Rauman kaupunginkirjastossa ei ole hyllypaikkaa satiiri (tosin genre ja hyllypaikka eivät ole sama asia) mutta asiasanalla satiiri löytyy tietokannasta Satakirjastot.fi mm. Tuomas Kyrön, Roope Lipastin ja Miika Nousiaisen suosittuja kirjoja.
Hyviä vinkkejä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käytöstä löytyy Helmet-sivuston Lapset-sivuilta. Siellä kerrotaan mm. siitä, kuinka saa kirjastokortin ja kuinka kirjat on kirjastossa järjestetty. Myös eri kirjastojen tapahtumista löytyy tietoa sivun kautta. Esimerkiksi ensi viikon talvilomaviikolla kirjastoissa on paljon toimintaa. Sivut löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset
Aikuisillekin tarkoitetuilta Info-sivuilta löytyy lisää tietoa vaikkapa kirjojen varaamisesta. Varaaminen ja kirjan lähettäminen Helmet-kirjastosta toiseen on alle 18-vuotiaille maksutonta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Hyviä lukuvinkkejä löytyy vaikkapa lastensivusto Okariinon ja nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirin kautta:
http://www.okariino.fi...
Tilaan ei ole tulossa Helmet-kirjastoa. Suunnittelupäällikkö Lauri Riikonen kertoi, että kirjastoksi nimettyyn tilaan on tulossa kiinteistön puolesta lautapelejä.
Selasin Hesarin arkistoa hakulauseella "ulkona sataa", mutta en löytänyt hakutuloksista mitään kirjoittamiseen liittyvää. On siis mahdollista, että artikkeli on julkaistu jossakin muussa lehdessä.
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Tuskimpa missään maassa vaaditaan väittelyä tohtoriksi lääkärin tointa harjoittaakseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa polku on hieman erilainen kuin Suomessa, sillä siellä lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan vasta kandidaatin (Bachelor's degree) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterivaiheen jälkeen tehdään erikoistuminen ja sitä seuraavan lisensiaatin tutkinnon jälkeen saa lääkärin oikeudet. Suomessa lääketieteen opinnot aloitetaan yleensä suoraan lääketieteellisessä.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei yleensä käytetä sanaa doctor kun puhutaan lääkäristä. Voit toki käyttää ilmaisua "my doctor" jolloin kuulija olettaa sinun puhuvan sinua hoitavasta lääkäristä, mutta moni puhuu erityisnimityksillä, mitkä kuuluvat ihan arkikieleen. GP eli...
Sulkuaikana lainoja kannattaa nyt uusia verkkokirjastossa tai puhelimitse, koska niille tulee tavallista pidempi laina-aika poikkeustilan takia.
Kysymyksesi koskee Kuopion kaupunginkirjastoa. Siellä palautuksia voi kuitenkin halutessaan jättää kirjastojen palautusluukkuihin, mikäli sellainen on.
Palautusluukut ovat seuraavissa kirjastoissa:
-Pääkirjasto (Museokadun puolella)
-Juankosken lähikirjasto
-Kaavin lähikirjasto
-Nilsiän lähikirjasto
-Puijonlaakson lähikirjasto
-Tuusniemen lähikirjasto
Lisätietoa mm. lainojen uusimisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D47970
Laulu on alun perin norjalaisen Rolf Løvlandin sävellys "You Raise Me Up". Englanninkielisestä versiosta löytyy nuotinnos usealta kokoelmalta. Samoin Kari Tapion suomeksi sanoittamasta versiosta "Kuin taivaisiin" löytyy nuottiversio. Sen sijaan Seppo Järvisen sanoittamasta versiosta ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sanat löytyvät ainakin Reijo Ikosen levyn Yksin rakkaus vihkosta sekä tästä verkkokeskustelusta.
Tästä kirjailijasta ei juuri löydy tietoa suomeksi. Mutta Googlen kautta onnistuin löytämään kaksi englanninkielistä sivua, joilla kerrotaan Ann Brasharesta ja hänen tuotannostaan. Sivut ovat www.childrenslit.com (-> features -> meet authors and illustrators -> Brashares, Ann) ja www.teenreads.com (-> authors -> Brashares, Ann). Hänen teoksiaan löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Aino-tietokannasta osoitteessa www.turku.fi/kirja haulla tekijä Ann Brashares tulee kolme viitettä suomeksi ja kolme ruotsiksi.
Eeva Tenhusen Kuolema savolaiseen tapaan kirjan 1. painos ilmestyi 1976. Kirjallisuusarvosteluja -sarjassa B, johon on koottu suurimmissa sanomalehdissä olleita kirja-arvosteluja, on myös kyseisen kirjan arvosteluja: 1976:11-12, s.924 ja 1977:1, s. 24, 25, 42, 50.
