Valitettavasti lainojen uusiminen pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista ei vielä toistaiseksi onnistu Internetin kautta.
Syynä on kymmenisen vuotta vanha kirjastojärjestelmä, johon ei mm. kustannussyistä johtuen ryhdytä liittämään kyseistä mahdollisuutta. Uuden kirjastojärjestelmän valintaprosessi ja hankinta on par'aikaa käynnissä, mutta sen käyttöön otto vienee vielä noin vuoden verran.
Kun uusi kirjastojärjestelmäotetaan käyttöön (v. 2003?) tulee siinä olemaan mahdollisuus uusia lainat Internetin kautta.
Valitettavasti Joakim Bergin kappaletta Utan dina andetag, jota mm. Kent on esittänyt, ei ole suomennettu.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
Helsingin Kallion kirjasto on pyörittänyt suosittua maksutonta Babykino-elokuvakerhoa viikottain jo vuosia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto
Lähetän toiveesi Kirjastokino fi -palvelun hankkimisesta Helsingin kaupunginkirjaston aineiston hankinnasta vastaavalle osastolle.
Sinulla on myös mahdollisuus antaa palautetta ja esittää toiveita Helsingin Kirjastopalveluista kaupungin keskitetyn verkkopalvelun kautta.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute
Aiheesta on julkaistu melko paljon tietokirjoja. Tässä muutamia poimintoja viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistuista opuksista:
MacDonald, Matthew: Näin kehosi toimii : käyttäjän käsikirja
Virtanen, Riikka: #hyväälovee : paras facktakirja murrosikään
Cox, Lizzie: Pojan kirja (löytyy myös Tytön kirja)
Kekkonen, Joonas: Pakko kysyä : ohjeita seksiin, kasvuun ja seurusteluun Poikien Puhelimesta
Plaisted, C. A.: Poikien jutut (myös Tyttöjen juttuja)
Greenwood, Elinor: 100 % minä
Harris, Robie H.: Nyt puhutaan seksistä : kirja kasvamisesta, ruumiin muutoksista, seksistä ja terveydestä
Jos tietojasi ei ole enää kirjaston rekisterissä, saat kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen (PDF). Voit myös tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Kun olet tallentanut tietosi, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta.Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksihttps://helmet.finna.fi/Content/kirjastokortti-ja-...
Hei,Tämäntyyppisille urbaaneille legendoille on yleensä mahdoton löytää yksiselitteitä alkuperää. Selvittelyjen perusteella tieteellisessä artikkelissa on maininta (Coke it is! /Pasi Falk julkaisussa: The Cambridge Journal of Anthropology Vol. 15, No. 1 (1991), pp. 46-55 (10 pages)Published By: Berghahn Books) jo 1983, joten tarina lienee tuttu jo 1970-luvulla - ehkä jopa aiemmin.Lisätietoa löytyy myös tästä artikkelista:Smith, P. “Contemporary legends and popular culture: "it's the real thing"”;. Contemporary Legend, vol. 1, Dec. 1991, pp. 123-52, https://scholarworks.iu.edu/journals/index.php/cl/article/view/34764.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjasto on muuttunut tämän vuoden alusta. Aiemmin saatu tunnusluku ei ensimmäisellä kirjautumiskerralla riitä, vaan sinun on luotava uusi käyttäjätunnus ja salasana. Kirjautumisesta on ohjeet sivuston oikeassa laidassa, joiden mukaan toimimalla pääset kirjautumaan uuteen verkkokirjastoon. Jatkossa pääset verkkokirjastoon näillä uusilla tunnuksilla tai entiseen tapaan vanhalla salasanalla ja kirjastokortin numerolla. Jos kirjautuminen tuntuu vaikealta, pyydä virkailijalta apua jossakin kaupunginkirjaston pisteessä.
Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) myöhästymismaksuja voi maksaa vain Kymenlaakson kirjastoihin. Verkossa maksaminen ei ole mahdollista. Kirjat pitää palauttaa johonkin Kyyti-kirjastoon. Jos se ei ole mahdollista niin kirjat voi lähettää postin kautta omalla kustannuksella ja omalla vastuulla.
Kyyti-kirjastojen yhteystiedot http://www.kyyti.fi/
Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa lainan voi uusia 5 kertaa, jos siitä ei ole varauksia. (Poikkeuksena viikkolainat, joita ei voi uusia lainkaan.) Kun lainan uusii, laina-ajan jatko lasketaan uusimispäivästä alkaen, eli kirjoille saa lisää laina-aikaa 4 viikkoa, lehdille 2 viikkoa ja DVD-levyille viikon.
