Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme asiakkaat ainoastaan tietolähteiden pariin.
Tässä tapauksessa ajantasainen Tekijänoikeuslaki löytyy Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Kirjailijan tekijänoikeuteen voi tutustua täällä:
https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Kansalaisille tietoa tekijänoikeuksista löytyy täältä:
https://tekijanoikeus.fi/
Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
Emme onnistuneet löytämään tietoa Kunelius-nimestä kirjaston nimikirjoista. Nimi vaikuttaisi kuitenkin olevan ruotsinkielistä alkuperää. Neuvoisimmekin ottamaan yhteyttä suoraan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvontaan, yhteystiedot löydät täältä: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 . Neuvonta on heinäkuun ajan suljettuna, mutta elokuussa neuvontanumeroon voi jälleen soittaa. Toivottavasti sukunimen alkuperä selviää!
Tällä hetkellä voimassa olevien HelMet-kirjastojen (eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen) käyttösääntöjen mukaan myöhässä palautetusta lasten aineistosta ei peritä myöhästymismaksua. Aikuisten aineistosta myöhästymismaksu on tällä hetkellä 0,20 € / vrk (enintään 6,00 € / kpl).
(Lasten aineisto ei tarkoita lasten kirjastokortilla lainassa olevaa materiaalia, vaan kirjaston tietokannassa lasten aineistoksi määriteltyä materiaalia.)
Myöhässä olevasta teoksesta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, paitsi videokasetista ja DVD-levystä 7 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.
Kirjasto siirtää saatavansa perintätoimiston...
Hei!
Virallista alkuperää kyseiselle sanonnalle ei löytynyt. Melko lailla poikkeuksetta sitä kuitenkin käytetään ilmaisemaan nopeaa liikkumista tai kiirettä, esimerkiksi Nyt mennään tuhatta ja sataa tai ambulanssi ajoi juuri ohi tuhatta ja sataa. Sanonnan voisi siis katsoa perustuvan kuulijan mielikuvalle siitä, että numerot sata ja tuhat tarkoittavat esimerkiksi autolla ajettaessa jo melko suuria (tai mahdottomia) nopeuksia.
Myös sanonnan ajallista syntyä on melko mahdotonta selvittää, mutta esimerkiksi jo 1970-luvulta löytyy Antti Toukkarin kirjoittama teos Tuhatta ja sataa : nuorten aikuisten romaani (Tammi, 1977), jonka juoneen kuuluu olennaisesti Skoda-merkkisellä autolla kaahailu.
Valitettavasti en löytänyt sanan alkuperää. Nykysuomen sanakirja: uudissanat vuodelta 1980 tuntee jo nikkarin kanadalaisena jääkiekkoilijana, sen sijaan Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja ei nikkaria mainitse. Neuvoisin kääntymään asiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, osoite on http://www.kotus.fi/etusivu.shtml
Seuraavat kirjat käsittelevät Kaustisen kansanmusiikkijuhlia:
Komulainen, Jorma: Kaustinen soi (Otava, 1983)
Suomela, Aaro: Kaustinen Folk Music Festival (WSOY, 1971)
Kirjat kuuluvat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa teosten saatavuuden:
http://lib.vaasa.fi:8080/session7DFBBAB31F6ABFC6D6F192F547D0EC1B/
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien verkkosivuilla
http://www.kaustinen.net/festival/page.asp?luokka_id=10&page_id=581
on linkki PowerPoint-esitykseen, jossa on jonkin verran tietoa musiikkijuhlista. Sivulla on myös sähköpostiosoite, jonka kautta voit kysyä tarkempia tietoja aiheesta.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tätä Kikan kappaletta ei löydy nuottijulkaisuna.
Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla ei kappaletta myöskään löydy. Monihaulla löytyy kyllä muita Kikan kappaleita nuotteina, esim. Mä haluun viihdyttää.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Viola https://finna.fi
Dani on Dan-nimen tavoin lyhentymä nimestä Daniel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumala on tuomarini". Dan-nimeä voidaan pitää myös itsenäisenä nimenä, jolloin merkitys on "tuomari". Irlannin mytologiassa Dan on äitijumalatar, ja nimen iirinkielinen merkitys on "tummatukkainen".
(Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimirja WSOY 1999)
Tonttuparaati on Kurt Noackin sävellys 1930-luvulta. Alkuperäiseltä nimeltään se on Heinzelmännchens Wachtparade. Scandia-musiikki julkaisi kappaleesta pianosovituksen irtonuottina 1960-luvulla (KS 457). Sovitus on suhteellisen haastava, taitavalle pianistille sopiva. Kappaleen keskellä ja lopussa sävellaji on As-duuri.
