Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) kerrotaan, että Maritsa-nimi on alunperin saksalaista perua (Mariza). Se on muuntuma nimestä Maria tai rinnakkaismuoto nimelle Marisa. Nimi esiintyy unkarilaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetissa Kreivitär Mariza. Maritsa on myös maantieteellinen nimi (joki Bulgarian Rila-vuorilta Egeanmereen).
Maria-nimen merkityksestä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, hakusanakenttään voi laittaa hakutermeiksi 'Maria ja etunimet'. Marisa-nimen alkuperänä pidetään puolestaan nimeä Maris, joka tarkoittaa 'meren tähteä' (lähde: Eeva Riikonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992). Marisan on myös mainittu olevan yhdistelmä nimistä Maria ja Lisa (lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja,...
Nykysuomen sanakirjassa sanat määritellään sana aines kohdalla ainesosa elementiksi, josta jokin esim. koostuu 1. aineista, tuotteista t. esim. muistiinpanoista, joista jtak tehdään, materiaali. .2. aineosa- (nen), elementti. |Maalajin hienot a:kset. Vereen kulkeutuneet vieraat a:kset. - Yhteiskunnan kumoukselliset a:kset. Myös sanan ainesosa kohdalla on vastaavaa kuvausta. Aineosa puuttuu Nykysuomen sanakirjasta.
Kielitoimiston sanakirjassa ainesosa -selityksessä annettu esimerkki salaatin ainesosat viittaa samanlaiseen käyttöön,
Aineosan kohdalla esimerkkinä on lause siellä Hiili on aineosana kaikissa orgaanisissa yhdisteissä.
Näiden perusteella voisi tulkita siis ainesosan...
Hakusanalla ”tunneterapia” ei näytä löytyvän ainakaan Helmet-kirjastojen valikoimista oikein mitään. Aiheesta näyttäisi kuitenkin olevan tietoa esimerkiksi Antti Pietiäisen teoksessa ”Tunne, antitunne, perimä : johdanto tunteiden dynamiikkaan” (Natura Medicina, 2013) ja Marja-Liisa Veijosen teoksesta ”Luontaisesti terveeksi” (Edico, 2008).
Ilmeisesti tunneterapialla on läheinen suhde vyöhyketerapiaan. Siihen liittyvää koulusta antavia tahoja löytyy Googlella käyttämällä hakusanoja ”vyöhyketerapia” tai ”tunneterapia” ja ”koulutus”. En anna suoraan linkkejä, jotten tulisi mainostaneeksi mitään koulutusta antavaa tahoa. Vyöhyketerapiasta on myös enemmänkin kirjoja kirjastojen valikoimissa.
Sinänsä lienee ehkä syytä muistuttaa, että...
Koodin J09 termi suomalaisessa ICD-10 tautiluokituksessa on muutettu muotoon "Influenssa, aiheuttaja tietyt tunnistetut virustyypit". Diagnoosinumero sisältää lintuinfluenssan (H5N1) sekä sikainfluenssan (A/H1N1). Koodin muutos on tehty 17.6.2009
http://sty.stakes.fi/FI/koodistopalvelu/H1N1/Index.htm
http://194.89.160.67/codeserver/eventlog-action.do?action=find&key=2710…
Maailman terveysjärjestön (WHO:n) ICD-10 online: JO9
http://apps.who.int/classifications/apps/icd/icd10online/index.htm?gj09…+
Työvuorot riippuvat kokonaan siitä, minkä tyyppisessä kirjastossa ja millaisessa työssä on. Useimmat kirjastonhoitajat tekevät vuorotyötä, mutta esim. iltavuorojen määrä vaihtelee Tampereen kaupunginkirjastossa yleensä 0-3/viikko. Iltavuorot ovat meillä joko klo 19:ään tai 20:een (klo 20:een ei yleensä kahta enempää viikossa talvikautena). Tampereella kaikki kirjastot ovat talviaikaan, kahta pienintä lukuun ottamatta, auki myös lauantaisin. Pääkirjasto ja Sampolan kirjasto ovat lauantaisin auki kesälläkin.
Tampereen seudulla on kirjastonhoitajan paikkoihin enemmän hakijoita kuin muualla maassa (ehkä myös Oulussa aika paljon), koska alan koulutusta annetaan täällä. Tampereen kaupunginkirjastossa ei voi päästä suoraan vakinaiseen toimeen,...