Lisää tietoa laina-ajoista ja uusimisesta löydät nettisivuiltamme:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/laina-ajat
Paavo Rintalan teosta "Pojat" koskevat kirja-arvostelut:
Huovinen, Pentti: Pojista (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Suomalainen Suomi 1958 s. 533-534.
Lounela, Pekka : Yhden kuolema (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Parnasso 1959 n:o 1
s. 181-182.
Rousti, Kalevi : Romaani Oulun pojista ; Paavo Rintalan "Pojat" - Kaltio 1958 n:o 7-8 s. 184.
Kaksi pro gradu -työtä, jotka käsittelevät Paavo Rintalan teosta "Pojat":
Seppälä, Juha : Toinen maailmansota Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus. 1982
Liuskari, Heleena : Sodan ja rauhan lapset Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus...
Hieman hankala löytää aivan pyytämäsi tapaista kirjaa. Jo se, mikä on "vaikeaa" ja mikä ei, on hieman haastava rajaus. Kenties joku tätä kysymystä lukeva, voisi myös kommentoida suosikkejaan?
Wikipediasta löytyy kattava lista Nobel-kirjailijoita. Linkki sivulle
Muutamia ajatuksia sain kasaan. Katsoin myös, että kirjoja riittäisi noin kymmenhenkiselle ryhmälle.
Olisiko lukupiirinne kiinnostunut runokirjasta? Harry Martinsonin Kulkijan pilvilinnat ; Aniara tai Pablo Nerudan
Isla Negran runot voisivat silloin olla kiinnostavia.
Tutustumisen arvoisia kirjoja voisivat olla myös Saul Bellovin 84 vuotiaana kirjoittama Ravelstein, Toni Morrisonin Jazz tai Gao Xingjianin Vaarin onkivapa.
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket,...
Kielitoimiston ohjepankissa sanotaan seuraavasti:
"Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin". Tämän ohjeen mukaan Sus-nimimerkkiin siis ensin lisätään sidevokaaliksi i-kirjain ja sen perään taivutuspääte.
Koska Sus on konsonanttiin päättyvä nimi (myös nimimerkit voidaan katsoa nimiksi), taivutus on Sus : Susilla. Vastaus kysymykseesi on siis "Susilla on".
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/632
Elina Pitkäkankaan Kuura-trilogiaa on luonnehdittu nuorille aikuisille sopivaksi fantasiasarjaksi. Hieman synkkien tapahtumiensa ja teemojensa johdosta moni lukija on suositellut näitä kirjoja 15-vuotiaille ja sitä vanhemmille lukijoille.
Kirjojen päähenkilöt ovat lukioikäisiä, ja heidän ympärillään sattuvat ilmiöt ja tapahtumat voivat olla melko väkivaltaisiakin. Kirjailija ei kuitenkaan suoranaisesti mässäile kirjoitustyylissään graafisella väkivallalla, ja virallinen ikäsuositus esimerkiksi Suomalaisessa kirjakaupassa on 12+.
Lähteet:
http://adelheid79.blogspot.com/2016/04/kuura-elina-pitkakangas.html
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789522027092?format=html
https://www.suomalainen.com/products/kuura-1
Kenttää 110 käytetään, kun bibliografisen tietueen pääkirjauksen otsikko muodostetaan yhteisönnimestä. Eli siis, aina, kun teoksen tiedoissa on kenttä 110, teokset hyllytetään sen mukaan. Käytännössä kyse on silloin yleensä musiikkiäänitteistä.
Helsingin yliopisto : RDA-kuvailu Marc-formaatilla
https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/Musiikin%20RDA-sovellusohje/03.%20P%C3%A4%C3%A4kirjauskent%C3%A4t%20%281XX%29/
Kysymykseen on vaikea vastata ilman täsmennyksiä. Tarkoittaako kysyjä
satutuntien tulevaisuutta globaalisti vai Suomessa? Suomessa satutuntiperinne elää ja voi hyvin sekä saa uusia muotoja - esim. improvisoidut satutunnit, tukiviitotut satutunnit, mediasatutunnit.
Kirjastot järjestävät yhä enemän tilaisuuksia eri-ikäisille kirjastonkävijöille, ja lastenkirjastopalveluita kehitetään jatkuvasti
ainakin isoissa kirjastoissa, joten tulevaisuus näyttää positiiviselta.
Paikallisia eroja toki on. Englanniksi aiheesta ei löydy tietoa.
Eläinsuojelulain mukaan luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen lemmikiksi on kiellettyä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta näiden eläinten ottaminen elätettäväksi on muutenkin kiellettyä. (13 § ) Eläinsuojelulaki on kokonaisuudessaan luettavissa Finlex-palvelusta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään laulun tekijää tai esittäjää.
Tunnistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon esittäjästä voi kirjoittaa tämän vastauksen perään kommenttina.
