Petri Pykälä kirjoittaa nimellä Ilkka Remes. Hänestä löytyy tietoa mm. Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Ilkka Remeksestä on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Vanhoja kysymyksiä ja vastauksia pääsee lukemaan palvelun arkistossa, jonka osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Kirjoita hakuruutuun Remes Ilkka ja paina hae-painiketta. Näin pääset lukemaan vanhoja vastauksia, jotka sisältävät runsaasti tietoa Petri Pykälästä alias Ilkka Remeksesta.
Urbaanin sanakirjan mukaan ”kyrpä otsassa” tarkoittaa 1) jos jotakin vituttaa 2) tai ei tiedä mitä tehdä jossain tilanteessa http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otsassa/ . Toinenkin selitys on: sitä käytetään ylimielisestä henkilöstä, joka on täysi pelle http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otassa/ . Sanonnan alkuperä ei selvinnyt.
Esimerkiksi näistä teoksista löydätte tietoja kirjailijasta:
Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi, Helsinki, 2000, 6. uud. laitos
Kotimaisia nykykertojia 8 (Avain, 2010)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 (toim. Markku Turunen, Wsoy, 2012)
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kirjailijakuvia. 16 : Anna-Leena Härkönen (Suomen Kirjailijaliitto, 2006), DVD
Teosten saatavuustietoja voitte tarkastella pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös seuraavilta nettisivuilta löytyy tietoa Anna-Leena Härkösestä.
https://otava.fi/kirjailijat/anna-leena-harkonen/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Tästä aiheesta/sanasta on varmaan yhtä monta määritelmää kuin on hakuteoksiakin.
Yleensä klassikolla tarkoitetaan esimerkiksi kirjallista teosta,jonka arvo säilyy.
Omasta lähikirjastostasikin varmasti löytyy useita teoksia, joissa on lisätietoja ja määritelmiä aiheista. Aloita vaikka näistä :
1. Hosiaisluoma, Yrjö : Kirjallisuuden sanakirja (2003)-hyvä perusteos!
2. Otavan kirjallisuustieto (Otava 1990)-lyhyet määritelmät
Älä myöskään unohda selata peruskoulujen/lukioiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja. Esimerkiksi kirjassa Kieli ja kulttuuri 4-6 : lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjassa on mukava artikkeli "Mikä tekee klassikosta klassikon?" sivulta 114 alkaen.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on myös aiemmin jo...
Kirjastosta löytyy runsaasti kirjoja jouluaiheisista näytelmistä, laululeikeistä ja saduista.
Tässä kokoelma:
Kulkunen: joulujulkaisu no.1 ja no.3 (Suomen nuorisokirjailijat) (näytelmiä, satuja, kertomuksia, runoja)
Ollikainen, Meri: Vilisee, kilisee tonttuja (joulujuhlien esitysleikkejä)
Koivula, Kirsti: Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle
Larsson, Rauno: Tonttuja ja marsilaisia: näytelmiä koulun juhliin
Salmivaara, Martti: Punainen hiippalakki: joulunäytelmiä
Vuori, Pekka: Korvatunturi: tarinoita joulupukin valtakunnasta
Salakka, Karin: Tarinoita joulua odottaessa
Kurenniemi, Marjatta: Joulun ikkuna (jouluaiheisia satuja)
Lagerlöf, selma: Joululahja ja muita kertomuksia
Lindgren, Astrid: Lapsen joulu: kootut joulukertomukset)...
Avoimessa verkossa tällaista listaa ei tietääkseni ylläpidetä, vaan sukunimeään vaihtavan tulee olla yhteydessä maistraattiin.
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Miten-menettelen---suku…
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilla on myös kätevä nimipalvelu, jossa voit hakea sukunimeä ja näet heti, onko sukunimi jo käytössä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Laissa yksityisistä teistä määritellään se, koska on perustettava tiekunta yksityistien rakentamiseen. Jos tien käyttäjiä on vain vähän, ja he ovat tienpidosta yksimielisiä, voidaan tieasioita hoitaa ilman tiekuntaa, mutta useimmiten tiekunta on perustettava.
Tiekunnan perustajat ovat tieosakkaita.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten kannattaa selvittää asia perusteellisesti. Laki yksityisistä teistä löytyy Finlexin kautta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358
Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2387
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2548
Internetlähteistä onnistuin löytämään tiedon vain Concorden ensimmäisestä käynnistä Helsingissä. Kyseessä oli British Airwaysin kone, joka toi englantilaisia jalkapallofaneja seuraamaan Suomen ja Englannin välistä ottelua 22. toukokuuta 1985 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Concorde).
Mahdollisista muista käynneistä voisi kysyä esim. ilmailuharrastajien keskustelupalstalta osoitteessa http://www.flightforum.fi/. Palstalta löytyy paljon lentokonebongareita, jotka varmaankin osaavat auttaa. Kokeilla voi myös yhteydenottoa Finaviaan, jonka nettilomake löytyy osoitteesta http://www.finavia.fi/palaute.