Näyttää kirvalta ja Googlen kuvahaku ehdotti salaattikirvaa. https://vegetablegrowersnews.com/news/answers-sought-regarding-organic-lettuce-aphid-mystery/
Suomessa on muitakin samannäköisiä kirvoja mm.ansarikirva ja iso ruusukirva. https://vegetablegrowersnews.com/news/answers-sought-regarding-organic-lettuce-aphid-mystery/
Torjunnaksi ehdotetaan mäntysuopa- tai nokkosvettä. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/18/kirvojen-havittaminen
Artikkelin saa käsiinsä joko Helsingin sanomien maksullisesta Aikakone-palvelusta ( Linkki Aikakoneeseen ) tai Kansalliskirjaston vapaakappalekirjastosta. Linkki Kansalliskirjastoon. Linkki jäljennepalvelun ohjeisiin.
Epäselvyydet palkkauksessa, vuosilomassa, lomauttamisessa, irtisanomisessa jne. saatetaan ensin työnantajan tietoon. Jos työntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkia hänelle kuuluvia palkkoja, hänen on pyydettävä työnantajaltaan palkanmaksun oikaisua.
Jos saatavien suoritus viivästyy, työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästymiskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.
Mikäli työnantajan asiaan ottama kanta ei tyydytä voivat järjestäytyneet työntekijät antaa asiansa luottamusmiehen hoidettavaksi.
Jos työntekijä ei kuulu ammattiliittoon, hän voi hakea saataviaan yleisessä alioikeudessa nostamallaan kanteella. Kanne on hänen itsensä pantava vireille. Tämä...
Kirsti Manninen on syntynyt Seinäjoella 22.10.1952 ja asuu nykyisin Mäntsälässä. Hän on kirjailija ja kirjallisuudentutkija ja toiminut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1988. Hän on kirjoittanut lastenkirjoja ja tietokirjoja sekä Enni Mustosen nimellä romanttisia romaaneja.
Lisätietoa löytyy lähteinä käytetyistä teoksista,
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003.
Suomalaisia kirjailijoita, 2004.
lehtiartikkeleista,
Tarkka-Tierala, Hannele: Kirsti Manninen rakensi tornin arjen yläpuolelle, ET-lehti 12/2002 s. 6-9
Salovaara, Erja: Kirsti Manninen on iloinen heimopäällikkö (Näin meillä eletään)Kotiliesi 20/1998, sivut 12-15, 132
ja Internet-sivuilta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1482&lang=FI...
WSOY:n sivulla löytyi vähän enemmän tietoa, joka on alla. Tämän palvelun arkistossa löytyy monta tietoa, kirjoita luukkuun Marilyn Kaye
Tässä tiedot WSOY:n sivulta:
Marilyn Kaye on syntynyt USA:ssa, Connecticutin osavaltiossa 19. kesäkuuta 1949. Nykyään hän asuu osan vuotta New Yorkissa ja osan Pariisissa. Kirjailijalla ei ole omia lapsia. "Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia - kummilapsia ja sisarusten lapsia."
Kaye työskentelee St. Johnin yliopistossa informatiikan apulaisprofessorina jo yhdeksättätoista vuotta. Aikaisemmin hän on hoitanut koulukirjastoa, arvostellut lasten ja nuorten kirjoja eri lehtiin ja opettanut yliopistossa.
Harrastuksikseen hän kertoo lukemisen, taidenäyttelyt, matkustelun, ranskan kielen, elokuvat sekä "...
Suomen pankin kirjastosta vastattiin, että Suomen pankki ei tällä hetkellä vastaanota ulkomaisia rahoja. Kannattanee kysyä numismaattisista yhdistyksistä.
Kaipaamasi virren ”Olen pieni ja onnellinen” sanat ja nuotit löytyvät teoksesta ”Lasten virsi” (Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Lasten Keskus, 2007; myös muita painoksia). Kappale löytyy laulettuna kirjaa varten tehdyltä CD-levyltä ”Lasten virsi” (Lasten Keskus, 1998).
Verneri.net-sivustolla on vastattu tähän samaan kysymykseen. Asiaa on tiedusteltu Helsingin maistraatista. Sieltä on vastattu, että nimilain mukaan etunimen pitää erottua sukunimestä, mutta että ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä sille, että henkilön nimi olisi esimerkiksi Tapio Tapio. Tavallista tämä ei kuitenkaan ole. Alla linkki vastaukseen:
https://verneri.net/selko/verkko-kerttu/sama-nimi-etunimena-ja-sukunimena/
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme asiakkaat ainoastaan tietolähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Kirjailijan tekijänoikeuteen voi tutustua täällä:
https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Hei!
