suojaksi saalistajilta. Yksi tällainen on kimalaiskuoriainen, joka on käynyt syreenissäsi aterioimassa.
Suomen Luonto -lehden numerossa 5/21 on juttu kimalaiskuoriaisista :
https://suomenluonto.fi/uutiset/viikon-laji-kimalaiskuoriainen/
Ötökkatieto-sivuston mukaan se on puutarhassa harmiton: https://www.otokkatieto.fi/species?id=70
Kimalaiskuoriainen on Suomessa yleinen koko maassa (https://laji.fi/taxon/MX.191919/occurrence?showTree=true)
Kyseessä on Bianca Turetskyn Muotimatkaaja Titanicin kannella (The time-traveling fashionista, suom. Aila Herronen, 2011).
Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vanhat kolikot jaetaan neljään luokkaan niiden kunnon mukaan: F (fine), VF (very fine), XF (extra fine) ja UNC (uncirculated). Viimeksi mainittu merkitsee siis sitä, että kolikko ei ole ollut lainkaan käytössä.
Amerikkalaisen Standard catalog of world coins -julkaisusarjan mukaan 5 ören kolikko vuodelta 1899 olisi arvoltaan $1.00, jos se kuuluu luokkaan F, $6.00, jos se on VF, $20.00, jos se on XF ja $60.00, jos se olisi UNC.
World Coin Gallery, http://worldcoingallery.com/ , joka on enemmän ajantasalla arvostaa sen vastaavasti F $1.00, VF $5.00, XF $13,50 ja UNC $55.00. Jos Us Dollarin vaihtokurssi euroon on 0,8938, niin VF kuntoisena sen arvo voisi olla 15.00-18.00 euroa.
Standard catalog of world coins painottaa kuitenkin, että nämä...
Kovin paljon aiheestasi ei näytä olevan kirjoitettu. Internaattipedagogiikka-sanalla ei tietoa löytynyt. Kannattaa ehkä hakea sisäoppilaitokset-sanalla. Vuonna 1984 on julkaistu Heikki Sederlöfin teos Sisäoppilaitostutkimus. Teosta arvioidaan myös artikkelissa Internaattiyhteisö pedagogisena mahdollisuutena (Siljander: Aikuiskasvatus 1986, nro 2, s. 101-103). Kansanopisto-lehdessä (1985, nro 7, s. 7-9) on Kyllikki Tiensuun artikkeli aiheesta nimellä Pedagogiikkaa viime vuosisadalta.
Muita teoksia mm.
- Kansanopiston sosiaalipedagoginen työ ja internaattiasuminen / Anne Männistö, Mirva Salminen (1983)
- Sisäoppilaitoksen oppimisympäristön haasteet / Toni Vanhatalo (2006)
- Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa [Elektroninen aineisto] :...
HelMet-kirjastoissa ei ole Heiskaset-sukukirjaa, mutta Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on. Kirjasto on kaikille avoin ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.genealogia.fi/kirjasto.html.
HelMet-kirjastoista löytyy teos Heiskasten sukuseura ry 1960-2010, toimittanut Hannu Heiskanen, julkaistu 2010. Tämä teos on mahdollista tilata Tikkurilan kirjastoon.
Eduskunnan kirjastossa selviteltiin asiaa. Merkintää tai viittausta tällaisesta asiakirjasta etsittiin mm. näistä: laki henkikirjoituksesta (299/1939), asetus henkikirjoituksesta 777/1944 sekä Väestökirjakomitean mietintö KM 1948:2. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
Kollegani selvitystä asiasta on alla:
"Nykysuomen sanakirjan mukaan ilmoituskirja on (yleisesti) "julkisen viranomaisen tai viraston antama tai sille annettava ilmoituskirjelmä".
Olettaisi, että ko. tapauksessa ilmoituskirja on sisältänyt riittävät henkilötiedot, jotta henkilö on voitu ottaa seurakunnan jäseneksi. Koska ulkomaalaisvalvonta oli ja on kai edelleenkin poliisin velvollisuus, voinee ajatella, että "ulkomaalaisen ilmoituskirjan" on antanut poliisiviranomainen....
