Nykyään hyväksytyn ylioppilaskokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Mahdollisuus uusia hyväksyttyjä kokeita rajattomasti koskee kaikkia kokelaita riippumatta hyväksytyn kokeen suorittamisajankohdasta tai aiemmista uusimiskerroista. Tämän mahdollisti 1.8.2019 voimaan tullut Laki ylioppilastutkinnosta (502/2019).Laki ylioppilastutkinnosta | 502/2019 | Suomen säädöskokoelma | Finlex Tietoa kokelaalle | Ylioppilastutkintolautakunta
Dvd-levy voi olla korjattavana monesta syystä. Levy voi esim. olla naarmuuntunut tai sen kotelo rikkinäinen. Useampilevyisestä elokuvasta saattaa jokin levy olla kadoksissa. Korjausaika vaihtelee sen mukaan, miten levylle tehdään. Naarmuja hiotaan levyistä, koteloita vaihdetaan, ja puuttuvien osien sijaintia selvitellään.
Korjausaika vaihtelee suuresti muutamasta päivästä useaan viikkoon. Toisinaan levy voi olla niin huonokuntoinen, että se joudutaan poistamaan kokoelmista.
Mitään prosenttilukuja en voi valitettavasti esittää. Kysymyksesi on sen tyyppinen, että siihen pitää etsiä vastausta mahdollisesti useammastakin lähteestä, esim. seuraavista teoksista:
Mäkiö, Leena: Lukion oppilaiden tiedonhankinta esitelmän teon yhteydessä, Tampere, 2000.Opinnäyte: Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos, informaatiotutkimus. Internet-yhteys, WWW-selain, Adobe Acrobat Reader. MUU ILMIASU: Julkaistaan myös paperimuodossa. http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=8396 HTML ja PDF
Luku- ja tiedonhallintataidot 2000, 1999
Niinikangas, Liisa: Information skills of young people, 1999
Hakala, Marita: "En kävis vaikka nurkalle tulis" : Alajärven 14-vuotiaat kirjaston käyttäjinä ja ei-käyttäjinä,...
Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän...
Kollega auttoi: Liisa Karakorven satukokoelmassa Omenaiset pajut on satu Ruskametsän lumi, jossa äiti varastaa noitaukolta taikapussin. Kun äiti sitten näkee kärpän ja sanoo itsekseen "Tahtoisin olla tuollainen pieni, ruskea kärppä, joka ei tiedä ihmisen huolista mitään" ja samalla koskettaa taikapussia, hän muuttuu kärpäksi. Maija Karman mustavalkokuvitus.
Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin...
Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
Esimerkiksi kansanedustaja Timo Harakka on yksin (KK 478/2024 vp) ja muiden kanssa (KK 364/2024 vp) jättänyt hallituksen tiedottamisesta X-alustalla kirjallisia kysymyksiä, joihin pääministeri Petteri Orpo on vastannut (KKV 364/2024 vp) ja (KKV 478/2024 vp).Demokraatti -julkaisu on pyytänyt näkemystä myös eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Rainer Hindsbergiltä.Puolueista vihreät on poistunut ensimmäisenä (2025) alustalta, ja Demokraatin mukaan myös lähes kaikki sen kansanedustajat ovat jättäneet X:n.Muiden puolueiden kannoista voit lukea esimerkiksi tästä HS:n artikkelista. Kysymyksiä ja vastauksia on haettavissa eduskunnan verkkosivuilta:Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjatHarakan ym. Kirjallinen kysymys KK 364/2024 vp (9.10.2024...
Voisikohan etsimäsi elokuva olla yhdysvaltalainen Penny Marshallin ohjaama elokuva Awakenings (suom. Heräämisiä) vuodelta 1990? Elokuva perustuu Oliver Sacksin samannimiseen romaaniin. Elokuvan pääosia näyttelevät Robert DeNiro, Robin Williams sekä Julie Kavner.Elokuvassa lääkäri (Williams) testaa uutta lääkettä potilailleen, jotka kärsivät unisairaudesta/enkefaliitista. Lääke ei kuitenkaan tehoa kuin väliaikaisesti, sillä annostuksen nostamisesta huolimatta potilaat vajoavat lopulta takaisin katatoniseen tilaan.Lisätietoja elokuvasta löydät alla olevista linkeistä:https://fi.wikipedia.org/wiki/Heräämisiähttps://www.imdb.com/title/tt0099077/https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_135813
Valokuvamuisti on tieteellisesti hyvin kiistanalainen käsite, sitä koskeviin kysymyksiin on aikaisemmin vastattu mm. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa näin:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-ihmisella-valokuvamuisti-niin-muistaako-han-kaikesta-mita-han-nakee-niin
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-eroa-valokuvamuistilla-ja-eideettisella-muistilla
https://tieku.fi/ihminen/aivot/muisti/nelja-uskomusta-muistista
Mutta jos olet kiinnostunut muistisi kehittämisestä, niin suosittelen esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Jonathan Hancock: Muistimestari: opas entistä tehokkaampaan muistin käyttöön
Kai Vakkuri: Sinäkin voit parantaa muistiasi. Muistamisen motiivit, tekniikat ja kirjallisuuden nobelistit
Oddbjörn By: Memo...
Kirje itselleni on alkujaan venäläinen iskelmä. Siteerattu tekstin kohta vaikuttaa viittaavan Pietariin, jossa Nevajoen nostosillat avataan joka yö muutamaksi tunniksi laivaliikenteen läpikulkua varten. Silloin ei siltoja pitkin pääse joen toiselle puolelle. Voi myös päätellä kellon olevan suunnilleen yksi yöllä.
https://www.visitpietari.fi/koe-tama-pietarin-aukevat-sillat/
Mene netissä verkkokirjastoon www.helmet.fi. Klikkaa perinteinen aineistohaku tai valitse tämä linkki: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Valitse oikeasta yläkulmasta omat tietoni. Kirjaudu palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla (jonka saa kirjastosta, jos sellaista ei ole). Nyt näet omat tietosi, varaukset ja lainat.
