Arvonimi earl on suomeksi jaarli. Jaarli vastaa arvonimeä kreivi. Jaarlista ei ole feminiinistä muotoa, joten kreivitär on englanniksi countess. (Lähde: http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.html)
Earl Fostescue voisi olla suomeksi joko Jaarli Fortescue tai Fortescuen jaarli. Ensimmäinen Fortescuen jaarli oli Hugh Fortescue (1753-1841). (Lähde: http://www.historyofparliamentonline.org/volume/1790-1820/member/fortes…)
Eteläisimmässä Suomessa suunnilleen linjalle Rauma - Tampere - Lappeenranta kasvavan metsätammen mahdollisuudet pärjätä Lieksan korkeudella ovat varsin huonot, vaikka on todennäköistä, että ilmaston oltua nykyistä lämpimämpi myös tammia on esiintynyt nykyistä pohjoisempana. Oikein suotuisissa mikroilmastollisissa olosuhteissa tällainen kasvaminen voisi ehkä olla satunnaisesti mahdollista, mutta jo puuksi kasvaminen edellyttäisi, ettei kauteen mahdu pitkiä ja kylmiä talvia.
Euroopanpähkinäpensas on tammeakin arempi ja eteläisempi laji, jonka yksilön pohjoisimmaksi tunnetuksi esiintymispaikaksi antaa Wikipedia Korpilahden Keski-Suomessa. Korpilahti ei ole juurikaan Lieksaa etelämpänä, mutta pähkinäpensaan pärjäämisen näkökulmasta Lieksa...
Tarkoitatko Vaasan kaupunginkirjaston asiakaskoneita?
Meillä on käytössä Linux ja OpenOffice 3 asiakaskoneissa. Mikrofilmihuone ja mikroluokka (Nurkka) ovat ainoat paikat, missä on Windows koneet asiakaskäytössä. Nurkan koneissa on Windows 7 ja Office 2010.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ,joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista ei anna tekijältä yhtään julkaisua. Yksittäistä runoa esimerkiksi useamman runoilijan valikoimateoksesta ei tietokannoista yleensä löydä, koska runojen nimiä ei ole tallennettu.
Tähtien väri - valikoima amerikkalaista runoutta, Ville Repo WSOY 1992 sisältää valikoiman suomennettuja runoja mm. Robert Frostilta muttei kysymääsi. Runoilijoiden nimet on tässä tapauksessa tallennettu Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi muttei Fennicaan.
Tekijänoikeuslain 1§:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Tämän mukaan käyttöön siis tarvittaisiin lupa.
Seuraava näkemys perustuu koiran kanssa elämiseen, ei eläinten fysiologian erikoisosaamiseen. - On tuskin mitään yleistä biologista syytä, minkä takia koira ei voisi ainakin pakottavassa tilanteessa virtsata ja ulostaa vedessä. Vedessä pysyvästi elävillä eläimillä ei vaihtoehtojakaan ole, mutta koiralla on. Varsinkin virtsaaminen on tärkeä viestintäväline, joka vedessä menettää tehonsa. Koiran ei siis yleensä kannata virtsata vedessä.
Ulostaminen on kaikilla koirilla silminnähden lihastyöskentelyä edellyttävä tapahtuma, jonka aikana useimmat koirat rodusta riippumatta taivuttavat vartalonsa tiettyyn asentoon, jotta uloste ei putoa omille jaloille. Asento on vaistomainen, eikä perustu harkintaan ajasta ja paikasta. Todennäköisesti vedessä...
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita(BTJ Kirjastopalvelu) sisältää tietoa suositusta nuortenkirjailija Enid Blytonista. Kirja löytyy usean kirjaston kokoelmista, mm. meillä Rikhardinkadulla lastenosaston käsikirjastosta.
Monien satujen noidat muistuttavat kuvaustasi. Myös esimerkiksi L. Frank Baumin Ihmemaa Ozin Peltimiehellä, Carlo Collodin Pinokkion Pinokkiolla ja Tove Janssonin Taikurin hatun Taikurilla on samoja piirteitä. Hahmot voivat tosin näyttää hyvinkin erilaisilta kuvittajan mukaan.
Tästä kirjailijasta ei juuri löydy tietoa suomeksi. Mutta Googlen kautta onnistuin löytämään kaksi englanninkielistä sivua, joilla kerrotaan Ann Brasharesta ja hänen tuotannostaan. Sivut ovat www.childrenslit.com (-> features -> meet authors and illustrators -> Brashares, Ann) ja www.teenreads.com (-> authors -> Brashares, Ann). Hänen teoksiaan löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Aino-tietokannasta osoitteessa www.turku.fi/kirja haulla tekijä Ann Brashares tulee kolme viitettä suomeksi ja kolme ruotsiksi.
