Eipä löytynyt tärppihieveriä slangisanakirjoista eikä murrekirjoista! Lähetä sähköpostia Suomen partiolaisten sivulta (http://www.partio.fi/) löytyvään osoitteeseen ja kysy! Luulisi, että Tärppihieveri löytyisi partiolaisten hyllystä ja kirjan sivuilta sanan "suomennos". Jos ei, niin sitten täytynee ahdistella Tärppihieveri-kirjan suomentajia, jotka ovat Pekka Myllykoski, Anu Pöllänen ja Ville Teittinen.
Viddla palvelu ei toki ole älytön. Kaukana siitä.
Luulen kuitenkin, että pääkaupunkiseutu haluaa odotella vielä hieman palvelun kehittymistä ennen kuin liittyy käyttäjien tyytyväiseen joukkoon.
Tällä hetkellä Viddlasta löytyy 250 elokuvaa klassikoista uutuuksiin ja ne on suunnattu vauvasta vaariin. https://www.kirjastopalvelu.fi/muut-palvelut
Helmet haku löytää nyt 10181 DVD-elokuvaa ja 1895 BD-elokuvaa. Jopa vanhoja videokasettejakin löytyy valikoimista vielä 599 kpl.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ah%3Ah%3ABD-levy%3A%3A__O-date__X0?...
Mikäli tarkoitat kesällä 2004 Turun seudulla karkuteillä ollutta Murre-koiraa, oheisista Turun Sanomien artikkeleista löytyy Murren kuvia. Koira tunnettiin Tarvasjoen Murrena:
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:255264,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:243623,0
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:244248,0
Turun Murre on myös satuhahmo, josta on tehty kirja. Riitta-Liisa Snällströmin kuvakirja Turun "Murre" löytyy Turun kaupunginkirjastosta ja ohessa Turun Sanomien artikkeli aiheesta
http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:208650,0
Palvelukeskukseen voit mennä keskustelemaan elämäntilanteestasi. Saat sosiaaliohjaajilta tietoa sinulle suunnatuista palveluista ja etuuksien hakemisesta sekä tukea arjen haasteisiin. Voit mennä juttelemaan sosiaaliohjaajan kanssa käydessäsi palvelukeskuksessa tai voit varata ajan keskustelulle. Yhteystiedot näet palvelukeskuksen sivuilta. Palveluneuvonta ja sosiaaliohjaus palvelukeskuksessa | Helsingin kaupunkiPalvelu on sinulle maksutonta. Palvelu on tarkoitettu helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille.Palveluneuvontaa ja sosiaaliohjausta on tarjolla kaikissa palvelukeskuksissamme.Ikääntyneiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus | Helsingin kaupunkiApua voit pyytää Helsingissä myös Seniori-infosta Seniori-info | Helsingin kaupunki
Kultasormuksen valmistamisesta ja kultasepän työstä ylipäätään
löytyy ilmeisesti hyvin vähän materiaalia. Ainut löytämäni
perusteellisesti aiheeseen paneutuva teos on "Kultasepän käsikirja"
vuodelta 1945. Ammatissa on otettu käyttöön työtä nopeuttavia ja
helpottavia koneita, mutta käden taito ja käsityö on kuitenkin yhä
ammatin perusosa, joten vanhastakin kirjasta voisi olla sinulle hyötyä.
Kirjan saatavuuden näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/plussa.
Voit selata rekisteristämme myös asiasanalla kultasepäntyöt esiin
tulevat teokset, mutta ne ovat enimmäkseen historiikkeja tai
näyttelyluetteloita.
Hei!
Löysin tällaisen tiedon sivulta https://hannula.art/grafiikan-vedosten-merkinnat:
E.A.
