Kymenlaakson kirjastoissa siirryttiin Kyyti-Finnaan syyskuun alussa. Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä, joka avattiin testikäyttöön vuoden 2012 lopussa ja varsinaiseen käyttöön lokakuussa 2013.Finna-hakupalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Finnaa ylläpitää Kansalliskirjasto.
Kyyti-Finnan hakuohjeita löytyy osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/Content/help.
Mikä käytössä tuntuu erityisen sekavalta? Verkkokirjaston sisältöä karsittiin melkoisesti ennnen Kyyti-Finnaan siirtymistä juuri sen vuoksi, että sivujen rakenne saataisiin selkeämmäksi.
Marjukka Laapotin teoksessa Lahden paikannimistö (Lahden kaupunki, 1994) Sihvosenkatu mainitaan tiedoin: "Hovinlehto. Sukunimi Sihvonen. Osa entistä Sihvosentietä". Alueella on siis todennäköisesti asunut joskus Sihvonen-niminen henkilö tai suku, mutta valitettavasti tämän tarkempaa tietoa en löytänyt kadun nimeämishistoriasta. Hovinlehdosta teoksessa kerrotaan: "Uudehko asuinalue, jonka nimi tulee alueella olevan Hovinlehdon tilan mukaan."
Kenties Digi- ja väestötietoviraston maksullinen osoitepalvelu voisi auttaa?
Suomenkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1000
Ruotsinkielinen osoitepalvelupuhelin: p. 0600 0 1001
Numerot palvelevat joka päivä klo 8.00 - 22.00.
Palvelun hinta on 2,50 euroa/minuutti + pvm/mpm, jonotus pvm/mpm (16.5.2020 saakka 1,98 euroa/minuutti).
Palveluun voi soittaa ainoastaan Suomesta.
Nykymallisen pihakeinun rakennusohjeita löytyy kirjoista ja lehdistä, mutta vanhempia ”perinnekeinun” ohjeita ei tunnu olevan. Perinteiseen rakentamiseen erikoistuneesta Rakennusapteekista (http://www.rakennusapteekki.fi/suomeksi/start2.asp) löytyi ainoastaan kuva vanhasta, 1900-luvun alun keinusta. Kuva on Anna Lena Einarsonin kirjassa Trädgårdens möbler.
Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
Voit tuoda kirjasi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan. Kyseisen kirjallisuusluokan vastaava, tässä tapauksessa kaunokirjallisuudesta vastaava kirjastonhoitaja harkitsee kirjat nähtyään, otetaanko niitä Turun kirjaston kokoelmiin.
Sointu on suomalainen etunimi, joka perustuu musiikkitermiin sointu. Sointu on sekä miehen että naisen etunimi, jota on 1900-luvun alusta joulukuuhun 2019 mennessä annettu Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan noin 2400 naiselle ja noin 160 miehelle. Soinnun nimipäivä on 25. lokakuuta. Almanakassa se on ollut vuodesta 1929.
Lähteet:
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu_(nimi)
Kirkko ja kaupunki: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/25-10-onnea-sointu-#e13ca1e6
Eve-nimi on Evan ja Eveliinan lyhentymä. Eva eli Eeva on lähtöisin Vanhasta testamentista, ja se tulee heprean kielen sanasta 'hawwah', 'elävä, kaikkien elävien äiti'. Eveliina-nimi on katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä voidaan pitää myös latinalaisena muotona muinaisgermaanisen Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. (Lähteet: Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna, Etunimet)
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on seuraavat englanninkieliset au pair -oppaat: Griffith, Susan: The au pair and nanny's guide to working abroad ja Hempshell, Mark: How to become an au pair.
Suomeksi on Au pair -opas niminen kierreselkämuotoinen vihkonen. Lisäksi on pari aiheesta kertovaa nuorten romaania Rafaelsen, Ellinor : Katja au pairina ja Pirttimäki, Katja : Nuoren tytön aakkostanssi. Ruotsiksi aiheesta saa tietoa teoksesta Eriksson, Jannicke : Au pair- handboken.
Internetistä au pair - toiminnasta löytyy tietoa esim. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sivulta http://www.alli.fi/
Osassa näissä Helmet-kirjastojen Playalong-nuoteissa on mukana cd-levy. Niistä on luettelo tässä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Splayalong%20guest%20spot%20cd*__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Alla olevassa linkistä löytyvät kaikki Playalong-nuotit:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Splayalong%20guest%20spot__Orightresult__U?lang=fin
Kirjaston musiikkihankinnoista vastaavien mukaan nämä e-audio-osat eivät olisi kertakäyttöisiä, mutta he lupasivat selvittää asiaa.
