Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjasto on muuttunut tämän vuoden alusta. Aiemmin saatu tunnusluku ei ensimmäisellä kirjautumiskerralla riitä, vaan sinun on luotava uusi käyttäjätunnus ja salasana. Kirjautumisesta on ohjeet sivuston oikeassa laidassa, joiden mukaan toimimalla pääset kirjautumaan uuteen verkkokirjastoon. Jatkossa pääset verkkokirjastoon näillä uusilla tunnuksilla tai entiseen tapaan vanhalla salasanalla ja kirjastokortin numerolla. Jos kirjautuminen tuntuu vaikealta, pyydä virkailijalta apua jossakin kaupunginkirjaston pisteessä.
Suuressa toivelaulukirjassa osassa 6 s. 61 on Peukaloisten retken tunnusmusiikin nuotit ja sanat. Säveltäjä on K. Svoboda ja suomenkieliset sanat ovat E. Ilmarin käsialaa. Laulussa on seuraava säe:
..."Pieni ja pellavapäinen;
hanhella saa hän ratsastaa,
tai Gorgo -kotkalla ilmaan nousee,
jos vain huvittaa"...
Kyseessä saattaisi olla Tampereen äänitepalvelun (myöhemmin Tamvox) 80-luvulla julkaisema Satupiiri-niminen kasettisarja, jossa julkaistiin kaikkiaan neljä osaa. Kukin kasetti sisältää viisi satua. Lukijana näillä kaseteilla on tamperelainen näyttelijä Seppo Mäki.
1: Kolme karhua, Saapasjalkakissa, Jaakko ja herneenvarsi, Kolme pientä porsasta, Aladdin ja taikalamppu
2: Keisarin uudet vaatteet, Pieni punahilkka, Kaunokki ja peto, Kolme pientä pukkia, Ruma ankanpoikanen
3: Jänis ja kilpikonna, Prinsessa Ruusunen, Hölmöläisten touhuja ja Tuhkimo, Bremenin kaupungin soittoniekat
4: Todellinen prinsessa, Lumikki ja 7 kääpiötä, Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Muurahainen ja heinäsirkka, Tohtori Kaikkitietävä
Joissain kirjastoissa on...
Tämä on tietysti spekulaatiota, mutta kuntaliitoksissa nimi ei välttämättä katoa kokonaan käytöstä. Kun uusi kunta koostuu useammasta entisestä kunnasta, saatetaan tiettyä uuden kunnan osaa kutsua vanhalla nimellä. Esimerkiksi Sastamala syntyi kuntaliitoksen kautta, mutta sen keskustaajamaa kutsutaan yhä Vammalaksi. Sastamalasta löytyy tietoa esimerkiksi Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sastamala.
Jos leikitellään ajatuksella, että pääkaupunkiseudun kunnat liittyisivät yhteen ja ottaisivat uuden nimen, luultavasti vanhat kunnat jäisivät alueellisiksi nimiksi. Helsinki olisi silloin sen tietyn osan nimitys, jolla olisi luultavasti yhtä omia kaupunginosiaan kuten nykyäänkin. Toisaalta vaikka jokin nimi...
Kyllä vain. Tässä joitakin esimerkkejä:Heikkinen, Antti: Maaseudun tulevaisuus (2019)Hirvonen, Elina: Että hän muistaisi saman (2010)Hotakainen, Kari: Jumalan sana (2011)Myllymäki, Maisku: Valvoja (2024)Pääskynen, Markku: Tämän maailman tärkeimmät asiat (2005)Rimminen, Mikko: Pussikaljaromaani (2004)Saarinen, Marjo Katriina: Kaikki päivän tunnit (2022)Sahlberg, Asko: Höyhen (2002)Tervo, Jari: Suomemme heimo (2001)Lisää teoksia voi hakea verkkokirjastosta asiasanalla "yhdenpäivänromaanit".