Lisäksi Joensuun kaupunginkirjaston Pohjois-Karjala -kokoelmasta löytyvät artikkelit sanomalehti Karjalaisesta 3.10.1976 ja sanomalehti Pohjois-Karjalasta 5.11.1976. Lisäksi löytyy yleisartikkeleita: Ruumiinkulttuuri 1995:2, s.14-19, 51 ja Ruumiinkulttuuri 1994:1:14-16, 51 ja Kodin kuvalehti 1997:5 (Ks. tietokanta Aleksi ja kirja Suomen kirjailijat 1945-1980, s.687).
Kirjallisuusarvostelujen B-sarjaa ja aikakauslehtiä saa lainaksi, sanomalehtiartikkeleista lähetämme kopioita....
Hei,
Kohtausta en muista, mutta nimen perusteella voisi olla kanadalaisen L.M. Montgomeryn Anna-kirjoihin perustuva sarja Anna ystävämme (Anne of Green Gables, 1985, 1987, 2000). Osittain samoja henkilöitä oli myös sarjassa Tie Avonleaan (Road to Avonlea, 1990-1996).
Anna ystävämme -sarjaa on saatavissa kirjastoista DVD-tallenteena.
Uuno Kailaan runokokoelmia ei ole käännetty ruotsiksi tai tanskaksi. Kuitenkin nuottijulkaisusta "Kokoelma yksinlauluja 4 - En samling solosånger 4" (1967) löytyy Linnut -runosta kaksi säkeistöä (ensimmäinen ja viimeinen) ruotsiksi käännettynä nimellä Linnut - Fåglarna.
Linkki teokseen Vaski-tietokannassa:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=docis&previd=fullt&sesid=1279…
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
Tosi harmillista, ja olemme hyvin pahoillamme. Onko mahdollista, että sähköpostiosoitteessasi on virhe, tai että spostisi on täynnä? Joskus myös roskapostisuodatin estää viestin perillepääsyn. Ilmoitatko, jos nämä eivät ole mahdollisia syitä, niin selvittelen asiaa edelleen.
Sinun pitää maksaa maksusi ennen kuin voit saada uutta kirjastokorttia ja alle 15-vuotiaana tarvitset huoltajasi suostumuksen saadaksesi uuden kirjastokortin, joten olisi hyvä että huoltajasi on mukana ja sinulla itselläsi olisi mukana joku henkilöllisyyskortti.
Lähetän kysymäsi tilastot eri viestissä liitetiedostona. Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole listaa lainasuosikeista. Sitä voi selvittää vain näppituntumalla, sillä kirjaston atk-järjestelmistä ei voi tulostaa sellaista tietoa.
Soittokierros muutamiin kirjastoihin antoi seuraavan tuloksen: Tällä hetkellä ei ole mitään lainasuosikkia ylitse muiden eikä edes kovin selvää kärkeä. Syksymmällä kun uutuudet alkavat ilmestyä, saattaa jokin hyvinkin muodostua ylivoimaiseksi kuten joskus tapahtuu.
Lehdissä mainittuja kirjoja kuten Keijo Korhosen Sattumakorpraali on jo kyselty paljon. Keväällä kysyttiin paljon Neil Harwickin kirjaa Hullun lailla. Yleensäkin tiedotusvälineisä esillä olleita muistelmia tai elämäkertoja kysytään ja jonotetaan.
Pari...
Olipa visainen kysymys.
Kyselin asiaa viisaammilta eli Suzuki kauppiailta ja korjaajilta, mutta vastaukset viipyvät vielä...
Googlella löysin tällaisen sivuston:
http://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt20.asp
Tulkitsisin sen perusteella että DT20-alkuinen moottori on vuosimallia 1977-1979. Ihan tarkkaa vuotta en saanut selville.
Voitte peruuttaa varauksenne itse Vaski-verkkokirjastossa osoitteessa https://vaski.finna.fi/
Peruuttaaksenne varuksenne teidän täytyy kirjautua sisään omalle tilillenne verkkokirjastossa. Sisäänkirjautuminen onnistuu klikkaamalla ensin verkkokirjaston yläpalkissa näkyvää Kirjautuminen-painiketta ja sen jälkeen antamalla kirjastokortin numero (lukee kortissa) ja kortin nelinumeroinen tunnusluku.
Sisäänkirjautumisen jälkeen pääset Oma tili -osioon klikkaamalla ensin yläpalkissa näkyvää omaa nimeäsi ja sen jälkeen Oma tili -painiketta.
Varauksen peruuttaminen onnistuu oman tilinne varaukset-välilehdellä, jolla näette aktiiviset varauksenne ja voitte perua haluamanne varaukset rastittamalla peruutettavat varaukset ja klikkaamalla painiketta...
Marja-Liisa -nimisiä lauluja on useita, mutta koska nimi kertautuu laulussa, kysessä lienee Väinö Hannikaisen sävellys L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla Marja-Liisa, Marja-Liisa, isän, äidin nukki. Nuotit, sanat ja soinnut tähän lauluun löytyvät mm. teoksesta Suuri toivelaulukirja 3 (ISBN 9156436420).
Saatavuustieto Outi-kirjastosta.
