Ääneneristyksestä on julkaistu mm. seuraavat kirjat:
Ääneneristyksen toteuttaminen (Suomen rakennusinsinöörien liitto, 2003)
Ääneneristys rakennuksessa (Rakennustieto 2003)
Aiheesta voi lukea myös internetistä, esim seuraavista osoitteista.
Paroc Oy: http://www.paroc.fi/channels/fi/acoustics/regulations+and+guides/aanene…
Puuinfo: http://www.puuinfo.fi/fi/ammattilaisten_palvelut/rakennussuunnittelu/su…
hei,
Kokeilepa seuraava linkkiä http://www.heraldica.org/topics/france/roygenea.htm
Sivulle on koottu Ranskan kuninkaallisen suvun sukupuu. Kuninkaat erottuvat punaisella ja heidän puolisonsa on merkitty "matomerkillä" eli aaltoviivalla. Esimerkiksi Kaarle X, joka tuli Ranskan kuninkaaksi vuonna 1824, oli naimisissa Marie-Thérèse de Savoie nimisen naisen kanssa. Nimet eivät ole hallitsijakausittain, mutta koska sanoit tietäväsi hallitsijat, voit nyt myös katsoa heidän puolisoidensa nimet.
Hyppykepistä löytyi mainintoja ja kuvauksia, mutta ei tietoa siitä, onko se vielä olemassa jossain. Hyppykepin kuvaus löytyy Pomuksen kirjoituksesta Kultaa taikka kunniaa, http://wiki.pomus.net/wiki/Kultaa_tai_kunniaa
Ehdottaisin, että kysyt asiaa joko Kansanmusiikki-instituutin museosta, http://www.kansanmusiikki-instituutti.fi/museo/ tai Fame-muusiikkimuseosta, https://musiikkimuseofame.fi/. Eihän hyppykeppi periaatteessa ole perinnesoitin, mutta on saattanut hyvinkin kiinnostaa kansanmusiikkipiireissä.
Voisit myös kysyä Jukka Kuoppamäeltä, http://www.jukkakuoppamaki.net/
Hakusanoilla "taloudelliset kriisit" ja "lama" löysin Vaskin verkkokirjastosta muun muassa seuraavat lamaa hieman eri näkökulmista (talouspoliittinen, historiallinen ja sosiologinen) tarkastelevat teokset:
Kiander, Jaakko et al.: Suuri lama : Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.326803
Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.411106
Mikä Suomessa muuttui? : sosiologinen kuva 1990-luvusta (1999) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.335110
Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisit : syyt, seuraukset, sekä kriisien hallinta (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.638760
Laman julkisivut : media,...
Suomalaisen mainonnan historiasta yleensä kerrotaan teoksessa Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia.
Hyvä mainonnan yleiskirja on Tarja Ranisen Mainonnan ABC : käsikirja. Kannattaa tutustua myös Tuula Niemisen kirjaan Visuaalinen markkinointi.
Ulkomainonnasta ja erityisesti julisteista löytyy tietoa Reijo Ikäheimosen kirjasta Marketposters - aikamme uusi idea.
Kirjoissa Palvelutoiminnot 2-3 on tietoa mainonnasta ja ainakin osassa 2 on lyhyesti kerrottu teippauksesta.
Yksi artikkeli löytyi erityisesti mainosteippauksesta: Tekijät: Maskulin, Sanna
Nimeke: Mainosteippaus on visuaalista markkinointia
Julkaisussa: Vähittäiskauppa, 2000 : 3, s. 56-57
Valitettavasti kirjaa, joka kertoisi pelkästään mainosteippauksesta, ei löytynyt...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Valitettavasti en tunnistanut tekstiä. Osaisiko joku lukijoista auttaa? Etsimistä voisi auttaa se, että kysyjä kertoisi, mistä hän on kyseisen tekstin löytänyt.
Flavius Josefuksen Juutalaissotia ei liene suomennettu, mutta esim. Helsingin yliopiston pääkirjastosta
kirjaa löytyy useammalla kielellä (ainakin englanti, saksa, ranska, italia). Kirjaston tietokannassa
tekijän nimi on muodossa Iosephus Flavi.
Aihetta on suomeksi käsitellyt ainakin Pauli Huuhtanen mm. kirjassaan Juutalaissota 66-74 jKr, jossa
Josefusta on käytetty lähteenä.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ei tunne nimeä ”Saina”, mutta nimi saattaisi hyvinkin olla nimen ”Saima” mukaelma samaan tapaan kuin ”Saini” ja ”Saimi”. Se tavallaan täydentäisi näiden nimien muodostaman nelikon.
Nimi ”Saima” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan saanut alkunsa Snellmanin toimittamasta suomalaisuushenkisestä Saima-lehdestä, jonka nimi viittaa vesistö Saimaaseen. Ensimmäinen lapsi kastettiin Saimaksi vuonna 1852, ja Kansanvalistusseuran kalenteriin se pääsi 1882. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että 1800-luvulla ehdittiin kastaa myös kaksi Saini-nimistä tyttöä, ehkäpä Saima-nimen imussa. Sainin suurin suosio ajoittui aikavälille...