Pietarilaisen Otava Yo -yhtyeen levyjä ei näytä suomalaisissa kirjastoissa olevan. Heidän instrumentaaliversionsa Ievan polkasta tai kappaleesta Finnish polka, kuten sitä myös kutsutaan, löytyy kyllä youtube-videona:
https://www.google.fi/search?rls=com.microsoft%3Afi-FI&biw=1536&bih=730…
Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan mukaan kappale on ainakin heidän vuonna 2015 ilmestyneellä Once upon a time -levyllään:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Levyä voi kuunnella myös Spotify-palvelussa:
https://play.spotify.com/user/atlas017/playlist/5ojaYT3x8Kr0EQ7ZfFZaJU?…
Voit halutessasi tehdä levystä hankintapyynnön kirjastoon.
Kenttäpostia-laulun (sävellys Kalevi Tiili, teksti Helvi Salminen) sanat löytyvät nuottikirjasta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (Fazer, 1994).
Saatavuus Outi-kirjastoista.
Sininen väri edustaa rauhallisuutta ja vastuullisuutta perusväriteorian mukaan. Yhteenkuuluvuus ja monarkian jatkuvuus lienevät myös syinä. Sinisen värin käyttäminen viittaa myös isänmaallisuuteen sillä Yhdistyneen Kuningaskunnan lipun (Union Jack) yksi väreistä on sininen. Linkki Voguen sivuille Lisää väriteoriasta kirjassa: Martti Huttunen Värit pintaa syvemmältä. WSOY, 2004 "Värivalinnan motiiveille lienee tietyt perustelunsa, kun merkittävässä asemassa itseään pitävät naiset esiintyivät mielellään "mariansinisessä" puvussa. Sinisen värin suosio yleistyi naisten keskuudessa kun 1980-luvulla erään vuoden muotivärikartassa, ns. trendivärikartassa, esiteltiin aristokraattisen sininen värisävy." s. 112
Joki-kirjastojen kokoelmista haulla "Kun minä kotoani läksin" ja kansanlaulut löytyi seuraava tulos, https://joki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Kun+min%C3%A4+kotoani+l%C3%A4ksin%22&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=kansanlaulut&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Valitettavasti meidän kirjastossamme ei ole teosta, joten teidän kannattaisi tilata tämä ja tutkia, onko kyse etsimästänne laulusta.
Olisiko kyse tanskalaisen Hanne-Vibeke Holstin kirjoista? Kaksi aikaisempaa suomennettua osaa ovat: Theresen valinnat (2003) ja Tosielämää (2004). Tammen ennakkolistan mukaan kolmas osa on nimeltään Onnellinen nainen. Kirjan saatavuutta voi seurata osoitteeta: http://www.helmet.fi/. Kannattaa hakea kirjailijan nimellä, koska kirjan nimi voi poiketa ennakkotiedoista.
Asiakastyöasemilla käytettävät tietokannat on listattuna ja linkitettynä Espoon kaupunginkirjaston tiedonhakusivulla.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;17336
Lisenssillä hankittuja tietokantoja voi käyttää vain kaikilla kirjaston asiakastyöasemilla, mukana on myös vapaasti käytettäviä tietokantoja.
Lisenssillä on hakittu mm. Linda: Suomen yliopistokirjastojen aineistoluettelo; lehtiartikkelitietokannat Arto ja Aleksi ja englanninkielinen Ebsco; Medic: Suomen lääketieteellinen viitetietokanta, Suomen Kansallisbiografia verkossa ja NetMot sanakirja verkossa; lisäksi musiikkitietokantoja.
Leppävaaran aluekirjaston romppuasemalla voi selailla Rakennustiedon RT, Ra-Tu ja LVI kortistoja.
Tee Plussatietokannasta ns. tarkennettu haku, jossa laitat tekijäksi
Cyndi Lauper ja Nimekkeeksi "Time after time". Hakutuloksena saat
kaiken materiaalin, joka täyttää nämä ehdot ja näet, missä kirjas-
toissa sitä on saatavissa. Siitä näyttää olevan sekä CD, nuotit että
kasettiversio ainakin
Jos kaukolainaksi pyydetty kirja on paikalla lähettäjäkirjastossa, se tulee yleensä parissa päivässä kaukolainan pyytäneeseen kirjastoon. Sinun kannattaa kysyä tätä suoraan Akaan kirjastosta p. 03 56913600, kirjasto@akaa.fi.