Netistä löytyy useampia kirjallisuussivustoja, joissa on mm. kirja-arvosteluja. Eräs kattavimmista on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat www.makupalat.fi, jossa on alahakemisto Kirjallisuus. Tämän Kirjallisuus-hakemiston alla on mm. Lasten- ja nuortenkirjallisuus -hakemisto, josta löydät eri nettisivustoja.
Etsimästäsi Marita Hauhian kirjasta "Se eka" on kirjoitettu kirja-arvostelu, jonka löysin Aleksi-tietokannasta. Arvostelu on julkaistu Virke-nimisessä lehdessä v.1989. Tässä tarkemmat tiedot:
Hauhia, Marita
Se eka
Arvostelijat Rantakari, Leena
Virke 1989 ; 5 ; 39
Voit kysyä tätä numeroa omasta kirjastostasi.
Eroottista kirjallisuutta voi hakea nettisivuiltamme www.helmet.fi. Hakusanoiksi voi laittaa erotiikka and kaunokirjallisuus, jolloin saa listan kirjoista. Sieltä voi valikoida itselle sopivaa kirjallisuutta.
Tässä joitain klassikkoja:
Henry Millerin teokset, esim. Kravun kääntöpiiri, Kauriin kääntöpiiri, Sexus
Charles Bukowskin teokset, esim. Kaupungin kaunein nainen (novelleja)
D.H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja
Markiisi de Saden Justine eli Hyveellisen neidon kovat kokemukset
Vladimir Nabokovin Lolita
Marguerite Duras'n teokset.
Suuren suosion on saavuttanut tuore E. L. Jamesin Fifty Shades, joka on suomennettu ja on jo kirjastoissakin. Kirjastossa joutuu tällä hetkellä tätä teosta jonottamaan, varauksia on runsaasti.
Vanhoja perukirjoja säilytetään useassa eri arkistossa. Perukirjojen haussa maakunta-arkisto on luontevin lähtökohta sukututkijalle, sillä siellä perukirjasta pitäisi ainakin löytyä kortistomerkintä. Muitakin vaihtoehtoja on, esim. kirkon ja veroviranomaisten arkistot.
Kansaneläkelaitoksen arkistosta kerrottiin, että eläkesopimus saattaisi periaatteessa löytyä heiltä, jos sopimus on vaikuttanut kyseisen henkilön kansaneläkkeen suuruuteen tai johonkin muuhun hänen saamaansa etuuteen. Etuuden loputtua asiakirjoja säilytetään vain 6 vuotta. Ylipäätään vain elossa olevien henkilöiden asiakirjoja säilytetään. Poikkeuksen muodostavat otantatapaukset: tiettyinä päivämäärinä syntyneiden asiakirjoja säilytetään aina. Kelassa vanhojen asiakirjojen...
Hei!
Virallista alkuperää kyseiselle sanonnalle ei löytynyt. Melko lailla poikkeuksetta sitä kuitenkin käytetään ilmaisemaan nopeaa liikkumista tai kiirettä, esimerkiksi Nyt mennään tuhatta ja sataa tai ambulanssi ajoi juuri ohi tuhatta ja sataa. Sanonnan voisi siis katsoa perustuvan kuulijan mielikuvalle siitä, että numerot sata ja tuhat tarkoittavat esimerkiksi autolla ajettaessa jo melko suuria (tai mahdottomia) nopeuksia.
Myös sanonnan ajallista syntyä on melko mahdotonta selvittää, mutta esimerkiksi jo 1970-luvulta löytyy Antti Toukkarin kirjoittama teos Tuhatta ja sataa : nuorten aikuisten romaani (Tammi, 1977), jonka juoneen kuuluu olennaisesti Skoda-merkkisellä autolla kaahailu.
Suuren käsityölehden numerossa 3/2007 on ohjeet lapinneuleen tekemiseen. Ohjeessa oleva neule on kuitenkin sinipohjainen. Lisäksi lehdessä on ohjeet myssyn ja damaskien tekemiseen. Olisiko tämä mahdollisesti tarkoittamasi neule? Pääkirjaston lehti on tällä hetkellä lainassa, mutta Ojamolla se näyttää olevan hyllyssä, josta voimme sen tilata halutessasi.
