Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Jussi-Pekka Toivosesta löydät tietoa ainakin Turun kaupuninginkirjaston ylläpitämästä Vaski-tietokannasta osoitteesta
http://www05.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/jussipekkato…
Hänestä löytyy tietoa myös kirjasta Heitä luetaan: suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Kustannus-Mäkelä 1990.
Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvisolujen soluelimiä, joissa yhteyttäminen tapahtuu. Niiden rakenteeseen kuuluvat ympäröivä kaksoiskalvo, nestemäinen osa, yhteyttämiskalvosto ja kiekkomaiset kalvopinot.
Lähteet:
Suomen virtuaaliyliopiston Solunetti: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kloroplasti/
Otavan opiston Internetix: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/04_solun_rakenne/13_…
YO Biologia (Sanoma Pro 2013).
Nuotista on rekisterissä vain tiedot, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastossa ainuttakaan kappaletta.
Voit laittaa sen koriin, eli muistiin, mutta et voi varata, koska kappaletta ei ole.
Logistik-sanaa voi ilmaista näin: logistiikka tai kiljetus- ja materiaalitalous. Logistisk on aina logistinen.
Katso lisää teokseta Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja.
Kotus, eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto ylläpitää puhelinneuvontaa myöskin.
Kielitoimiston neuvontapuhelin (09) 701 4991 (maanantaisin ja perjantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista torstaihin klo 9–14)
Katso lisää
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
Egotrip laulaa kappaleessaan "Vuosi Nolla" muodossa muun muassa seuraavasti:
"-- Olkoon niin
Jotakin täytyy aina päättää
Olkoon niin
Jotakin oikeaa ja väärää --"
Lähde:
https://lyrics.fi/egotrippi/vuosi-nolla
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/male/blna_justus.htm löytyy yksi tapa...
Ainakin yksi Jari Tertti työskenteli aikoinaan nyt jo lakanneessa sanomalehti Uudessa Siomessa valoluvaajana.
https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelmajatietopalvelut/kuvakokoelmat/ko…
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Seuraavasta teoksesta löytyy tietoa harjannostajaisista ja niihin liittyvistä perinteistä.
Vilkuna, Kustaa: Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet osoitteesta http://www.helmet.fi
Miten monin eri tavoin harjannostajaisia vietetään nykypäivänä, näet esim. osoitteesta http://www.google.fi kun kirjoitat hakusanaksi harjannostajaiset.
Valitettavasti kirjastoista ei löydy matrikkelia kaikista poliiseista (ei Kymenlaaskon kirjastonjen Kyyti-aineistohaulla eikä yliopistokirjastojen yhteisellä Melinda-aaineistohaulla). Sen sijaan löytyy matrikkeleita poliisipäällystöstä. Kotkan kaupunginkirjastossa on poliisipäällystön matrikkelit vuosilta 1995 ja 1966. Matrikkelien tiedoissa ei ole, kuinka vanhoja tietoja ne siältävät, mutta silmäilemällä matrikkeleja näyttää siltä, että ne eivät yllä vuoden 1900-1920 tietoihin. Kouvolan pääkirjastossa on samanlainen matrikkeli vuodelta 1938, mutta senkään tiedoissa ei ole mainintaa matrikkelin kattavuudesta. Nämä poliisipäällystön matrikkelit sisältävät tiedot kaikkien kaupunkien ja kuntien poliisipäällystöstä.
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Kustantajien kotisivuilta voi hakea tietoa kirjailijoista.
Tässä WSOY:n sivulla http://www.wsoy.fi tietoa Marilyn Kayesta.
Suomessa Marilyn Kaye tunnetaan lähinnä Replica-sarjasta, mutta hänen julkaisuluettelossaan on kaikkiaan huikeat 120 kirjaa. Ensimmäisen nuortenromaaninsa kirjoittamisen hän aloitti vuonna 1980. Aiheena oli teiniromantiikka, ja kirja julkaistiin vuonna 1982 salanimellä Shannon Blair.
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com
Kirjailijasta on kysytty useasti tässä palvelussa, saat lisätietoa vastauksista arkistosivulta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Tunnettuja suomenruotsalaisia kirjailijoita, joiden kirjoja on julkaistu sekä ruotsiksi että suomeksi, ovat esimerkiksi Lars Sund, Märta Tikkanen, Henrik Tikkanen, Bo Carpelan, Monika Fagerholm, Oscar Parland ja Fredrik Lång. Heistä löytyy tietoa Suomen kirjallisuuden historioista tai netistä esim. Hämeenlinnan Makupalojen sivuilta: http://www.makupalat.fi > kirjallisuus > Suomen kirjallisuus yleensä > kirjailijat.
Haku kannattaa aloittaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) esim. hakusanoilla ydinfysiikka tai fuusioreaktio. Tulokseksi tulee mm. kirja Atomista avaruuteen, osa Moderni fysiikka.
Kannattaa lisäksi selailla muitakin Helsingin kaupunginkirjaston luokan 530-kirjoja.
Hakusanalla fuusioreaktio löytyy netistä muutama viite ja artikkelitietokannoista mm. lehdet Tekniikka ja Talous 1989:40; 1997:9 sekä Tiede 2000 1997:5.
Jos haluat perusteellisempaa tietoa ota yhteys Teknillisen korkeakoulun kirjastoon http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/.
Marjukka Laapotin teoksessa Lahden paikannimistö (Lahden kaupunki, 1994) Sihvosenkatu mainitaan tiedoin: "Hovinlehto. Sukunimi Sihvonen. Osa entistä Sihvosentietä". Alueella on siis todennäköisesti asunut joskus Sihvonen-niminen henkilö tai suku, mutta valitettavasti tämän tarkempaa tietoa en löytänyt kadun nimeämishistoriasta. Hovinlehdosta teoksessa kerrotaan: "Uudehko asuinalue, jonka nimi tulee alueella olevan Hovinlehdon tilan mukaan."
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää ja kehittää kirjastojen yhteisiä, kansallisia Linnea-tietokantoja. Linnea-palvelut löytyvät Internetistä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/linnea/ . Pääsivulta on linkki Linnea-palveluiden julkaisuihin, http://www.lib.helsinki.fi/linnea/julkaisut.html . Painettua materiaalia löytyy kuitenkin hyvin niukasti. Linnean käyttöoppaita yms. kannattaa tiedustella lähimmästä yliopistokirjastosta.
Useimmissa kirjastoissa on mahdollisuus käyttää artikkelitietokanta Aleksia, jonka alatietokannoista FINP (kotimaisten talouselämän alan lehtien tietokanta) ja TALI (tekniikan aikakauslehti-indeksi) löytyi muutamia artikkeleita Linneaan liittyen. Vapaatekstihaulla löytyivät mm. artikkelit "Linnea-verkko...
Merkitystä sanalle ei löytynyt. Webster Dictionaryssa wype sanan osalta on viitattu sanaan wipe. https://www.definitions.net/definition/wype
MOT sanakirja antaa sanalle wipe käännökset: pyyhkiä, pyyhkäistä, kuivata.