Tsaarinpoppeli on teoksen Mitchell: Euroopan puuopas mukaan risteymäsyntyinen poppeli, sen "vanhemmat" ovat laakeripoppeli ja toinen mahdollisesti amerikanmustapoppeli. Sen verran sillä on tsaarien kanssa tekemistä, että sen tieteellinen nimi Populus Petrowskiana tulee Venäjän Pietari-tsaareista.
Kun rekisteröit tulostustilisi, sait sähköpostiviestin, jossa oli linkki tilin aktivoimiseen. Samassa viestissä oli PIN-koodi. Tätä koodia tarvitset aina kun lähetät tulosteen tulostimelle tai kirjaudut tulostimelle. Koodin voi tällä hetkellä vaihtaa vain kirjaston henkilökunta. Pyydä uutta koodia sellaisessa kirjastossa, jossa uusi tulostusjärjestelmä on käytössä.
LibreOfficen Writer-ohjelmassa sivun asetuksia voi muuttaa Muotoilu-valikosta. Kohdasta Sivun tyyli ja sen alta Sivu voi säätää sivun marginaaleja. Kohdasta Palstat pääsee säätämään palstojen määrää.
LibreOffice Writerin käyttöohje
Hajusuolaa ei nykylääketiede enää käytä, joten sitä tuskin voi ostaa ainakaan Suomesta. Kokeile hakea googlesta hakusanoilla buy smelling salts.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=33f85055-b7…
Voisiko kyseessä olla Kai R. Lehtosen kirjoittama Lentäjien koulu (WSOY, 1967). Muita ajankohtaan sopivia teoksia aiheesta Finna-haku löytää ainakin seuraavat:
Juurikkala, Eero: Tie taivaalle : ilmailu harrastuksena ja ammattina (Tekniikan Maailma, 1968)
Eskola, Armas: Lentäminen oli välttämätöntä : sotilasilmailua sodan ja rauhan aikana (Karisto, 1969)
Sopivilla hakusanoilla voi itsekin yrittää etsiä kirjaa Finnan hakupalvelusta. https://www.finna.fi/
Kirjasampo-palvelussa on mahdollisuus etsiä kirjoja kansikuvien perusteella.
Voit hakea teoksia kaikilla kannen kuvassa olevilla elementeillä, kannen kuvittajalla, kirjan kirjoittajalla, nimekkeellä ja vuosiluvulla.
Valitettavasti emme ole toistaiseksi tunnistaneet kyseistä kirjaa. Vastauksen kommentteihin saa jättää viestin, jos joku palvelua seuraava tuntee kuvaukseen sopivan kirjan.
Linkit:
Kansikuvahaku | Kirjasampo
Eeva Tenhusesta saat tietoa internetin kautta Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä Dekkarinetistä Sen osoite on http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/ Kohdasta kirjailijoita löydät artikkelin hänestä. Myös Timo Kukkolan teoksessa Suomalaisia rikoskirjailijoita ja Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen toimittamassa kirjassa Pidättekö dekkareista on artikkelit Tenhusesta. Kirjailijasta löytyy myös muutamia lehtiartikkeleita. Artikkelit ovat Ruumiin kulttuuri -lehdissä vuosilta 1995 (n:o 2, s. 14-19), 1994 (n:o 1, s. 14-16) ja 1988 (n:o 3, s. 12-15). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta on aiemminkin kysytty Eeva Tenhusesta. Etätietopalvelun arkiston kautta voit käydä katsomassa aiempia vastauksia..
Enid Blytonin kirjassa Viisikko ja linnan aarre lapset löytävät maanalaisesta varastohuoneesta monenlaista tavaraa, mm. kultarahoja ja sormuksia sekä miekkoja ja tikareita. Miekat ja tikarit eivät kuitenkaan ole kultaisia.
Samaa teekkarilaulua on etsitty aiemminkin ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-eraan-laulun-sanoja-se
Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Äänikirjat ovat lainattavissa vain sen kirjaston kortilla, josta äänikirja löytyy. Kirjastokortin saa muihinkin kuin oman kunnan kirjastoon, mutta se täytyy käydä hakemassa henkilökohtaisesti, koska henkilöllisyys tarkistetaan aina kirjastossa paikan päällä ennen kortin luovuttamista.