Rahanarvonmuunnin tosiaan laskee vain, minkä arvoinen tietyn vuoden rahamäärä on eri vuosina ja laskenta perustuu elinkustannusindeksiin 1914:1-6=100. Lisätietoja löydät rahanarvonmuuntimen verkkosivulta kohdasta laskennan perusteet: https://stat.fi/fi/palvelut/laskurit/rahanarvonmuunnin sekä kuluttajahintaindeksin dokumentaatiosta: https://stat.fi/fi/dokumentaatio/tilastojen-dokumentaatio/khi. Kysymystäsi voisi arvioida suhteuttamalla lampun hinnan suomalaisen kuukauden keskiansioon, joka oli vuonna 1950 euroiksi muunnettuna 34 €. Liitteenä ansiotasoindeksin taulukko, jossa keskiansiot vuosina 1948-2021. Palkkatietoja markkoina eri aloilta löytyy parhaiten Suomen tilastollisista vuosikirjoista, esimerkiksi vuoden 1951...
Kari Mäkinen Band on julkaissut vuonna 1986 äänitteen Kantrimusiikkia Kokkolasta. Se on c-kasettina Kokkolan pääkirjaston musiikkiosaston kotiseutukokoelmassa. Äänitettä voi käydä kuuntelemassa kirjastossa, mutta sitä ei lainata kotiin.
Ihan yksiselitteistä vastausta siihen kuinka kauan aikaa menee, että uusi kirja on asiakkaalla, on vaikea antaa.
Seinäjoen pääkirjastossa aikaan vaikuttavat seuraavat asiat:
Kirjastolle tulee ennakkotietoja tulevista kirjoista, joiden perusteella tilataan jo etukäteen 1 tai useampi kappale (jos tiedetään suosio jo etukäteen suureksi). Kirjalähetyksiä tulee kirjastoon kaksi kertaa viikossa. Pääkirjaston palvelupäälliköt käyvät kirjat läpi ja tilaavat tarvittaessa lisäkappaleita. Tässä menee vähän yli viikko, jonka ajan kirja odottaa hankintaosastolla. Jos sitä on tilattu jo etukäteen useampia kappaleita, niin ne voidaan laittaa eteenpäin tietenkin heti. Ennen kuin kirjan voi laittaa lainattavaksi, sille täytyy saada luettelointitiedot,...
Kappale on nimeltään "En koskaan voinut unhoittaa" (I couldn't live without your love). Laulun nimi esiintyy myös muodossa "En koskaan voinut unohtaa".
Siw Malmkvist lauloi sen levylle vuonna 1966. Suomenkielisen sanoituksen teki Lasse Mårtenson. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=06bbe02c-c711-4de7-8198-a584…
https://www.youtube.com/watch?v=t-aJghaq4Qk
Runo on nimeltään Etanan mökki ja kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi.
Runo löytyy kirjasta Kurenniemi, Marjatta: Kaksi kukkopilliä : lasten loruja ja runoja, 1978.
Paras tapa eri maissa julkaistujen kirjojen selaamiseen on tutustua kansallisbibliografioihin. Ennen näitä julkaistiin jossain määrin painettuina, mutta nykyään ne toimivat verkossa. IFLA:n eli kansainvälisen kirjastojärjestön sivuilta löytyy melko kattava lista eri maiden kansallisbibliografioista: National Bibliographic Register
Suomen kansallisbibliografia on Fennica, joka toimii Kansalliskirjaston Finna-alustalla. Kansalliskirjasto myös ylläpitää Fennicaa. Tästä linkistä pääset suoraan Kansalliskirjaston Fennica-hakuun, jossa voit valita vuoden, jolta haluat etsiä aineistoa. Lisäksi haun voi rajata esimerkiksi pelkästään kirjoihin ja vaikkapa ainoastaan teoksiin, joiden alkukieli on suomi tai ruotsi.
Hesarin arkistoa penkomalla löytyi parikin viittausta kirjastokortin ikää pidentävään vaikutukseen.
Ruotsalaisesta tutkimuksesta kerrottiin Helsingin Sanomissa neljä vuotta sitten:
"Kirjastokortin ja terveyden välinen yhteys oivallettiin ensi kerran Ruotsissa. Sikäläisessä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kaikki perinteiset sydäntä uhkaavat vaarat, kuten tupakka, kolesteroli ja verenpaine.
Samalla kysyttiin kaikenlaista muutakin, ja tulos yllätti: oikeaoppisia elämäntapoja, hölkkää ja rasvoja suurempi merkitys oli sillä, omistiko kirjastokortin vai ei. Kortilla oli siis erittäin vahva sydäntä suojaava vaikutus.
Tulosta on selitetty sillä, että kirjastokortin hankkiminen on merkki tiedonjanosta ja aktiivisuudesta. Muun muassa nämä...
Vanhoillislestadiolaisuudessa on käytössä lapsikaste, mutta sen perustana on päinvastainen käsitys kuin tavallisessa luterilaisuudessa. Luterilaisen käsityksen mukaan lapset täytyy kastaa, jotta heistä tulisi Jumalan lapsia. Vanhoillislestadiolaisen käsityksen mukaan jokaisella lapsella on usko alusta alkaen, mutta myöhemmin tämä usko menetetään, jos sitä ei hoideta.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus
https://rauhantervehdys.fi/2017/07/ensin-usko-sitten-kaste/
