Kyseisen kappaleen nuotit löytyvät Viola-tietokannan mukaan teoksista ”Sävellyksiä ja sanoituksia. 1: Alla etelän taivaan” (Two Stars-music, c1983) ja ”Jokamiehen humppatanssit” (J.V.I. Kustannus , 1978).
Tämä on varmaankin kiinni siitä, missä yhteydessä scoop esiintyy. Amazonissa on monenkokoisia esineitä myynnissä scoop-nimellä, lapiomaisista kauhoista, joita voi käyttää kuivien aineiden kauhomiseen (esim. kahvipavut, jauhot) pienempiin mittoihin, esimerkiksi kahvin mittalusikoista näytetään käyttävän scoop-sanaa. Kahvimitta on 15 ml eli ruokalusikallinen. En löydä ruokaohjeista tai leivontaresepteistä tuota mittaa, siellä puhutaan lusikallisista (spoon) tai kupillisista (cup). Tosin englanninkielisessä keittokirjassakin näyttää tablespoon olevan 20 ml, joten eri maissakin saattaa olla näissä eroja. Cup on 2,5 dl.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sivuilla kerrotaan, että Raili on todennäköisesti omakielinen nimi, jonka esikuvia ovat olleet muun muassa Aili ja Soili. Näistä nimistä tulee tulee mieleen raikkaus ja railakkuus.
Virossa nimi on myös yhdistetty Raamatun Raakel-nimeen ja nimi on esiintynyt ensin muodossa Rael. Venäjälläkin on käytössä muoto Rahel, joten on myös mahdollista, että nimen alkuperä on sama.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ra…
Kustaa Vilkuna: Etunimet (1990)
Simone de Beauvoirin teoksesta Murtunut nainen löydät arvosteluja Porin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta sekä Kirjallisuusarvosteluja 1978 B -lehdestä. Lyhyt luonnehdinta kirjasta on myös Arvostelevassa kirjaluettelossa vuodelta 1978. Kaiken tämän materiaalin saat käsiisi tulemalla kirjastoon.
Voit tehdä haun kirjaston aineistohakusivuilla (riimiw.lappeenranta.fi) asiasanalla Jamaika. Ikävä kyllä lähes kaikki tulokseksi tulevat kirjat ovat englanninkielisiä ja ainoa suomenkielinen (Maailma tänään, osa 4) on lainassa, eräpäivä 6.4. Parhaat tiedot Jamaikan historiasta on kirjassa Jamaica. -Apa Publications, 1997. Suomeksi Jamaikan historiasta on lyhyesti kirjoissa Maailmantieto 4 ja Maailma jossa elämme 2. Onnea ryhmätyölle!
Tarkkaa päivämäärää on valitettavasti mahdotonta sanoa. Tällaiset paljon kysytyt uutuudet, jotka kirjastot tilaavat jo etukäteen ennakkotietojen perusteella, toimitetaan yleensä kirjakaupoista kirjastoihin heti ilmestyttyään. Myös kirjastojen luettelointiosastoilla ne pyritään käsittelemään lainauskuntoon ensi tilassa. On siis hyvinkin mahdollista, että Raksa tulisi lainattavaksi ja varattavaksi jo lähipäivinä. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Runon nimi on Sinivuokko ja tekijä on Immi Hellén. Käytettävissä olevista Hellénin runoteoksista sitä ei löytynyt, mutta sen pitäisi sisältyä Väinö Hannikaisen nuottikirjaan Pikkuväen laulukirja. Teosta ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa, mutta sen on mahdollista tilata kaukolainana.
Pääsylippua ei voi varata. Lippu lainataan Oodin 1. kerroksen kirjastotiskiltä ja lippu palautetaan samaan paikkaan. Lipun saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-haulla hakusanalla kausikortti.
Lisää aiheesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Juttuja_kirjastosta/Lainaa_Oodista_paasylippu_Kansallisteatt(207794)
Kysymyksestä ei tule esille onko kyseessä Lumme-kirjastoja koskeva kysymys. Koska asuinkunta on Lumme-kirjastojen alueelta niin oletamme näin. Lumme-kirjastojen asiakasliittymässä asiakas pystyy tekemään nidekohtaisen varauksen. Käytännössä tähän on erittäin harvoin tarvetta. Asiakas saattaa olettaa, että oman kunnan kirja tulee jonossa nopeammin. Useinkaan näin ei ole. Tällä viikolla on esim. tullut kolme kertaa vastaan se, että asiakas olisi saanut varauksensa nopeammin yhteisestä jonosta.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ löytyy hakusanalla etunimet (kirjoitetaan asiasanakenttään) sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimikirjoja. Kirjojen saatavuustiedot voi myös tarkistaa tietokannasta.
