Helsingin kaupunki tarjoaa kesätöitä 16-17 -vuotiaille nuorille. Tämä ikäraja koskee myös kirjastoja. Helsingin kaupungin kesätyöhaku käynnistyy tammi-helmikuussa. Kaikki kesätyöpaikat haetaan Helsinkirekry.fi -sivuston kautta http://www.hel.fi/www/rekry/fi/Kesatyot/
Kirjastot ottavat mielellään TET-harjoittelijoita. Kannattaa kysyä TET-harjoittelupaikkaa suoraan lähialueen kirjastoilta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Myöskään tämän laulun laajempia sanoja ei tunnu laajemmallakaan etsinnällä löytyvän, vaikka itse ilmaisu tuntuu olevan tuttu joillekin keskustelupalstojen asiakkaille. Jälleen täytyy toivoa, että joku tämän vastauksen lukija tunnistaa laulun ja antaa lisätietoja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä.
Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella ...
Kysymykseen ei ole aivan yksiselitteistä vastausta. Tässä vastaus Suomen vesiputokset -sivustolta:
Kysymyksen vastaus riippuu siitä, millaista vesiputousta haetaan.
Tietojeni mukaan Suomen korkein vesiputousten sarja on tällä hetkellä Enontekiöllä sijaitseva Kitsiputous, jonka kokonaiskorkeus liikkuu 100 metrin kieppeillä. Jos taas haetaan korkeinta yksittäistä vesiputousta, on Maaningan Korkeakoski (36 m) virallisesti korkein – joskaan pudotus ei ole vapaa.
Toisaalta karttojen korkeuskäyrien perusteella myös mm. Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella ovat korkeudeltaan vähintään samaa luokkaa tai korkeampia kuin Korkeakoski. Kummassakaan näistä pudotus ei niin ikään ole vapaa....
Kyseessä on Anselm Hollon runo Hiljaiseloa, joka alkaa:
Merimakkaraa ei voi syödä,
eikä sen muniakaan.
Kauniita naisia ei saa lyödä.
Eikä rumiakaan.
Löytyy ainakin Hollon kokoelmasta Sateiden välillä (Otava 1956) ja Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968).
Tämä on varsin usein palkitsevaa työtä, mutta pakko myöntää, että myös hankalia hetkiä tulee vastaan. Joskus joutuu tekemään todella paljon töitä jonkin kysymyksen eteen. Palkitsevaa on se, kun löytää hyvän vastauksen (tai ylipäätään vastauksen) vaikeaan tai hankalaan kysymykseen. On myös palkitsevaa auttaa ihmisiä, olipa itse kysymys millainen tahansa. Monesti kysyjät lähettävät vielä ylimääräiset kiitokset vaivannäöstä. Se tuntuu tietenkin mukavalta.
Ongelmanratkaisutaidot ja tiedonhakutaidot tässä totisesti kehittyvät, eikä se ole mikään huono juttu.
Oudot kysymykset saattavat aluksi hämmentää, mutta tähänkin työhön kehittyy lopulta rutiini, jonka avulla pystyy laatimaan vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Meitä on iso...
Teos on käännetty puolaksi nimellä 'Sto lat samotnosci'. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) löytyy puolaksi Garcia Marquezilta ainoastaan teos 'Zla godzina'(alkuteos 'La mala hora'). Kotimaisten korkeakoulukirjastojen tietokannoistakaan ei etsimääsi teosta näyttäisi löytyvän, ei myöskään suomalaisista maakuntakirjastoista. Se on mahdollista saada kaukolainaksi ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 tai www.lib.hel.fi > Hakemisto > K > Kaukopalvelu). Voit vielä varmuuden vuoksi tiedustella teosta Helsingin yliopiston Slaavilaisesta kirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm), Helka-...
Voit lukita omat varauksesi esimerkiksi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukitsemalla varauksen varmistat sen, että varauksesi ei tule kirjastoon noudettavaksi silloin, kun et pääse hakemaan sitä. Lukituksen ajan paikkasi varausjonossa säilyy ennallaan.
Voit vapauttaa lukituksen, kun sinulle sopii. Lukituksen saat pois samalla tavalla kuin lukitsitkin varauksen. Lukituksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.
Myös e-aineistoihin tehdyt varaukset voi lukita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(4…
Osoitteessa Hämeentie 2 oli vuosina 1939–1979 elokuvateatteri Tuulensuu. Ennen sitä ja sen jälkeen teatteri toimi Arena-nimisenä. Porthaninkatu 1:ssä tai Toinen linja 5:ssä oli elokuvateatteri Fenix vuoteen 1963 ja Hämeentie 8:ssa Kaleva vuoteen 1964 saakka. Siltasaarenkadulla oli kaksi elokuvateatteria, Plaza ja Pallas. Plazan toiminta päättyi 1955 ja Pallaksen 1957.
Lähteet:
Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Helsinki metropolitan area cinemas throughout the ages
http://www.communitywalk.com/kinohelsinki
Kunta ja hyvinvointityönantajien sivujen palkkavertailussa kirjastovirkailijan palkka on vuonna 2020 tehtävänimikkeestä riippuen 2181-2262 €/kk . Palkkatilastot
Kappaleen nimi on Suutarin tyttären pihalla ja se löytyy mm. Suuren Toivelaulukirjan osasta 2 s. 192-193. Kirjasarja löytyy useimmista kirjastoista. Säveltäjä on Toivo Kärki, sanoittaja Reino Helismaa, joka lauloi kappaleen levylle v. 1948.
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/...
Yleisradion levystön Fono-haulla löytyy Menneisyyden Vangit -yhtyeen esittämä käännös Phil Spectorin, Ellie Greenwichin ja Jeff Barryn kappaleesta River High, Mountain High nimellä "Näin kai käy kun rakastuu".
Kappale on julkaistu äänitteellä Menneisyyden Vangit vuonna 1993, suomenkieliset sanat on tehnyt Hector.
Kappaleen Näin kai käy kun rakastuu tiedot Fono.fi-palvelussa:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=f3cd18d2-9b81-4078-8baa-e7be…
Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä...
C.S.Lewis puhui kokemuksellisen lukemisen puolesta teoksessa An Experiment in Criticism. 1961. Hän kirjoitti tämän kirjan vaimonsa kuoleman jälkeen. Arvaan, että kysymäsi ajatus sisältynee tähän teokseen.
Varhaisin näyttö jonkinlaisista kangaspuista on vaasimaalaus muinaisesta Egyptistä noin vuodelta 4400 ennen ajanlaskun alkua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Loom#cite_note-17
Tämä ei tarkoita, että ne olisi keksitty juuri Egyptissä. Tämän tutkielman mukaan kangaspuiden käytöstä löytyy jälkiä samalta ajanjaksolta myös muualta (s. 33):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1983/antiikinaikainen_kan…
Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta.
Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http...
"Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihinja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotojakäytetään", sanotaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 . Koulut voivat päättää välituntikäytännöistään itsenäisesti, mutta yleinen käytäntö leinee ainakin alakouluissa se, että välitunneilla mennään ulos. Esimerkiksi kuopiolaisen Pyörön koulun Pedanet-sivulla välitunteja kuvataan näin: "Joka päivä on ns. pitkä välitunti klo 9:30-10:00. Silloin välitunnilla on myös ohjattua liikunnallista toimintaa. Kentän viereinen metsä on raivattu pitkiä välitunteja varten oppilaiden välituntialueeksi. Muilla välitunneilla metsä ei ole...