Kansakoulun lukukirjoja voit käydä selaamassa lähimmässä kaupunginkirjastossasi. Kirjastot säilyttävät kuitenkin vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti. Suomen kansallisbibliografia FENNICAsta (http://finna.fi), joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, voit myös hakea kansakoulun lukukirjoja.
Runon jäljille saattaisit päästä myös hankkimalla käsiisi teoksen:
Kuulin kurjen kullertavan : (katoavaa kansanperinnettä Tervolasta) / työryhmä: Elsa Alatolonen ... [et al.] ; kuvitus: Anu Kolmonen. - Julkaisija: [Tervola] : Suomen naisten maanpuolustusjärjestö, Tervolan osasto, [2003]
Teos sisältää loruja ja leikkejä.
Tarkoittanette henkilönimeä eikä päähinettä? Mielestäni muoto Hilkka olisi paras. Vaikka latinan sanakirjat yleensä viittaavatkin k:sta c-kirjaimeen, ei k-kirjainkaan ollut täysin vieras vanhalle latinalaiselle aakkostolle. Muoto Hilcca, joka olisi vaihtoehto, olisi nähdäkseni keinotekoinen ja siitä olisi paljon vaikeampi päätellä ääntämistä. 'Hilkka' päähineen merkityksessä olisi 'mitella'.
Valitettavasti mitään "sakotonta päivää" ei ole suunnitteilla. Ajatuksesi lienee peräisin viime vuodelta, jolloin Helsinki-päivänä ei kerätty myöhästymissakkoja. Perinnettä siitä ei kuitenkaan tehdä.
Palauttamattomat kirjat kannattaa silti tuoda mahdollimman pian muiden lukijoiden ulottuville. Aineiston kierrätys on kirjaston toiminnan perusideoita eikä ole kenenkään etu, että se seisoo käyttämättömänä hyllyssä. Mitä nopeammin toimit, sen vähemmän maksuja kertyy.
Tervetuloa katsomaan Helsinki-päivän kulkueita. Kirjastokin on mukana. Lähempiä tietoja löytynee maanantain lehdestä.
Homma hanskassa -sivustolla on autoalan suomi-ruotsi-sanasto:
http://www2.edu.fi/svenska/hommahanskassa/auto/index.html
Muutamia suomi-ruotsi-sanakirjoja löytyy myös, valitettavasti ei kovin uusia. Kirjat löytyvät kirjastosta.
- TM-autosanasto / [toimituskunta: Hannu Ahonen ... [et al.] (1998)
- Uusi autotekniikan sanasto = Bilteknisk terminologi = Kraftfahrtechnische Fachwörter / [julk.] SATL, Autoalan koulutuskeskus oy (1983)
"Satupurjeet"-ryijyn kuva löytyy kirjasta: HÄNNIKÄINEN, Tuija: Ryijykirja. Ajatus, 1996.
Ryijyn teko-ohjeet + tarvikepaketin saa ostaa käsityöliikkeistä,
Oulussa pakettia myy mm. Käsityöliike Somikki, Kirkkokatu 29. puh. 3313330. Tarvikkeiden oston yhteydessä saa opastusta ryijyn valmistamisesta, myös yllä mainittu teos on hyödyllinen.
Meillä Lapin maakuntakirjastossa on Kupittaan saven Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941 (1996 tehty näköispainos), joka on tavallisesti lainattavissa. Kirjan saatavuustiedot löytyvät www.lapinkirjasto.fi - On olemassa myös muita kirjoja tai kuavastoja, joista olen tehnyt luettelon, joka on kirjaston taidesalissa nähtävänä. Niitä kirjoja/kuvastoja voi yrittää saada lainaksi kaukopalvelumme kautta.
Nimille ei löytynyt englanninkielisiä versioita etsimistäni lähteistä.
Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston nimestä kysyin myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta ja Suomalaisuuden Liitosta.
Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran nimeä selvitin yllämainittujen lisäksi myös Suomi-Venäjä-seuran kautta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Sosialistinen aikakauslehti -lehdellä ei ole ollut muita kuin suomenkielinen nimi:
https://finna.fi
Hyvä ja luotettava lähde suomalaisten ministeriöiden alaisten virastojen, laitosten, toimielinten ja joidenkin liikelaitosten ja valtionyhtiöiden erikielisiin nimiin löytyy Valtioneuvoston kanslian sivuilta:
http://vnk.fi/documents/10616/343825/...
Sukunimi Fogel on Suomessa melko harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston tilaston mukaan se on tai on ollut käytössä 52 suomalaisella. Vähän tietoa nimestä löytyy ainakin Sukunimi-infon sivulta.
Konnansuota puolestaan ei puolestaan ole tilaston mukaan ollut käytössä kenelläkään suomalaisella. Siten siitä ei myöskään ole lisätietoja.
Digi- ja väestotietoviraston sukunimihaku: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Fogel Sukunimi.infon-sivulla: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-lista.html
Kirjastojen välisen tietolistan välityksellä tarjottiin seuraavia teoksia:
Hannele Huovin kirja Seitsemän unta, jossa on Kristiina Louhen tummasävyinen kuvitus.