E.A. ja A.P. eli Épreuve d'artiste ja Artist's proof tarkoittavat ns. taiteilijasarjan vedoksia. Taiteilija voi ottaa omaan käyttöönsä pienen sarjan vedoksia. Taiteilijasarja saa olla enintään 10% varsinaisesta vedossarjasta ja myös taiteilijavedosten tulisi olla numeroituja. Esim. 2/3 E.A.. Numerointi voidaan tehdä myös ns. roomalaisin numeroin, II/III E.A.. Jos taiteilijasarjan vedoksia ei ole numeroitu, niin ei ole varmuutta paljonko vedoksia on liikkeellä. Monesti käytännössä E.A. merkintä muuttuu helposti muotoon EA ilman pisteitä. Taiteilijasarjan vedoksista voi löytyä kirjavia merkintöjä EA tai E/A tai E.A. tai AP tai A/P tai A.P...
Rahanarvonkertoimet, joilla eri vuosien markka voidaan muuttaa vuoden 1998 markoiksi löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999 sivulta 654. Vuoden 1950 kerroin on 0,176 kun vuoden 1998 kerroin on 1. Vuoden 1963 rahauudistus on tässä otettu huomioon.
Kyseessä on Pave Maijasen laulama laulu LÄHTISITKÖ (Kertosäe: Lähtisitkö silloin kanssani järvelle / Sulle sukeltaisin helmen valkean / Istuisitko kanssani keskipenkille / Vastaisitko hellään suudelmaan). Virallisesti laulu on nimimerkin "Maija Paavonen" käsialaa, mutta yleisen näkemyksen mukaan kyseessä on Pave Maijasen salanimi. Laulun koko teksti löytyy esimerkiksi täältä: http://www.lyricslrc.com/song959424/pave_maijanen_-_l%C3%A4htisitk%C3%B6.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Valitettavasti sopimus sallii käytön vain kirjaston koneilta.
ePress-lehtiä pääsee lukemaan kaikilta Kajaanin kaupunginkirjaston asiakaskoneilta ilman käyttäjätunnusta.
Pääkirjaston lukusalissa on erillinen työasema, josta pääsee vain ePressiin. Muilta koneilta ePressiin voi mennä kirjston kotisivun kuvakkeesta.
Kuntien toimialoista löytää tietoa Valtiovarainministeriön sivulta Kuntien tehtävät ja toiminta, https://vm.fi/kuntien-tehtavat-ja-toiminta sekä Kuntaliitosta, https://www.kuntaliitto.fi/
Kirjallisuutta aiheesta: Heuru Kauko, Perustuslaillinen kunnallishallinto. Edita 2006
Oikarinen Tommi - Voutilainen Tomi - Mutanen Anu - Muukkonen Matti, Kunnallinen itsehallinto valtion puristuksessa. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö [2018]. Sarja: Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, ISSN 1235-6956; 107.
Verbit suomen kieli asiasanoilla saadaan Keskikirjastojen verkkokirjastossa tiedonhaussa laiha hakutulos. Teoksia löytyy verbien erilaisista ominaisuuksista, mutta ei kattavaa luetteloa. Suomen kielen sanakirjoja löytyy kirjaston hyllystä, esim. Kielitoimiston sanakirja, osat 1-3 (Kotimaisten kielten keskus, 2012). Anne Saarikalle on tehnyt kirjan Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille (Gummerus, 2010), jossa sanaluettelossa on yleisiä sanoja. Niissä sanat ovat aakkosjärjestyksessä ja mukana ovat muut sanaluokat. Hakutermeillä sanat frekvenssit suomen kieli löytyy vähän vanhempi kirja Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish (WSOY, 1979). Uusia sanoja on julkaisuvuoden jälkeen syntynyt, mutta tällä...
Tässä muutamia runo- ja muistolausekirjoja, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kirjoja on monissa kirjastoissa.
- Päivänlasku / toim. Hannu-Pekka Lappalainen
- Kiitos eilisestä / Eeva Kilpi
- Aika on jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun / toimittanut Katarina Yliruusi
- Surun sisar on lohdutus / Maaria Leinonen
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja / toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki
- Surun sylissä: lohduttavia ajatuksia / toimittanut Merja Pitkänen
Kuolinilmoituksissa on myös muistettava noudattaa tekijänoikeuksia, kirjallisuudesn käyttöön kuolinilmoituksessa voi hakea lupaa Sanastosta, https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Vanhojen kolikoiden arvo vaihtelee hyvinkin paljon riippuen esimerkiksi kolikon ilmestymisvuodesta ja kunnosta. Mainittujen kolikoiden hintahaarukka voi ulottua yhdestä eurosta aina satoihin euroihin asti.
