Jos kysymys koskee luonnonvesiä, kuten järvivesiä on vesi kylmimmillään talven kylmimpien kuukausien aikana. Kesäaikaan lämmin vesi on järven pintakerroksissa ja kylmempi pohjalla. Tämä johtuu veden fysikaalisista ominaisuuksista. Talvella tilanne on käänteinen, eli kylmempi vesi on pinnalla ja lämpimämpi pohjalla.
Vesi on raskainta, kun sen lämpötila on +4°C. Syksyllä, kun ilma kylmenee, jäähtyy pintavesi ensin ja alkaa vajota syvemmälle, kunnes koko vesipatja pinnasta pohjaan on noin +4 -asteista. Sen jälkeen pintavesi yhä jäähtyessään lopulta jäätyy. Aivan jääkerroksen alla veden lämpötila voi olla vain +0,2 °C.
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi löytyivät seuraavat aihetta sivuavat teokset :
STRANDN, Kaisa : Ostaisinko kodin Espanjasta, Ranskasta tai Italiasta? 1990.
HINTON, Amanda : Living & working in Italy : staying in Italy - all you need to know. 2000.
WAGER, Eija : Tupaantuliaiset Italiassa (muistelmateos). 2002.
Seuraavat verkkosivut voivat olla avuksi:
http://www.expatrium.fi/ (Tietopalvelu ulkomailla asuville ja ulkomaille muuttaville suomalaisille. Vaatii ilmaisen rekisteröitymisen, ja täydet palvelut saadakseen täytyy tilata Expatrium-lehti. Lehden tilaajille on mm. tietoa asumisesta ja elämisestä ulkomailla. Helsingissä lehti tulee Kirjakaapelin kirjastoon.)
http://ec.europa.eu/...
Kyseinen rakennus on melko varmasti P. J. Gylichin suunnittelema palotorni, joka rakennettiin observatorion viereen 1830-luvulla. Turun palon jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi palotornia, joista oli tarkoitus tarkkailla kaupungin paloturvallisuutta. Vartiovuoren palotorni oli yksi näistä, kun taas toinen sijaitsi Puolalanmäellä. Vartiovuoren palotorni purettiin vuonna 1902, ja seuraavana vuonna sen paikalle valmistui Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus, joka tunnetaan nykyisin myös "delfiinipaviljonkina".
Lähteet
Kalpa, Harri: Muuttuva kaupunki: Turku Eilen ja tänään, II. Turun Sanomat, Turku 1980.
"Muuttuva kaupunki: Vartiovuorelta näkyy tähtiin." Turun Sanomat, 9.8.2015. https://www.ts.fi/uutiset/803510 (luettu...
Juuri vuotta 1928 koskevaa tietoa ei löytytyt. Kahvilahintoja ilmeisesti säännösteltiin, ja hinnat olivat erilaiset riippuen siitä, oliko kyseessä 1., 2., 3. vai 4. luokan kahvila, ja millä paikkakunnalla se sijaitsi.Vuodelta 1919 Kokkolasta löytyy tieto, että annos kahvia maksoi 1:25 ja sämpylä, tortut ja leivokset 25 penniä leipäkuponkia vastaan.Vuonna 1920 Viipurissa kahviannos maksoi 1:50, leivokset 1 mk ja wienerleipä 75 p.Vuonna 1920 Tampereella 1. luokan kahvilassa kahvi ilman leipää maksoi 1:75, muissa se oli halvempaa.Vuonna 1933 Joensuussa kahvi maksoi leivän kera 3:50 ja leivoksen kera 4 mk.Kylän iltamissa ei varmaankaan tarvinnut noudattaa virallisia kahvilahintoja. Vuonna 1924 paahtamaton kahvi maksoi vähittäismyyntinä noin 30...
Meg Cabotin Alien tyttösäännöt -sarjaa kustantaa W.S.O.Y. Kustantantajalta voi tiedustella, aikooko se suomentaa sarjan viidennen ja kuudennen osan. http://www.wsoy.fi
Hei!
Suomen valtion talousarviossa 2016 on Ulkoministeriön kohdalla
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut kulut alakohta
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään tälle vuodelle 86,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 kului 86,5 ja vuonna 2015 79,5 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.