Maila Pylkkäsen kipulinturuno on kokoelmaan Jeesuksen kylä sisältyvän Vierastunnit-sikermän toinen runo Ampiainen (nimi sisällysluettelosta):" --kellonjousi piirtää ampiaisen, / kipulintu, ampiainen, / alituinen särky." (s. 70)
Kirjaa Jenkins, Gerald/ Bear, Magdalen: Sonnenuhren zum Ausschneiden – eine Sammlung von funktionsfähigen Sonnenuhren und Weltzeituhren zum Ausschneiden. München: Ludwig, 1997, ISBN 3-7787-3615-9, ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön verkkosivullamme http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
Kauko Lehtisestä on ilmestynyt vuonna 2007 Ulla Huhtamäen väitöskirja "Heittäydy vapauteen. Avatgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965". Hänestä on myös näyttelyluetteloita nimillä Kauko Lehtinen, esim. Turun taidemuseon julkaisu 1/1995 ja Sara Hildenin museon julkaisema vuodelta 1983. Lehtinen on mukana myös julkaisussa "Maaliskuulaiset ja 60-luku", julk. Suomen taideyhdistys 1989. Wäinö Aaaltosen museoon (WAM) on tulossa Lehtisen näyttely 10.10.2008-11.1.2009.
Hänestä löytyy artikkeli myös Kansallisbiografiasta osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi
Helsingin kaupunginkirjaston Asko-yleisökoneilla on asiakkaiden käytettävissä useita työkaluohjelmia, mutta julkaisuohjelmaa ei valitettavasti niissä ole. Verkosta ei ole mahdollista ladata ja asentaa ohjelmia Asko-koneisiin.
Asko-koneiden ohjeet: http://www.lib.hel.fi/asko/info.htm
Suomen kuningashankkeesta löytyy paljonkin kirjatietoa, mutta missään ei mainita, minkä hallitsijanimen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Karl Friedrich olisi Suomen kuninkaana saanut. Anders Huldén on kirjoittanut kirjan nimeltä Kuningasseikkailu Suomessa 1918 (Kirjayhtymä 1988), mutta pikaselailulla ei siitäkään löytynyt mainintaa hallitsijanimestä.
Evreka-haku Internetissä löytää sivun nimeltä Suomen kuningasseikkailu (http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/suomi80/suomi809.htm), jonka mukaan "kuninkaan arvoniminä tulisivat olemaan Kaarle I, Suomen ja Karjalan kuningas, Ahvenanmaan herttua, Lapinmaan suuriruhtinas, Kalevan ja Pohjolan isäntä". Tämä sivu on kirkkonummen Sepän koulun oppilaiden Sami Mikolan ja Matti Mäen Internetissä...
Omakotitalon vuokraukseen sovelletaan todennäköisesti seuraavaa lakia :
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481
jossa luvussa 7 käsitellään vuokrasopimuksen irtisanomista
Lain löytää netistä osoitteesta
www.finlex.fi/ lainsäädäntö /ajantasainen lainsäädäntö
hakusana huoneenvuokra
7 luku
Vuokrasopimuksen irtisanominen
51 §
Vuokrasopimuksen päättyminen irtisanomisen johdosta
Jos toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus irtisanotaan, se päättyy irtisanomisajan kuluttua, jollei toisin sovita taikka tästä tai muusta laista muuta johdu.
Määräaikainen vuokrasopimus päättyy irtisanomisen johdosta vain siten kuin 39, 44, 46, 55, 90 ja 91 §:ssä säädetään. Jollei muuta ole säädetty tai sovittu, sopimus irtisanomisen johdosta päättyy...
Erkki Junkkarinen on levyttänyt Ilta satamassa -nimisen kappaleen. Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kullervo. Laulu löytyy mm. LP-levyltä Erkki Junkkarinen 2 (Sävel SÄLP 627). Nuotteja ei löytynyt.
Kirjastomme sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt sanonnan alkuperää, ei myöskään Kielikello-lehdestä enkä muistakaan Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista. En myöskään löytänyt vastaavaa sanontaa englannin kielellä. Lähin voisi ehkä olla wishing well, vaikka toivomuslähde ei taida oikein vastata asiasisältöä.
Kotimaisten kielten keskuksella on kielineuvonta, josta voisi saada asiantuntijatietoa asiasta.
