Tätä kannattaisi kysyä joltakin rahaliikkeeltä, alla on yhden rahaliikkeen yhteystiedot. Nettihuutokauppa huuto.netissä osoitteessa on tällä hetkellä myynnissä yksi 10 ruplan seteli vuodelta 1909. Se on pantu myyntiin 20.6. hintaan 3 euroa ja 10 senttiä. Vielä ei ole tähän lähtöhintaan tullut korotuksia.
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
Fax: 09 666628
info@holmasto.com
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Lauri Pohjanpään runo Eriskummainen uni merikäärmeestä on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä vuonna 1933 ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993).
Mailis on ilmeisesti syntynyt ruotsin Majlis-nimen pohjalta. Suomalainen esikuva on Maija-Liisa. Eniten Mailis-nimisiä suomalaisia syntyi 1920-50-luvuilla.
Samaa asiaa kysyttiin muutama vuosi sitten. Tiedustelin silloin asiaa ministeriöstä, josta annettiin seuraava vastaus, joka pitänee vieläkin paikkansa:
”Tasa-arvoyksikön henkilökunta on tosiaan tällä hetkellä naispuolista. Tähän ei olla ministeriössä tarkoituksella päädytty vaan hakijat avoinna oleviin virkoihin ja virkasuhteisiin ovat muokanneet henkilökunnan kokoonpanon tähän suuntaan. Rekrytoinnissa noudatetaan normaalia valtionhallinnon sääntöä, eli virkaan tulee valita hakijoista se, jolla on alalle paras pätevyys ja vankin alan työkokemus. Toivomme miesten kiinnostuksen alaa kohtaan kasvavan, jotta voimme yhä useammin valita joukkoomme osaavia miehiä hoitamaan sekä miesten että naisten tasa-arvokysymyksiä.
”Tasa-arvoyksikön...
Runon Joulupukin kadonneet silmälasit on kirjoittanut Arvid Lydecken, joka käytti myös kirjailijanimeä Arvily.
Runo on siis julkaisusta Pieni joululipas : runosatuja lapsille (1936), mutta se on luettavissa myös monista muista jouluruno- ja tarinakokoelmista.
https://finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Luterilaisuuden ja katolisuuden eroista on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mimmoisia-yhtalaisyyksia-ja-eroavaisuuksi…
Aiheesta voi lukea myös esim.filosofian maisteri ja teologian tohtori Emil Antonin blogista, jossa hän käsittelee katolisuuden ja luterilaisuuden eroja:
https://hyviauutisia.wordpress.com/2010/11/01/katolisuuden-ja-luterilai…
Kirjastoammateissa ei ole olemassa yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä. Tietty koulutusaste eí siten valmista tiettyyn ammattinimikkeeseen. Mutta kirjastoapulainen-nimikettä ei taidata enää käyttää. Haettavien työtehtävien nimiä voivat olla esim. kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, informaatikko, suunnittelija tai osastonjohtaja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy laaja tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää tietoa tehtävänimikkeistä ja koulutusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset löytyvät täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/...
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Kustantajan sivuilta löytyy Laila Hietamiehen (nykyiseltä nimeltään Hirvisaari) tuotanto. Jokaisen teoksen jälkeen on merkitty myös sarjan nimi. Osoite on pitkähkö: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t…
Kirjastoissa voit tutustua myös Ulla Virtamon toimittamaan teokseen Aikuisten jatko- ja sarjakirjat. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää Laila Hietamiehestä (Hirvisaaresta) löytyy kirjailijatietokanta Sanojen ajasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Netistä ei näytä löytyvän mitään yksittäistä sivustoa, johon olisi koottu suomalaisten iskelmien sanoituksia. Artistien tai yksityishenkilöiden kotisivuilta voi löytää sanoituksia, joskin jälkimmäisessä tapauksessa sanat eivät välttämättä ole aina aivan oikeassa muodossa. Tietyn kappaleen voi siis parhaiten löytää sen nimen tai sanoituksen osan avulla jollakin hakukoneella, esim. googlella.
Osoitteesta http://www.laulut.fi/ löytyy maksullinen palvelu, josta voi tilata laulunsanoja pdf-tiedostona. Tarkemmat tilaus- ja toimitusehdot löydät palvelun etusivulta.
Kirjastosta löytyy paljon erilaisia iskelmälaulukirjoja ja -nuottikokoelmia. Pirkanmaan kirjastojen PIKI-verkkokirjaston (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/) avulla kappaleita voi hakea...
Vuoden 1898 1-pennisen arvo voi vaihdella yhdestä eurosta kahteenkymmeneen euroon riippuen kolikon kunnosta. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005: Keräilijän opas (Julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys). Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto-tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy paljon tietoa rahojen arvoista. Kirjoita Etsi arkistosta kohtaan esimerkiksi: rahat
Kirjassa Työoikeus, WSOY 2008 s.988, sanotaan näin:"Työtaisteluoikeuden, kuten lakko-oikeuden nauttimasta perustuslain suojasta ei maamme osalta ole selkeää kannanottoa itse perustuslaissa tai perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Mutta PL 13 §:n sisältämän ammatillisen yhdistymisvapauden ja järjestäytymisvapauden maininnan pohjalta ja perustuslain esitöihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin viittaamalla on esitettävissä perusteluita, että myös taisteluoikeus kuuluisi ainakin joiltakin osin perusoikeuksiemme piiriin."
Perustuslaki 55/2001 löytyy Finlex-tietokannasta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Työsopimuslaki 55/2001 on luettavissa myös Finlex-tietokannassa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Sen...
Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla.
Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit.
Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm
Helsingin seurakuntayhtymän Keskusrekisteristä voi puhelimitse tai sähköpostitse kysellä neuvoja. Hyvä olisi tietää haudattujen henkilöiden syntymäajat ja paikat etukäteen.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/keskusrekisteri_2
Listaa näistä helppolukuisista englanninkielisistä kirjoista ei löydy ainakaan Turun kaupunginkirjastosta.
Helpoimpia aloittaa ovat ainakin englanninkielen lukemistot (ns. Easy readers), jotka löytyvät meiltä luokassa 89.5072. Myöskin englanninkieliset nuortenkirjat ovat yleensä helppotajuisia kieleltään, esimerkiksi Sue Townsend ja klassikoista L.M. Montgomeryn Anne-kirjat.
Dekkareista kannattaa kokeilla Agatha Christietä, Arthur Conan Doylea, Sue Graftonia ja kauhukirjoista esim. Edgar Allan Poen novelleja. Viihdekirjallisuudesta löytyy esim. Rosamunde Pilcher, Nora Roberts. Muista nykykirjailijoista voisi kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Helen Fielding, Joanne Harris, Joanna Trollope, Fay Weldon, Nicholas Evans, Peter Mayle,...