Nuottia on saatavissa Outi-kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.222786
Netistä löytyy ainakin osoitteesta http://monkeymaddness.com/ Sivut ovat amerikkalaiset, kieli näyttäisi olevan yksinomaan englanti. Tietoa on paljon marakateista ja apinoista. Yksilöidyt lisäkysymykset saanevat myös vastauksen. En ole löytänyt mainittua rotua, mutta tutkailemalla ajan kanssa tietomassaa, lienee tämäkin löydettävissä. Kirjatiedoissa mainitaan eliniäksi 20-31 vuotta
lajista riippuen, kantoaika 5-6 kuukautta.
Kaikki kolme runoa löytyvät teoksesta Haahti, Hilja: Valittuja runoja (2.laaj.p. Otava 1926). (Häilyvä pisara on nimeltään Päilyvä pisara.)
Mikäli et omista lähikirjastoistasi tätä teosta löydä, voit pyytää kirjastoasi tilaamaan sen kaukolainana, esim. täältä Hämeenlinnasta.
Periaatteessa melkein kaikkia metalleja voi kierrättää. Poikkeuksena ovat radioaktiiviset ja myrkylliset metallit (esim. uraani, elohopea).
Ohjelma metallien kierrättämisestä:
https://areena.yle.fi/audio/1-50250005
Elohopeaa sisältävien lamppujen kierrättämisestä:
http://www.elker.fi/elker/ajankohtaista/faq/lamppujen-kierratys-faq
Harvinaisten maametallien kierrätyksen haasteista:
https://eetti.fi/2019/03/13/yttrium-prometium-wtf-harvinaiset-maametall…
https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/02/kem112_maametalli…
Vennamo, Meri, Lähikuvassa Veikko Vennamo / Meri Vennamo 2009 (Keuruu : Otavan Kirjapaino). Meri Vennamo on kirjoittanut kirjan isästään Veikko Vennamosta ja lapsuudenperheestään muutenkin.Olle Leino: Kuka oli Yrjö Leino (1973) [maanalainen kommunistiaktivisti, kansanedustaja 1945–51, sisäministeri 1945–48]Annikki Kalela: Isäni A. K. Cajander (1985) [pääministeri 1922, 1924, 1937–39]Erkki Tuomioja: Sakari Tuomioja – suomalainen sovittelija (1986) [ulkoministeri 1951–52, pääministeri 1953–54]Kukka-Maaria Karjalainen: Isä (Ahti Karjalainen) 1998Vappu Tuomioja: Sulo, Hella ja Vappuli (Sulo ja Hella Wuolijoki) 1997
Viisasten kivi on aine tai esine, jota alkemistit aikoinaan yrittivät valmistaa. Kiven uskottiin muuttavan muut metallit kullaksi. Vielä uutena aikana, jolloin moderni tiede syntyi, uskottiin että viisasten kivi voisi parantaa sairaudet ja tehdä ihmisestä kuolemattoman.
Myyttinen tarina löytyy nykypäivänä mm. monista fantasiakirjoista, joista kai tunnetuin on J.K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi. Jopa tieteessä myytti elää vahvasti, sillä esimerkiksi aivojen skannauksen ja siirtämisen kuvattuna tietokoneeseen uskotaan voivan tehdä ihmisestä kuolemattoman. Ks. Viisasten kivi. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Viisasten_kivi
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren.
Olivia on Oliverin sisarnimi. Oliverin on esitetty pohjautuvan latinan sanaan olivarius eli oliivipuu. On myös arveltu, että se voisi olla nimen Olavi keskieurooppalainen muoto. Nimesi merkitys on siis mahdollisesti vain mainitsemasi oliivipuun lehvä.
Lähde
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi kustantajan sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=162 .
Suomalaisia kirjailijoita esittelevällä Sanojen aika –sivustolla on myös katsaus Ilkka Remekseen ja hänen tuotantoonsa. Sanojen ajan osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi . Valitse pudotusvalikosta, jossa on aakkosellinen kirjailijahakemisto, Remes, Ilkka.
Laaja esittely Ilkka Remeksen elämästä, urasta ja tuotannosta on koottu Wikipediaan, nettitietosanakirjaan. Se löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Lisävalaisua antavat kirjailijan omat kotisvut. Ne löytyvät osoitteesta http://www.ilkkaremes.com .
Suosittelen Markku Lappalaisen kirjaa Suomalainen sammakkokirja (2009) sekä Juha Laaksosen kirjaa Mietteliäs konna: sammakoita, käärmeitä ja liskoja (2017). Molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Niistä varmasti löydät vastauksia.