Määrärahan tarkempi jaottelu on budjetin yksityiskohtaisissa perusteluissa:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016…
Vanha ruotsalainen ammattinimitys skinnare "karvari" on tavallinen talonnimenä ja lisänimenä jo keskiajalta alkaen sekä Länsi- että Itä-Suomessa. Asukkaan lisänimen perusteella on taloa voitu kutsua Skinnariksi tai Kinnariksi, ja talonnimestä on myöhemmin tullut sukunimi. Talonnimipohjaisia ovat myös Skinnarla sekä ruotsinkieliset Skinnar ja Skinnars.
Lähde: Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Olisiko kyseessä Anne-Riitta Isohellan kirja "Suomen-pojat : virolainen jääkäritarina". Kirja on ilmestynyt vuonna 1999 ja toinen, täydennetty laitos 2005. Kirjan kustantaja oli Ajatus. Tätä kirjaa on HelMetin kautta runsaasti saatavana.
Tämä kysymys on herättänyt paljon keskustelua vuosien varrella. Esimerkiksi MythBusters-ohjelmassa tämä testattiin jaksossa ”Titanic Survival” (kausi 13, jakso 1), joka esitettiin alun perin 7. lokakuuta 2012. Tässä jaksossa Adam Savage ja Jamie Hyneman tutkivat, voisivatko Jack ja Rose kummatkin pysyä pinnalla oven avulla, ja päätyivät siihen, että se olisi ollut todennäköisesti mahdollista oikeanlaisella lisäkellukkeella, kuten pelastusliivin sitomisella oven alle. Pelkän oven päällä Jack ja Rose eivät MythBustersien mukaan olisi voineet kellua yhdessä, koska se upposi liian syvälle. James Cameron on myös kommentoinut, että vaikka ovella voi näyttää olevan tilaa ja jopa nostetta, käytännössä lisäkellukkeiden kiinnittäminen tai...
Sienet tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne hajottavat suurempia molekyylejä omaan käyttöönsä sopivampaan muotoon. Kyse on siis aineenvaihdunnasta, jossa vapautuu energiaa sienen käyttöön. Sienillä on kyky saada energiaa myös käymisen avulla, ja sen vuoksi jotkut sienilajit pystyvät elämään täysin hapettomissa oloissa. Happea hyödyntävä soluhengitys on kuitenkin tehokkaampi energiantuottotapa.
Lähde:
Sienten biologia (Gaudeamus, 2. uud. laitos 2018)
Riku Rinteen KK, kuolemankauppias -kirjan mukaan Korhonen on käynyt peruskoulun loppuun. Yläasteen selvitettyään hän jatkoi ammattikoulussa, mutta jätti opiskelun sikseen kahden viikon jälkeen ja siirtyi työelämään urheiluliikkeen varastomieheksi. Armeijaan Korhonen hakeutui vapaaehtoisena ja hyvien ammuntasaavutusten vuoksi hänellä olisi ollut mahdollisuus jatkaa aliupseerikoulussa, mitä hän ei kuitenkaan halunnut. Vankilavuosien jälkeen Korhonen opiskeli helluntaiherätyksen Iso Kirja -opistossa Keuruulla. Hänet siunattiin evankelistaksi heinäkuussa 2000. Nykyään hän toimii itähelsinkiläisen Metrokappelin johtavana pastorina.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Riku Rinne, KK, kuolemankauppias
Riku Rinne, KK : äärirajoilla
Parantaako usko...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Kysyjän ilmaiseman hämmennyksen syy on yksinkertaisesti siinä, että Venäjällä on tehty samanniminen laulu Песня о друге ainakin kahteen kertaan (voi olla useampiakin, mutta ainakin kaksi tunnettua on olemassa). Ensimmäinen ja se tunnetumpi on Vladimir Vysotskinin omaan tekstiinsä tekemä laulu, joka tunnetaan suomennoksena Ystävän laulu (sanat Juha Vainio). Se toinen Pesnja o druge on Andrei Petrov -nimisen säveltäjän runoilija Grigori Poženjanin tekstiin tekemä laulu, joka Suomessa tunnetaan nimellä Tuulella ei ole ystävää (käännös Hillevi). Toisin sanoen Fono.fi:ssä ei ole tehty virhettä, kyse on kahdesta eri laulusta.
