Kirjassa Työoikeus, WSOY 2008 s.988, sanotaan näin:"Työtaisteluoikeuden, kuten lakko-oikeuden nauttimasta perustuslain suojasta ei maamme osalta ole selkeää kannanottoa itse perustuslaissa tai perustuslakivaliokunnan kannanotoissa. Mutta PL 13 §:n sisältämän ammatillisen yhdistymisvapauden ja järjestäytymisvapauden maininnan pohjalta ja perustuslain esitöihin sekä kansainvälisiin sopimuksiin viittaamalla on esitettävissä perusteluita, että myös taisteluoikeus kuuluisi ainakin joiltakin osin perusoikeuksiemme piiriin."
Perustuslaki 55/2001 löytyy Finlex-tietokannasta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Työsopimuslaki 55/2001 on luettavissa myös Finlex-tietokannassa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Sen...
Väitettä on vaikea kumota tai osoittaa todeksi. Demokratian tarkka määritteleminen on hankalaa. Demokratian perinteisiä tunnusmerkkejä vapaita vaaleja ja ilmaisunvapautta on hankala mitata, eikä tietoja varsinkaan vuosien takaa ole saatavilla.
Asiaan voi perehtyä tällä hienolla (ikävä kyllä englanninkielisellä) sivulla, jossa tarkastellaan 23 tapausta, joissa keskenään sodassa olleita valtioita on väitetty demokratioiksi. Tarkasteluun otetaan myös puoltavat ja vastustavat argumentit.
Linkki: http://users.erols.com/mwhite28/demowar.htm
Tätä kannattaisi kysyä joltakin rahaliikkeeltä, alla on yhden rahaliikkeen yhteystiedot. Nettihuutokauppa huuto.netissä osoitteessa on tällä hetkellä myynnissä yksi 10 ruplan seteli vuodelta 1909. Se on pantu myyntiin 20.6. hintaan 3 euroa ja 10 senttiä. Vielä ei ole tähän lähtöhintaan tullut korotuksia.
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
Fax: 09 666628
info@holmasto.com
Sosiaalialan ammateista, työpaikoista ja koulutuksesta kerrotaan Työvoimaministeriön julkaisussa Työ ja tulevaisuus : Sosiaaliala – auttaminen ammattina, 1989. Terveydenhuoltoalan ammateista on samanlainen julkaisu Työ ja tulevaisuus 1981 : Terveydenhuoltoala.
Vuoden 1898 1-pennisen arvo voi vaihdella yhdestä eurosta kahteenkymmeneen euroon riippuen kolikon kunnosta. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005: Keräilijän opas (Julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys). Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto-tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy paljon tietoa rahojen arvoista. Kirjoita Etsi arkistosta kohtaan esimerkiksi: rahat
Perintölaista on olemassa oppaita, jotka löytää kirjaston
tietokannasta Plussa (www.lib.hel.fi/plussa) siten, että valitsee
hakusivulta vaihtoehdon "asiasana tai luokka" ja kirjoittaa
hakusanaksi "perintöoikeus".
Selkeä kirja on esim. Aarnio Aulis: Perunkirjoitusopas (uusin
painos 1998). Siinä käsitellään monipuolisesti perintöasioita. Kirja
on hyvin suosittu, mutta siitä on monissa kirjastoissa kappale,
jota ei lainata, ja joka on siten aina paikan päällä luettavissa.
Kirjan saatavuuden voi tarkastaa Plussasta.
Englanninkielisistä dekkareista kieleltään helppoja voisivat olla ainakin perinteiset dekkariklassikot kuten Agatha Christien dekkarit, Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -kirjat tai amerikkalaisen Rex Stoutin Nero Wolfe -kirjat.
Meillä on tarjolla myös englanninkielisiä kirjoja myös easy reader -kirjoina. Jos etsit Helmetistä hakusanoilla JÄNNITYSKIRJALLISUUS HELPPOLUKUISET ja rajaat hakutuloksen englanninkielisiin kirjoihin, saat listan jännityskirjoista, joiden kieltä on helpotettu.
Voi kokeilla lukea englanniksi samojen sarjojen kirjoja, joita on lukenut myös suomeksi. Mankellia ja Nesbøta on käännetty myös englanniksi. Silloin lukemista voisi helpottaa se, että tuntee kirjojen henkilöt ja ympäristöt jo valmiiksi.
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Ei ole olemassa mitään yleistä korvaushintaa, jonka voisin tässä kertoa. Korvaushinta riippuu monesta asiasta, esimerkiksi kirjan iästä, saatavuudesta, arvosta jne. Pitäisi tietää, mistä kirjasta on kysymys.