Lahden kirjaston nuorten sivulta löytyy linkki lukudiplomeihin, https://lastu.finna.fi/Content/nuoret. Sieltä löytyvät alakoulun ja yläkoulun lukudiplomivinkit, https://lastufinna.lahti.fi/lukudiplomit/
Tuollaista Tannerin levytykset sisältävien CD-levyjen sarjaa ei näytä löytyvän kirjastoista eikä periaatteessa kaiken Suomessa ilmestyneen musiikin sisältävästä Viola-tietokannastakaan. Ehkäpä kyseessä on jokin Ylen sisäiseen käyttöön tehty levy eikä varsinainen yleinen julkaisu.
Sen sijaan 15 Tannerin esittämää kappaletta löytyy digitoituina Raita-tietokannasta osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/66373/browse?value=Tanner%2C+J.+Alfred…. Tannerin kappaleita on enemmänkin digitoituina Kansalliskirjastossa, joten niitä voi halutessaan kuunnella siellä. Osittain samoja kappaleita kuin Raita-tietokannassa löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2528....
Hellevi Salmisen Viidestoista yö kuvaa 16-vuotiaan Jukan elämää aikana, jolloin hänen vanhempansa eroavat. Parhaiten saat juonen selville lukemalla kirjan, itse en ole sitä lukenut. Kirjassa Suomalaisia kirjailijakuvia (Kirjayhtymä, 1987) kerrotaan Hellevi Salmisesta ja hänen teoksistaan. Siinä on myös lyhyt kuvaus Viidestoista yö -kirjasta. Voit kysyä kirjaa lähikirjastostasi. Lisäksi Salmisen kirjaa on käsitelty Virke-lehden numerossa 5 vuodelta 1982.
Semanttinen web on internetin WWW-palvelun laajennus, jonka dokumentit on suunniteltu myös koneita silmällä pitäen. Tällöin ohjelmistot pystyvät ymmärtämään dokumenttia ja arvioimaan sen hyödyllisyyttä käyttäjän näkökulmasta.
Internetistä löytyy hakusanalla ”semanttinen” useitakin selityksiä käsitteelle ”semanttinen web”. Mm. Ossi Nykänen Tampereen teknillisestä yliopistosta on pitänyt aiheesta aika kattavan esitelmän: http://www.cs.tut.fi/~onykane/talks/2005/0617-kirjasto-on/0603-kirjasto…
Jos kirja on tarkoitettu myyntiin, se täytyy kustantaa. Kustantaja voi olla kustannusyhtiö, yhdistys jne. tai tekijä itse. Tietoa omakustanteen tekemisestä löytyy seuraavista teoksista:
-Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle, Etelän kirja 2003
-Vakkuri, Kai: Omakustantajan käsikirja : näin kustannat ja markkinoit oman kirjan, BTJ Kirjastopalvelu 2005
Julkaisun suunnittelua ja julkaisutoimintaa käsittelee mm. teos:
-Niinikangas, Vesa: Ajatukset käyttöön : julkaisijan käsikirja, Enostone 2001
Kirjoittamiseen opastaa mm. Kai Vakkurin kirja:
-Sinä kirjoitat kirjan : luovan kirjoittamisen opas,BSV kirja 2001
Tai jos olet kiinnostunut oman ainutkertaisen kirjan tekemisestä käsityönä, voit tutustua...
Yksittäisiä lauluja ei pysty etsimään laulun aiheen mukaan kirjastojen tietokannoista. Yleisradion Fono-tietokannasta (fono.fi) aihehaku on mahdollista, mutta tietokannassa on tietoja vain Yleisradion äänitteistä. Oletan, että tarvitset nuotin. Esimerkiksi asiasanalla isyys en löydä nuotteja ja asiasanalla isät löydän nuotin "Lauluja isälle : kokoelma isänpäivälauluja : SSAA" (Sulasol, 1998).
Monet aihepiiriin liittyvät laulut ovat selvästi lastenlauluja tai hengellisiä lauluja tai kertovat isästä jotain negatiivista. Tässä kuitenkin muutama mahdollinen laulu, joka voisi soveltua myös aikuisten lasten esitettäväksi:
Kuusisto, Ilkka: Laulu isälle (sanat Anne Lindeberg-Piiroinen; alkusanat: Isä, isä isä! Tämä laulu on isälle...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty jo useita kertoja R. L. Stinestä. Vastaukset kannattaa katsoa palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Hakusanaksi voi kirjoittaa "stine".
R. L. Stinestä löytyy tietoa mm. Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.Tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stin...
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Kokoan tähän sinulle listan lähteistä, joista löydät tietoa Ahvenanmaan historiasta. Voit perehtyä aiheeseen niiden avulla.Ahvenanmaan historia – WikipediaAhvenanmaan historiaa - Visit ÅlandHirn, Marta: Oolannin sota 1854-1855 (WSOY, 2004)Johnsson, Raoul: Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (John Nurmisen säätiö, 2013)Komulainen, Arvo: Taistelu Ahvenanmaasta: Oolannin iäisyyskysymys (Ajatus, 2005)Tarkka, Jukka: Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo, 2020)
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