Eeva Tikan satukirjat, esim. Majatalo Pimeä Kuu, Virranhaltijan salaisuus, Yön lintu ja Siivetön
Stefan Mählqvistin kirja Tule minun yöhöni, tule minun uneeni
Nelimarkka, Riitta, Iso ja Pieni universumissa : Was it a dream = uniko se oli. 2., uud. p., Helsinki : Tammi, 2009. - 40 s.
Unienahmija./ Michael Ende (teksti) ja Angela Fuchshuber (kuv.)
suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös. 1987.
Milena Lukesová, Jussi ja kalat.
Maurice Sendakin kirja Hassut hurjat hirviöt.
Kyseessä näyttäisi olevan Aimo Huttusen (1916 – 2003) säveltämä ja sanoittama laulu Sama voima on Herran, jonka nuotti ja sanat sisältyvät sävelkokoelmaan Laulun sanoma 2 (Prisma Musiikki, 1986).
Oman kirjastoalueesi kokoelmista sävelkokoelmaa ei näytä löytyvän, mutta muutaman muun Suomen kirjaston kokoelmissa se on. Voit tilata sen käyttöösi kaukolainana lähikirjastosi kautta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Minkäänlaista tullimiesmatrikkelia ei löytynyt käytettävissä olevista tietokannoista ja ainoa löytynyt uudehko poliisimatrikkeli oli Suomen poliisipäällystö 1995.
Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Esimerkiksi Wikipediasta löytyy tällainen tieto:George on miehen etunimi, joka juontuu kreikkalaisesta Georgios-nimestä. Muodossa George nimi esiintyy varsinkin englanninkielissä maissa. Muissa kielissä sen kirjoitusasuja ovat esimerkiksi ranskalainen Georges ja ruotsalainen Georg. Sen suomalaisia vastineita ovat muun muassa Yrjö ja Jyrki.
Väestörekisterikeskuksesta neuvottiin, että kannattaa kääntyä paikallisen maistraatin puoleen. Helsingissä siis Helsingin maistraatti, puh. 029 553 9391, Albertinkatu 25, 00180 Helsinki. Avoinna ma-pe klo 9.00-16.15, asiointisähköpostiosoite info.uusimaa@maistraatti.fi
Sanoma Median Tietoa meistä sivulta löytyvät Nelosen yhteystiedot. Yhteystietosivulta löytyvät kanavat ja ohjelmasuunnittelu. Niistä vastaavat osaavat varmaan parhaiten vastata kysymykseen. Linkki Nelosen yhteystietoihin
Äänitteellä Tonttu Toljanteri : kukahan se kaikki keinot (Teatteri Eurooppa Neljä, 2000) lääkäri Lättyä esittävä Kirsi Laamanen ja Tonttu Toljanteria esittävä Kunto Ojansivu laulavat yhdessä kaksi laulua tv-sarjasta Tonttu Toljanteri. Laulut ovat Tontun parannuslaulu ja Ooppera-aaria.
Alla olevasta linkistä näet kaikki äänitteeltä kuultavat laulut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4752180#componentparts
Nuottia kappaleista ei ole saatavana. Näyttää siltä, että muita Toljanterin lauluja ei ole myöskään äänitetty.
Vanhoja Tonttu Toljanterin joulukalentereita on katsottavissa Yle Areenassa. Ehkäpä niiden avulla pystyt löytämään tarkemman tiedon, mistä laulusta on kyse.
https://yle.fi/
Wikipedian mukaan Jesügein (= Temüdzinin isä) klaania kutsuttiin borjigineiksi, kun taas Höelun (= Temüdzinin äiti) oli olkhonuutti. Ennen nousuaan valtaan Temüdzin tarjoutui liittolaiseksi kereiittien kaanille, mutta liitto päättyi kuitenkin myöhemmin välirikkoon.
"Romanssi" -nimellä löytyy useitakin kappaleita, oletettavasti tässä tarkoitetaan elokuvassa ''Katariina ja Munkkiniemen kreivi'' Leif Wagerin esittämää kappaletta.
(''sua vain yli kaiken mä rakastan...'') Tähän kappaleeseen sanat ja nuotit löytyvät Suuren Toivelaulukirjan 1 -osasta, sivulta 32.
Myös Tsaikovskin säveltämä ''Romanssi'' löytyy (''kun yöhyt seudun peitti varjollaan...) jonka löytää esim. Suuren Toivelaulukirjan kakkososasta,
sivu 145.
Käännetyimpiä suomalaiskirjailijoita tai kirjoja ovat Kalevala, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Tove Janssonin Trollkarlens hatt, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Sofi Oksasen Puhdistus, Märta Tikkasen Århundradets kärleksaga ja Mauri Kunnaksen Joulupukki.
Tieto on peräisin Filin eli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivuilta:
http://www.finlit.fi/fili/fili/usein-kysyttyja-kysymyksia/
Lastenkirjoja näistä ovat Janssonin Trollkarlens hatt ja Kunnaksen Joulupukki. Märta Tikkasen kirja on suomennettu nimellä Vuosisadan rakkaustarina.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasamposta löytyy myös listaa kotimaisen kirjallisuuden klassikoista:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636#.VLpgXfM8LGI
Jarmo Papinniemi ja Seppo Puttonen ovat...