Heikki Poroila
Tomaattiin suhtauduttiin pitkään penseästi. Sen kuuluminen myrkyllisten koisokasvien heimoon arvelutti ja Euroopassa tomaattia kasvatettiinkin pitkään ainoastaan koristekasvina. Eurooppalaisten mukana ennakkoluulot tomaatin myrkyllisyydestä kulkeutuivat Amerikkaan. Sonja Lumme kertoo Tomaatti!-kirjassaan tarinan, joka oivallisesti valottaa näitä syvälle pinttyneitä käsityksiä: " -- vuonna 1820 maanviljelijä ja kasviharrastaja, eversti Robert Gibbon Johnson seisoi oikeustalon rappusilla Salemissa, New Jerseyssä, ja ilmoitti syövänsä kokonaisen korillisen tomaatteja todistaakseen niiden myrkyttömyyden. Kansa hurrasi ja odotti everstin heittävän henkensä ensimmäistä puraistuaan. Mutta rohkea tomaatinsyöjä jäi kuin jäikin eloon ja todisti...
Saman elokuvan voi tosiaan nähdä vuosikymmenten mittaan monilla eri suomenkielisillä ruututeksteillä. Se, onko taso yleisesti heikentynyt johonkin toiseen aikakauteen nähden, on kiistanalaista, mutta joitain yleisiä syitä "huonoihin" käännöksiin tulee mieleen.
Käännöksiä on tehty ja tehdään elokuvateattereihin, tallenteille, eri televisiokanaville ja suoratoistopalveluihin hyvin kirjavilla työehdoilla ja monenlaisten toimijoiden kautta. AV-alan työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä tekee työtään erilaisilla ehdoilla kuin villin toimiston kautta freelancerina kääntävä. Suoratoistoalustoilla käännös ei välttämättä ole lainkaan ammattikääntäjän tekemä. Palkkauksen ohella myös työtahdin vaatimukset vaikuttavat...
Tämä Marxin popularisoima sosialististen ajattelijoiden suosima iskulause ei liene aivan sanatarkka lainaus. Sen alkuperäiseksi lähteeksi on tarjottu jopa Raamattua (Apostolien teot 4:34-35), mutta lähimmäs marxilaista muotoilua mennee kuitenkin ranskalaisen Étienne-Gabriel Morellyn vuonna 1775 julkaistussa kirjassaan Code de la nature ou le veritable esprit de ses lois (1775) esittämä ajatus "työn jakamisesta kykyjen ja hyödykkeiden jakamisesta tarpeiden mukaan".
Lähde:
http://www.newdemocracyworld.org/revolution/socialism.html
Käpykakku
Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita
1 dl kermaa
2tl perunajauhoja
1dl sokeria
Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa voi olla hillotäyte ja ehkä hiukan kreemiä sekä karvasmanteliöljyä.
Kuorrutuksen voi tehdä myös seuraavasti: 2dl kermaa, 2dl sokeria, 50 g voita ,1 1/2 dl kaakaojauhetta,1 1/4 dl korppujauhoja. Keitetään kerma, sokeri, voi ja ka
akaojauhe paksuksi ja seokseen...
Isak ja sen suomenkielinen versio Iisakki ovat muunnelmia raamatullisesta nimestä Iisak. Nimen lähtökohtana on heprean kielen Jizhak, jonka merkitys on Jumala nauraa tai hän nauraa.
Maximus on latinaa ja tarkoittaa suurinta. Nimi on katolisessa kirkossa monilla pyhimyksillä.
Lukemiesi kirjojen lisäksi Carterilta on suomennettu Verinen kammio ja muita kertomuksia, TK-kustannus, Helsinki 1994. Lisäksi hän on kirjoittanut tekstin lastenkirjaan Kissankuria, Otava, Helsinki 1981. Angela Carter on myös toimittanut kirjan Pahoja tyttöjä, villejä naisia, Kääntöpiiri, Helsinki 1993.
Englanninkielisen bibliografian löydät osoitteesta http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Angela_Carter.htm
Sumea haku (fuzzy search) tarkoittaa sitä, että palvelinohjelmisto etsii annettujen sanojen kaltaisia sanoja tietokannasta. Tällöin hakutulos on kattavampi, mutta siinä voi olla mukana myös epärelevanttia aineistoa, jossa on hakusanaa muistuttava sana. Sumea haku on käytössä mm. Kansalliskirjaston lehtitietokannassa, jossa on siitä määrittely, ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html .
Aiheesta löytyy tietoa asiasanalla sumea logiikka. Aineistoa kannattaa hakea sellaisten kirjastojen tietokannoista, joista löytyy erityisesti informaatioon liittyvää aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston tietokannasta, http://finna.fi .
Teoksia sumeasta logiikasta:
Kosko, Bart
Sumea logiikka
[Helsinki] : Art House , 1993
Niemi...
