Kappale Jumalan kämmenellä löytyy lukuisista nuottikirjoista, esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 13. Veikkaisin, että löydät kappaleen lähimmästä kirjastostasi.
Yrjö Blomstedt mainitsee artikkelissaan Aleksis Kiven esivanhemmat (julkaisussa Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 1984, nro 4), että Aleksis Kiven äiti, Annastiina (Anna Kristiina) Hamberg syntyi Tuusulassa v. 1793. Hän asui kotonaan Tuusulan Nahkelassa (Nackskog), kunnes solmi avioliittonsa Eerik Johan Stenvallin kanssa. Annastiina toimi mm. pitokokkina, kankaankutojana ja ompelijana. Blomstedtin artikkelissa mainitaan myös Annastiinan isä Antti Juhaninpoika Hamberg (1800-luvun alkuun saakka Hannula), joka toimi seppänä sekä äiti Anna Juhanintytär, syntyisin Tuusulan Nahkelan Maulalta. Annastiina Hambergin sisaruksia ei tässä artikkelissa mainita.
V. Tarkiaisen teoksessa Aleksis Kivi: elämä ja teokset (1915, s. 40)...
Passin ensimmäisellä sivulla on tunnus P, jota seuraa maakoodi ja numerokoodeja. 2On the top of the identification page there is the code "P" for passport, the code (ISO 3166-1 alpha-3) for the issuing country, and the passport number." https://en.wikipedia.org/wiki/Passports_of_the_European_Union
Toinen kirjain kuvannee asiakirjatyyppiä. Se ei ole pakollinen. D on diplomaattipassin tyyppi. https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf
Erilaisia passimalleja löytyy täältä: https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-documents/FIN/A/docs-per-category.html
Wikipediassa sanotaan näin: Vanhoillislestadiolaisten nimitys juontuu siitä, että liikkeessä pyrittiin pitäytymään vanhoissa, perinteisissä opetuksissa. Aluksi uusheräyksen ja narvalaisuuden erkaannuttua 1897–1898, muita lestadiolaisia alettiin kutsua "vanhalestadiolaisiksi", mutta uusheränneitä ja narvalaisia "uuslestadiolaisiksi". Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia. Eli tuo viimeinen lause kertoo merkityksen eron: Nykyään nimityksellä "vanhalestadiolaiset" tarkoitetaan lähinnä esikoislestadiolaisia, eikä niinkään vanhoillislestadiolaisia.
Työstä ja työnteosta kertovia runoja ja muita kirjoitelmia löytyy runsain mitoin mm. erilaisista antologioista. Ehdotan, että tutustut esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Aforismeja ja muita lyhyitä kirjoitelmia (luokka 10.8):
Työn iloa! - pieniä lauseita työssä raataville, 1998 (toim. Pirkko-Liisa Perttula)
Pelttari, Antti: Aforismeja aamupalaksi 2 - mietteitä työstä ja työttömyydestä, 2001
Salmi, Vesa: Vapauden rajat - filosofien sitaatteja työstä ja elämästä, 2005 (luokka 36.13)
Arvot ja ajatukset - työyhteisön ja elämisen ikuisia kestäviä ajatuksia, 2002 (toim. Kai Vakkuri)
Elämän viisauden kirja, 1986 (esimerkiksi teoksen osiot Työ, Rikkaus ja köyhyys ja Menestys, julkisuus, politiikka)
Varsinaisia runoja työstä (luokka 82.2):...
"Aisankannattaja" on tarkoittanut petettyä aviomiestä,
siis sellaista miestä, joka on ikään kuin varamiehenä jollakin naisella. Sanan lähtökohtana on aisan-alkuinen
sanaliitto kuten aisanhaka, aisankannatin sekä aisan koukku. Aisankannatin on satulan varassa oleva, aisaa kannattava hihna. Lähde: Suomen Murteiden Sanakirja 1.
Tarkoitatko Viktor Arnar Ingólfssonin novellia Joulukuusen ryöstö? Se on kirjassa Joulutarinoita ja kylmiä väreitä (Leena Lehtolainen, Håkan Nesser, Åke Edwardson ja muita kertojia). Kirjan juoni selviää parhaiten lukemalla novelli, valmista juonen selvitystä ei löytynyt. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Verkkotietosanakirja Wikipedian mukaan kirjailija Anna-Leena Härkönen asuu Helsingissä miehensä ja poikansa kanssa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen) Kirjailijasta löytyy tietoa myös esim. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika –tietokannan kautta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=36&lang=FI . Härkösestä on artikkelit Kotimaisia nykykertojia (toimittanut Ismo Loivamaa) ja Suomalaisia nykykirjailijoita (Pekka Tarkka) –kirjoissa. Myös monet lehdet ovat kirjoittaneet hänestä.Tuoreimmat artikkelit ovat Anna-lehdessä (2006, nro 37, s. 12-17) ja Eeva-lehdessä (2006, nro 9, s. 66-73). Ehkä näiden avulla löydät vastauksia kysymyksiisi.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Peppina ja Peppiina ovat pidentymiä Peppi-nimelle. Peppi taas on Pippi-nimen suomennus ruotsista, ja peräisin Astrid Lindgrenin kirjasta Peppi Pitkätossu (ruotsiksi Pippi Långstrump).