Jyväskylän kaupuunginkirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat teokset, joissa Kianto itse muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan: "Iki-Kianto muistelee", "Papin poika", "Vanha pappila", "Nuori runoilijamaisteri". Sitten on muita kirjoja, jotka kertovat Ilmari Kiannon elämästä: Nevala: "Kianto : Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja", "Suomen kirjallisuus" (osa 4), "Aleksis Kivestä Saima Harmajaan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja" ja Laurila: "Ilmari Kianto".
Lista Kiannon omista teoksista sekä häntä käsittelevästä kirjallisuudesta löytyy Suomussalmen kirjaston www-sivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/palvelut/kiankok.htm
Suomen kirjastoista ei valitettavasti löydy nuotteja kyseiseen kappaleeseen. Joskus vapaaehtoisten tekemiä nuotinnoksia voi löytää erilaisilta harrastajasivustoilta, mutta virallista nuotinnosta ei näytä olevan saatavilla.
On olemassa pieni mahdollisuus, että palautuksesi ei ole rekisteröitynyt - esim. jos aineistoja on ollut päällekkäin palautuskoneen hihnalla ja vain ylempi viivakoodi on ollut sähköisen lukijan luettavissa. Tällaisissa tapauksissa kannattaa aina kääntyä sen kirjaston puoleen, josta lainasit aineistosi, jotta henkilökunta voi tarkistaa, ettei palauttamaton aineisto ole hyllyssä. Tietysti kannattaa myös etsiä kotoa. Palautusautomaatista saa aina halutessaan kuitin palautuksistaan, mistä voi myös tarkistaa palautusten määrän ja nimekkeet.
Mikäli palauttamatonta aineistoa pääsisi hyllyyn saakka, pitäisi se sitten löytyä kirjastosta - ja se kirjautuu aina automaattisesti pois edellisen lainaajan lainoista jos uusi asiakas lainaa sen....
Tähän kysymykseen on vaikea vastata yleisluontoisesti, sillä jokainen kirja kannustaa omalla tavallaan lukijaa jatkamaan eteenpäin. Kirja voi herättää lukijan mielenkiinnon esimerkiksi jännittävällä ja vaikeasti ennalta arvattavalla juonikuviolla tai hauskoilla tai erikoisilla henkilöhahmoilla. Rikosromaanissa lukija saattaa "koukuttua" jännityksen tunteeseen tai innostua siitä, että hän pääsee johtolankoja seuraamalla ratkomaan arvoitusta yhdessä kirjan salapoliisin kanssa.
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Kenties Hannah Gracen urheiluromanttiset kirjat olisivat ajankohtaisia? Linkki Helmet hakuunJos jännitys on kirjassa pääasia, voisi kokeilla Suzanne Collinsin Nälkäpeli kirjoja. Linkki Helmet hakuun.Somesta löytyy helposti vertaistukea sekä suomeksi, että englanniksi. Kannattaa ehdottaa tutustumista BookTokiin. Esim. Linkki Suomalaisen kirjakaupan BookTok suosituksiin suomeksi. Mukana mm. Travis Baldreen Legendoja ja latteja, kertomus toisesta todellisuudesta.Kannattaa myös silmätä Kirjasammon Sivupiirin nuortenkirjallisuuden kirjahyllyjä. Linkki sivustolle. Vaikka kirjat ovat hieman vanhempia, voi niistä löytää mielilukemista.Parhaat suositukset saa varmaan kavereilta, mutta kirjastotädeiltä ja -sediltäkin voi kysyä.
Nelinumeroisen pin-koodin saat käymällä kirjastossa, jossa on esitettävä henkilöllisyystodistus. Sen jälkeen voit varata kirjoja ja uusia lainojasi Anders-verkkokirjastossa https://anders.verkkokirjasto.fi/.