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, hyvä opas on esimerkiksi Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas. Tätä teosta on Kirkes-kirjastoissa useampi lainakappale, ja se löytyy myös Tuusulan pääkirjaston käsikirjastosta.
Suomen rahat arviohintoineen: keräilijän opas (2002) –teoksen mukaan vuoden 1921 markka ei ole hopeaa vaan nikkeliä. Hopeamarkkojen lyöminen päättyi sillä erää vuoteen 1915. Rahan kunnosta riippuen sen hinta näyttäisi vaihtelevan 0,50 - 5 euron välillä. Mistään erikoisesta merkistä leijonan jalan takana alan teokset eivät mainitse mitään.
Lisää tietoa rahoista ja niiden arvosta saa esim. näiltä sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Samppa Ketolalta on todellakin ilmestynyt kaksi Vihreä Varis -sarjaa kuuluvaa nuortenkirjaa.
Valitettavasti emme löytäneet hakuteoksista mitään tietoja hänestä, ainoastaan muutaman kirja-arvostelun (Kirjallisuusarvosteluja C-sarja 1981/12, 1986/12). Nettihaku tuotti yhtä laihan tuloksen.
Leena Varhama
Lahden kirjasto / lasten- ja nuortenosasto
Ruotsinkielisiä muistolauseita löytyy esim. seuraavasta kirjasta
En hälsning i glädje och sorg (toim. Carita Björkstrand) 1995
Internetistä löytyy myös ruotsinkielisten aforismien sivusto osoitteesta http://www.aforism.nu/ - sieltä voit hakea aforismeja aiheen mukaan.
Presidentti Trumpin virkaanastujaistilaisuuden useista uskonnollisista puhujista sekä ensimmäinen (kardinaali Timothy Dolan, New Yorkin arkkipiispa) että viimeinen (isä Frank Mann) olivat roomalaiskatolisia.Trump’s inauguration ends with benediction from retired Catholic priest - Catholic HeraldRoomalaiskatolisen edustuksen puuttumiselle seuraavana päivänä pidetystä Washington National Cathedralin tilaisuudesta ei löytynyt katolisista lähteistä mitään erityistä syytä.Protestant leader at interfaith service calls on Trump to ‘have mercy’ on migrants, LGBTQ – Catholic World Report
Vuonna 2004 on julkaistu näköispainos Suomen karttakirjasta vuodelta 1920, Genimap. Vuodelta 1943 on olemassa Suomi : yleiskartta 1:400000, Maanmittaushallitus (1 kartasto, 192 s.
Historiallisten karttojen linkkejä Makupaloissa
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=483eb8b8-7407-49c0-81cb… .
Aiheesta on kysytty aiemminkin tällä palstalla:
"Kysytty 2.4.2012:
Hei! Onkohan Mary Elizabeth Fryen runosta "Do not stay at my grave - -" olemassa virallista suomennosta? Televisiosarjoissa ja kuolinilmoituksissa siitä on kyllä monenlaisia versioita (Älä seiso haudallani itkien jne.)."
ja siihen annettu vastaus 4.2.2012 (vastauksen linkki ei enää toimi):
"Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:"
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
Sama tieto, ettei hän koskaan virallisesti julkaissut ja suojannut runoaan, löytyy täältä, kuvauksen...
Kirjastolaissa määritellään kirjaston työntekijöiltä vaadittavasta pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta
ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa,
jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Kirjastoalan koulutusta annetaan korkeakouluasteella, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Muita kuin korkeakouluasteen tutkintoja ovat toisen asteen Liiketalouden perustutkinto ja Tieto- ja kirjastopalvelujen...