Kustantajan sivuilta löytyy Laila Hietamiehen (nykyiseltä nimeltään Hirvisaari) tuotanto. Jokaisen teoksen jälkeen on merkitty myös sarjan nimi. Osoite on pitkähkö: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t…
Kirjastoissa voit tutustua myös Ulla Virtamon toimittamaan teokseen Aikuisten jatko- ja sarjakirjat. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää Laila Hietamiehestä (Hirvisaaresta) löytyy kirjailijatietokanta Sanojen ajasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Tässä muutama suomenkielinen Skotlannin historiasta kertova kirja. Jos kirjoja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kirjaston kaukopalvelun kautta.
Fisher, Andrew: Matkaopas historiaan : Kuopio : Puijo, 1998, Kansakuntien vaiheet : maailmanhistoria vanhasta ajasta nykypäiviin. 3: Länsi-Eurooppa /suom.toim. Eino E. Suolahti
Lindström Gunnar: Skotlannin ja Englannin yhdistyminen Suur-Bitannian kuningaskunnaksi : Helsinki: Kansanvalistusseura, 1902. Kaunokirjallisuudessa käsitellään Skotlannin historiaa esim.kirjoissa Ikola, Kaisa: Skotlanti-trilogia, Ylämaa-sarja. Englanninkielisiä lähteitä löydät katsomalla Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Runon Joulupukin kadonneet silmälasit on kirjoittanut Arvid Lydecken, joka käytti myös kirjailijanimeä Arvily.
Runo on siis julkaisusta Pieni joululipas : runosatuja lapsille (1936), mutta se on luettavissa myös monista muista jouluruno- ja tarinakokoelmista.
https://finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Netistä ei näytä löytyvän mitään yksittäistä sivustoa, johon olisi koottu suomalaisten iskelmien sanoituksia. Artistien tai yksityishenkilöiden kotisivuilta voi löytää sanoituksia, joskin jälkimmäisessä tapauksessa sanat eivät välttämättä ole aina aivan oikeassa muodossa. Tietyn kappaleen voi siis parhaiten löytää sen nimen tai sanoituksen osan avulla jollakin hakukoneella, esim. googlella.
Osoitteesta http://www.laulut.fi/ löytyy maksullinen palvelu, josta voi tilata laulunsanoja pdf-tiedostona. Tarkemmat tilaus- ja toimitusehdot löydät palvelun etusivulta.
Kirjastosta löytyy paljon erilaisia iskelmälaulukirjoja ja -nuottikokoelmia. Pirkanmaan kirjastojen PIKI-verkkokirjaston (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/) avulla kappaleita voi hakea...
Luterilaisuuden ja katolisuuden eroista on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mimmoisia-yhtalaisyyksia-ja-eroavaisuuksi…
Aiheesta voi lukea myös esim.filosofian maisteri ja teologian tohtori Emil Antonin blogista, jossa hän käsittelee katolisuuden ja luterilaisuuden eroja:
https://hyviauutisia.wordpress.com/2010/11/01/katolisuuden-ja-luterilai…
Carolyn Keene on pseudonyymi (= salanimi, taiteilijanimi) niille kirjailijoille, jotka kirjoittivat Stratemeyer Syndicate-kustantamon julkaisemia Neiti Etsivä ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Edward Stratemeyerin(1862–1930)perustama The Stratemeyer Syndicate -kustantamo olikin kuuluisa siitä, että se oli julkaissut kirjojaan keksityillä kirjailijanimillä, oli alkuperäinen kirjailija kuka tahansa. Kustantamo palkkasi kirjailijoita kirjoittamaan lyhyitä romaaneja kirjasarjaan. Heille maksettiin vain vaatimattomat 125 Yhdysvaltain dollaria tarinaa kohti ja heidän oli myös luovuttava kaikista oikeuksistaan kirjoittamaansa materiaaliin.
Edward Stratemeyerin kuolinvuonna julkaistiin Nancy Drew -sarjan ensimmäinen kirja, The secret of the Old Clock,...
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Niklas Bengtssonin Mielikuvituksen rajaton riemu –kirjan mukaan ei-realistinen kirjallisuus, joka hallitsi 1700-lukua edeltävää kirjallisuutta, jakautui 1800-luvulta alkaen kolmeen osaan. Näistä kehittyivät science fiction, kauhukirjallisuus ja fantasiakirjallisuus. Tästä Bengtssonin kirjasta löytyy muutaman sivun pituinen fantasiakirjallisuuden historian esittely.
Myös teoksissa Fantasian monet maailmat (toim. Kristian Blomberg, Irma Hirsjärvi, Urpo Kovala) ja Ihmeen tuntua: näkökulmia lasten ja nuorten fantasiakirjallisuuteen (toim. Anne Leinonen ja Ismo Loivamaa) on tietoa fantasiakirjallisuuden historiasta. Kaikki kolme kirjaa ovat Mäntsälän kirjaston kokoelmissa.