Halutessasi voit myös luoda itsellesi oman käyttäjätunnuksen. Tällöin saat verkkokirjaston kaikkia palvelut käyttöösi: oma kirjahylly, teosten pisteyttäminen, mahdollisuus arviointien tai artikkelien kirjoittamiseen. Kun yhdistät tekemääsi käyttäjätunnukseen kirjastokorttisi, voit uusia lainasi ja varata aineistoa itse tekemilläsi käyttäjätunnuksilla.
Myyrmäen kirjasto sijaitsee Myyrmäkitalossa, joka on Myyrmannin liikekeskuksen vieressä. Myyrmäkitalo on juna-aseman länsipuolella aivan aseman vieressä.
Kirjaston käyntiosoite on Kilterinraitti 6 (01600 VANTAA)
Liikenneyhteydet:
Lähijuna M.
Vantaan bussit 35B, 43, 44, 45, 50,51, 52, 53, 54, 55, 56, 57.
Helsingistä bussi 452, 539.
Espoosta bussit 510 ja 530.
Myyrmäen kirjasto on avoinna ma-pe klo 10-20 ja la klo 10-15.
Lisää tietoa Myyrmäen kirjastosta saa Internetsivuilta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;464;475
Kirjaston sijainnin kartalla voi nähdä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun opaskartasta ( http://kartta.hel.fi/ )
Minna Canth-aineistpja verkossa on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Minna Canth, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth.
Minna Canthin teoksia on digitoituina Kotuksessa, http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Project Gutenbergissä, http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
ja kuunneltavina Kansallisteatterin näyttelijöiden lukemina, https://m.soundcloud.com/kansallisteatteri/sets/minna-canthin-naeytelma…
Kierrätykseen saa tuoda vain ehjiä ja puhtaita vaatteita. Niitä ei siellä korjata tai pestä. Kierrätys.infosta löytyy tietoa periaatteista:
http://www.kierratys.info/laji_tekstiilit.php
Ylen Kuningaskuluttaja -sivulta löytyy artikkeli suunnitelmista hyödyntää mm. rikkinäisiä vaatteita:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/25/lumpuille-keksittava-hyotykaytt…
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan
Maija on yleisin kansanomainen muoto Mariasta, jonka puhuttelumuotona sitä on käytetty pitkään ennen vakinaistumista itsenäiseksi nimeksi. Maijan vastine pohjoismaisissa kielissä ja saksassa on Maja.
Oona puolestaan on peräisin muinais-irlantilaisesta Oonagh (engl. Una, Englannissa usein muodossa Winnie) -nimestä ja yleistynyt Suomessa vasta 1990-luvulla.
Suurin osa suomenkielen sanoista on lainoja, kuten Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_(2015-2019)/viikon_vinkit_2019/lainaa_sain.29325.news
Varmaan myös pikku- sana on laina jostain. Aivan varmaksi en saanut alkuperää selvitettyä. Suomen sanojen alkuperä (1995) kertoo, että sanaa pieni on arveltu germaanisesta lainaksi. Samanta lähteestä peräisin olevaksi kuin paanu ja piena. (s.348)
Samantapaisia sanoja on monissa kielissä esim. unkarissa pici, picike = pikkuinen ja mongolian bici-ken = hyvin pieni. (s.375)
Kenties kotimaisten kielten keskus voisi selvitellä asiaa paremmin? https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Kirjastosta lähteviä ja kirjastoon palautuvia kirjoja ei aina heti tarkisteta. Kirjoista löytyneitä lippuja, valokuvia jne. säilytetään jonkin aikaa kirjaston löytötavaroiden joukossa.
Neiti Etsivä ja arkkujen salaisuudet -kirjan kansikuvan (vuoden 1995 painos) on tehnyt kuvittaja Pentti Kareinen. Kannessa on kaksi tyttöä ja avoin arkku; taustalla näkyy vanha talo. Kuvittajat käyttävät työssään taiteilijan vapautta. Usein kuva kuitenkin liittyy jollakin tapaa kirjan tapahtumiin, mutta katsojan tulkittavaksi jää, keitä tai mitä kuva esittää.