Aikakauden muodista saa kaikkein parasta ja autenttisinta tietoa ko. ajan naisten- ja muotilehdistä. Helsingin pääkirjastossa Itä-Pasilassa on varastoituina 70-luvun naistenlehdistä ainakin Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista. SoneraPlazan hakuohjelma (joka etsii suomalaisia sivuja) ei löydä kovin kummoisia sivuja hakutermillä +70-luku +muoti, mutta ehkä kannattaa kuitenkin katsoa. Sillä saa sivut http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/4.97/muoti.htm ja http://www.matrix.fi/sivut/mekaks/11.96/tekstit/muoti.htm ,joissa kerrotaan mitä 70-luvun muodin piirteitä on kertaustyyleinä 90-luvun muodissa. Osoitteessa http://sun3.oulu.fi/~roininen/kostamus/katitau.htm analysoidaan 70-lukua,...
Eduskunnan täysistuntojen äänestykset löytyvät täysistuntojen pöytäkirjoista. Äänestyksiä voi myös hakea valtiopäiväasiat ja -asiakirjat -hakusivulta rajaamalla hakutulokset äänestyksiin. Tämä rajausmahdollisuus löytyy vasemman reunan valikosta.
Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat
https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx
Lisätietoa äänestyksistä ja niiden hakemisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Aanestykset.aspx
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Valitettavasti en löytänyt mistään kotimaisesta kirjastotietokannasta tällaista huoltokirjaa. Ehkäpä kannattaisi kysyä sitä myyjältä tai maahantuojalta suoraan.
Sain selville, että Vähätalon Traktori -niminen yritys Somerolla on toiminut näiden traktoreiden parissa jo lähes 30 vuotta myyjänä, korjaajana ja maahantuojana. Tässä heidän kotisivunsa, josta näkyvät myös yhteystiedot:
http://www.vahatalo.fi/traktori.htm .
Tätä on kyselty aiemminkin ja runon on kirjoittanut Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen, vaikka usein tekijäksi on mainittu Eino Leino. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-kirjoittanut-usein-muistovarssynakin?language_content_entity=fiLaatio on kirjoittanut runojaan kirjaksi, jota on varattavana SKS:n kirjastossa https://finna.fi/Record/helka.9934265378706253?sid=4974843931
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
Tässä aluksi vain yksi kirjallinen lähde ja yksi nettilähde. Vastaajat saattavat täydentää vastausta kun löytyy lisää lähteitä.
Kirja: 10 kirjettä ylioppilaalle. Ote kirjan esittelytekstistä:
"Kymmenen tunnettua ja menestynyttä eri alojen henkilöä kirjoitti kirjeen ylioppilaalle. Syntyi vetävä ja raikas kokoelma tekstejä, joista useimmat ovat hyvin henkilökohtaisia. Kirjoittajat kuvaavat omaa nuoruuttaan ja kehitystään siksi, mitä ovat nyt."
Teos löytyy myös HelMet-kirjastossa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Wikipedian artikkelissa käsitellään hiukan Pulkkisen lapsuutta j nuoruutta ja siinä on linkkejä muihin nettilähteisiin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Riikka_Pulkkinen
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta "Linkki maailman runouteen" löytyy tietoja Alfred Tennysonilta suomennettuista runoista. Runo The Kraken ei tietokannasta löydy. Runoa ei löytynyt suomennettuna muistakaan lähteistä.
"Linkki maailman runouteen" http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Runo The Kraken löytyy alkuperäisenä sivulta http://classiclit.about.com/library/bl-etexts/atennyson/bl-aten-kraken…
Kyseessä on japanilaisen TV-animesarjan Princess Tutu osa 34, jonka nimi on The Prince and the Raven.
http://movies.nytimes.com/movie/405942/Princess-Tutu-34-The-Prince-and-…
http://en.wikipedia.org/wiki/Princess_Tutu
Sarjan on luonut Ikuko Itoh vuonna 2002 Hal Film Maker -animaationstudiolle.
Mizuo Shinonome on tehnyt TV-sarjasta 2-osaisen manga-sarjakuvan, jonka on USA:ssa kustantanut ADV Films vuosina 2004 ja 2005
http://en.wikipedia.org/wiki/ADV_Films#ADV_Films
Japanissa manga julkaistiin Akita Shotenin toimesta Champion Red -nimisessä shōnen manga -lehdessä. Ne koottiin kahdeksi kirjaksi vuonna 2003.
http://en.wikipedia.org/wiki/Champion_Red
http://en.wikipedia.org/wiki/Sh%C5%8Dnen
Kyuseisen osan katsominen saattaa onnistua täältä:...
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