Saamelaisia tytönnimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Mikäli almanakkaa ei löydy kotikirjastosi kokoelmista, voit saada sen käyttöösi menemällä lähimpään kirjastoon ja tekemällä siellä kaukolainapyynnön. Esimerkiksi Kauniaisten kirjastosta almanakan voi lainata.
Googleen voi laittaa hakusanoiksi human trafficking and christianity tai islam jne. tai sitten sama suomeksi. Netistä löytyy paljonkin mielenkiintoista materiaalia. Englanninkielisessä Wikipediassa on aika hyvä artikkeli aiheesta ”Slavery and religion”. Artikkelissa painottuu uskontojen historia nykytilanteen sijasta.
Slavery and religion: http://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_and_religion
Wikipedia-artikkelin lähdetiedoissa on mainittu runsaasti muita lähteitä aiheesta, joista voisi olla hyötyä.
Kristinusko ja ihmiskauppa netissä:
http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/37A5AE31FED3BB8FC225705900377D7C?open…
Poliisi: http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/A95AE1046BA5196FC22571…
Oxford University Press on julkaissut kirjan Other Dreams...
Minna Canthin näytelmän Työmiehen vaimo ensi-ilta oli vuonna 1885. Näytelmä oli suuri menestys ja sai paljon ylistäviä arvosteluja. Se aiheutti myös paljon kiistelyä ja närkästystä, ja sitä on moitittu liian ohjelmalliseksi. Näytelmän katsotaan olevan Suomen ensimmäinen realistinen näytelmä.
Tarkempaa analyysia voi lukea monista Minna Canthin elämänkerroista, alla joitakin uusimpia:
- Minna! : Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot / teksti: Leena Virtanen
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth / Minna Maijala
- Salonkielämää : rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa / Tarja Lappalainen
WSOY:n sivuilta löytyy kirjallisuudentutkija Minna Maijalan esittely kirjasta:
https...
Sairaalassa syntyneiden tietojen pitäisi löytyä äidin nimellä syntymäsairaalan tai lähimmän keskussairaalan arkistosta. Vuodesta 1987 lähtien kaikista Suomessa syntyneistä lapsista on kerätty tiedot myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisteriin (syntymärekisteri).Syntymää koskeva tietoja 1980-lukua edeltäviltä vuosikymmeniltä voi joutua etsimään kansallisarkistosta tai maakunta-arkistoista.https://thl.fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/syntynee…
Vapaata tulostusmahdollisuutta ei todennäköisesti ole korona-aikana. Maksua vastaan voinee tulostaa ja kopioida eri paikoissa, esimerkiksi valokuvausliikkeissa.
Oheisesta Tilastokeskuksen laatimasta artikkelista löytyy tietoa suurista ikäluokista .
https://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-12_001.html?s=0
Aiheesta löytyy lisää tietoa Tilastokeskuksesta, josta yksilöidympiä tilastoja voi kysellä
https://www.stat.fi/index.html
Yleisradion syntymävuosikoneesta voi tarkistaa vuosina 1940–1998 syntyneiden työssäkäyntiä, koulutustaustaa, siviilisäätyä jne.
https://yle.fi/uutiset/3-9335315
Ruhvana-sanan merkityksen selvittämiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston maksuttomaan palvelunumeroon (09)7094991 (ma-pe klo 9-14). Toimiston sivut löytyvät myös internetistä http://www.domlang.fi/huolto/kielitoimisto.html
Vuoden 1917 viisipennisen hinta saattaa olla välillä 0-40 euroa. Vanhojen kolikoiden hinnat vaihtelevat hiukan eri lähteissä. Suomen Numismaatikkoliiton "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017" -julkaisun mukaan hintaan vaikuttaa mm. kuntoluokitus ja löydön harvinaisuus. Kuntoluokka 10: Virheetön, täysin leimakiiltoinen, vain harvat rahat ovat näin hyviä; hinta tässä 40 euroa. Kuntoluokka 8: Ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut; hinta tässä 5 euroa. Kuntoluokka 6: Korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Ei leimakiiltoa; hinta tässä 1 euro. Kolikoiden kuvia löytyy omaa arviointia varten esim. internetin kolikkosivuilta. Hakusanat: kolikot suomi 1917....
Kannattaa tutustua Suomen lainsäädäntöön www.finlex.fi-sivuilla. Säädöksiä tutkimalla voi tehdä johtopäätöksiä.
Aiheeseen liittyviä säädöksiä ovat mm. seuraavat:
- Jätelaki 1072/1993
- Laki jätelain muuttamisesta 1040/2004
- Laki jätelain muuttamisesta 452/2004
- Laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta 1037/2004
- Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä 962/1997
- Valtioneuvoston asetus eräiden juomapakkausten palautusjärjestelmistä 180/2005
- EU:n pakkausdirektiivi 94/62/EY
Kari Marttisen kirjassa Yrityksen ympäristövastuut (Kauppakaari, 2000) viitataan luvussa Vastuu jätteistä ja jätehuollosta pakkausjätteisiin ja tuottajavastuuseen. Kirjan sivulla 178 mainitaan:
"Kuluttajalla tai pakkauksen loppukäyttäjällä on...
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