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy useita vastauksia etunimiä koskeviin kysymyksiin. Laittamalla hakusanaksi etunimet, saatte esille aiemmat kysymykset ja kysymystä klikkaamalla aukeaa vastaus luettavaksenne.
Monissa vastauksissa on annettu myös internet-linkkejä mm. ulkomaisiin etunimisivustoihin sekä vihjeitä esim. Google-haun suorittamiseen.
Hei,
tällä hetkellä meillä ei ole suunnitelmissa ottaa oppisopimusopiskelijaa tai työllistettyä kirjastoomme. Kannattaa ehkä kääntyä asuinpaikkaasi lähempänä olevien kirjastojen puoleen. Internetistä saat lisätietoa osoitteista www.oppisopimus.net ja www.mol.fi.
Ring till telefonnummer 0060-060504 (vardagar kl. 12-18). Boken kan omlånas, om ingen annan har beställt den och om boken är inte försenad (idag). Ta fram boken och ditt lånekort.
Kirjassa Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (6. painos, 2016) vitamiinit määritellään näin: "Elimistön normaalille aineenvaihdunnalle välttämättömiä ravinnon orgaanisia yhdisteitä, joiden vajaus aiheuttaa puutosoireita, mutta joita tarvitaan vain vähän." Lisäravinteista sanotaan näin: "Ravintovalmisteita joita mm. urheilijat käyttävät parantaakseen suorituskykyään." Toisaalta lisäravinteet ja ravintolisät tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Ravintolisä on kirjan määritelmän mukaan "mm. vitamiinien ja hivenaineiden saannin varmistamiseen käytetty valmiste, jolla ei ole lääkkeellisiä vaikutuksia". Toisin sanoen ravintolisät voivat sisältää vitamiineja, mutta myös muita aineita, joilla voi olla...
Uusin suomennettu kokoelma on vuodelta 1990 ja nimeltään Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan: valikoima runoja. Kokoelman on suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola.
Yksittäisiä runoja on julkaistu sen jälkeenkin mm. Parnasso- ja Taite-lehdissä sekä kokoelmassa Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta: runosuomennoksia -teoksessa (Tuomas Anhava, toimittaneet Helena ja Martti Anhava). Tietoa yksittäisista runosuomennoksista löytyy Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Ainakin noma-niminen infektiosairaus, joka tunnetaan myös nimellä cancrum oris (vesikuolio) voi aiheuttaa tällaisia kasvojen alueen epämuodostumia. Tauti voi saada hampaiston näyttämään epätavallisesti kehittyneeltä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Noma_(disease)
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Georges Simenonin salanimiä on 15-17. Määrä vaihtelee eri lähteissä. Hänen salanimiään ovat mm. Georges Sim, G. Sim, Geo Sim, Christian Brulls, Christian Brull’s, Jean du Perry, Jacques Dersonne, Jean Dorsage, Luc Dorsan, Georges Martin-Georges, Gaston Vialis, Germain d’Antibes, Aramis, Bobette, La Deshabilleuse ja Gemis. Mainituilla salanimillä kirjoitettuja kirjoja ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista ja niitä löytyy muista Suomen kirjastoistakin niukasti. Alla on listattuna kolme Suomen kirjastoista löytyvää salanimellä kirjoitettua teosta. Kaikki teokset ovat ranskankielisiä. Voit halutessasi tilata niitä kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Christian Brulls: La maison des disparus https://finna.fi/Record/helka.9916806023506253?...
Kiven käyttämästä sanastosta ei löytynyt nummisuutari-sanan selitystä, mutta kyse lienee maaseudun suutareista eli kyläsuutareista. Näytelmä sijoittuu maalle Hämeeseen. Näytelmää voi tutkia tarkemmin Project Gutenbergin e-kirjasta:The Project Gutenberg eBook of Nummisuutarit, by Aleksis Kivi
Emme onnistuneet selvittämään kyseisen kivi/keramiikkatyön tekijää tai valmistusaikaa. Sen vähän heikosti erottuvasta pohjamerkinnästä tai signeerauksestakaan ei ollut apua.
Design-tunnistusapua voisi saada aihepiirin facebook-ryhmään liittymällä https://fi-fi.facebook.com/groups/574559599753462/ tai esimerkiksi antiikkia ja keräilyesineitä ostavista liikkeistä.
