Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999, sivulta 488, löytyvät tiedot kirjojen myynnistä kirjallisuusryhmittäin vuosina1980-1998. Kustannustoimintaa ja/tai lukijoiden kirjamieltymyksiä käsittelevät esimerkiksi seuraavat teokset, eri vuosikymmeniltä: Niemi, Juhani, Suomalaisten suosikkikirjat, 1997; Vapaa-aika numeroina 2 -- Kirjojen ja lehtien lukeminen, kirjastossa käyminen/Mirja Liikkonen...et.al., 1993; Eskola, Katarina, Suomalaiset kirjanlukijoina, 1979; Stockman, Doris, Kirja Suomessa - tekijöistä lukijaan - kirja-alan tukitoimet ja kehittäminen,2000; Mielihyvää kirjallisuudesta - suomalainen kirjakulttuuri tänään, 1993; Jokinen, Kimmo, ostajat, lukijat, arvioijat, tukijat - lukijoiden ja kriitikoiden kirjallisuus suuren muuton...
Antamiesi tietojen perusteella et ole biologista sukua kyseessä olevalle henkilölle. Jos enosi entinen vaimo käyttää entisen miehensä sukunimeä, hänen lapsellaan voi olla sama sukunimi kuin sinulla.
Lisätietona linkki "Nimiasiat".
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Terveystieteiden keskuskirjastosta ( internetosoite http://www.terkko.helsinki.fi/) löytyy parhaiten vastauksia lääketieteen alaan kuuluviin kysymyksiin. Yliopistokirjastoissa tai yleisissä kirjastoissa on asiakkailla mahdollisuus käyttää Terveystieteiden keskuskirjaston tiedonhakua. Nivelreuman esiintymistä Suomessa käsittelevät esimerkiksi julkaisut: Kaipiainen-Seppänen, Oili: Nivelreuman ilmaantuvuus vähentynyt ja sairastumisikä noussut; Kansanterveys: Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 2000. Samalta tekijältä on myös teos ' Incidence of chronic inflammatory rheumatic diseases in Finland during 1975-1990, Kuopio 1997.
WHO:n ( World Health Organization) internetsivuilta, lähinnä WHO:n tilastotietoa sisältäviltä sivuilta
( http://www....
Mitään varmaa tietoa aamuhartausvihkosten nimestä ei löytynyt. Tiedonhakua varten käytiin läpi kouluhistoriaa käsitteleviä teoksia kuten Juhani Seppovaaran laatima Kansakoulu: armas aika ja Hannu Syväojan Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja: perussivistystä koko kansalle 1866–1977. Lahden pääkirjaston varastosta löytyvässä vuonna 1962 julkaistussa Kouluhartauden käsikirja -teoksessa on sivulla 423 lueteltu aamuhartauskirjallisuutta, joten on mahdollista, että vihkosten nimi on listassa, mutta mikä se noista mahdollisesti on, ei osaa arvata.
Organisaatioteorioiden kehittymistä ja organisaatiotutkimusta esitellään esimerkiksi teoksessa Pauli Juuti Organisaatiokäyttäytyminen, 2006.
Bengt Karlöfin teos Organisaation olemus käsittelee organisaatiomuotoja, organisaatioiden anatomiaa, fysiologiaa ja psykologiaa. Tässä kirjassa on lisäksi katsaus organisaatioteorioiden päävirtauksiin.
2006 on ilmestynyt Risto Harisalon teos Organisaatioteoriat. Tämän teoksen esittely netissä http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2397/2233 .
Lisätietoa organisaatioteorioista internetissä, esim. http://www.answers.com/topic/organization-theory
Kielitoimiston sanakirja määrittelee kaupunkiväestön kaupungeissa asuvaksi väestöksi. Esimerkiksi kaupungin tai taajaman väkiluvulla ei tässä ole merkitystä.
Tässä muutama mahdollinen teos:
- Graphic designer's print + color handbook
- Color graphics : the power of color in graphic design
- Digital colour : for the internet and other media
- The big book of color in design
- Julkaisijan käsikirja
- Huom! : visuaalisen viestinnän käsikirja
- Designer's guide to color
- Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus
- Ideakirja mainonnan suunnittelijoille
Kyseisen kappaleen nuotit löytyvät Viola-tietokannan mukaan teoksista ”Sävellyksiä ja sanoituksia. 1: Alla etelän taivaan” (Two Stars-music, c1983) ja ”Jokamiehen humppatanssit” (J.V.I. Kustannus , 1978).
Lentomatkustajien turvallisuus on ilmailuliikenteessä kaikkein tärkeintä.Turvallisimmat istuinpaikat ovat lähellä varauloskäytäviä ja siipien lähellä. Näkövammaisten palveluoppaassa on matkustamista koskevia ohjeita.
Lähteet:
Näkövammaisen palveluopas 2019
https://nkl.fi/index.php?__file_display_id=12736
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/ilmailu/liikuntarajoitteisen-ja-vammaisen-henkilon-oikeudet-lentomatkalla
https://www.finavia.fi/fi/lentoasemalla/avustettavien-palvelut/vammaisten-ja-liikuntarajoitteisten-palvelut
Nimi on ollut yleinen Savon alueella. Tarkemmin nimen aluetta ovat vain Länsi-Savo (Hirvensalmi, Kangasniemi)ja Keski-Suomi (Petäjävesi, Saarijärvi) eli hämäläisten muinaiset eräalueet. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimen juuret olisivatkin näin ollen lännessä.
Kuitunen saattaa myös olla samaa kantaa kuin nimi Kuittinen, jota myös tavataan Savossa mutta jolla on silti läntinen alkuperä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Sinun tapauksessasi on käynyt niin, että tuo kirja on mennyt lainaan
Munkkiniemen kirjaston asiakkaalle. Varauslistaa ei ole ehditty käsitellä ja tuo munkkiniemen lainaaja on ehtinyt lainata sen ensin.
Valitettavasti näin käy joskus.
Mene käyttämääsi kirjastoon ja pyydä heitä tilaamaan tämä kirja kaukolainana. Se löytyy ainakin seuraavien kirjastojen kokoelmasta: Jyväskylä, Kajaani, Oulu ja Rovaniemi. Myös Varastokirjastosta Kuopiosta sen saa. HelMet-kokoelmassa kirjaa ei valitettavasti ole.
Heikki Poroila
Kiven alla tuntuu olevan sellaisen levyn löytyminen, jossa Parra itse laulaisi "Gracias a la vidan". Turun kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan LP-levy, jonka esittäjäksi on merkitty Violeta Parra, levyn nimi on "Gracias a la vida" ja levy näyttää myös sisältävän tuon nimikappaleen. Luettelointiteknisistä syistä johtuen ei voi kuitenkaan täysin varmasti sanoa, että Parra nimenomaan laulaa siinä itse. Voit käydä jättämässä lähimmässä kirjastossa kaukolainapyynnön kyseisestä levystä.
Perinteistä Helmet-hakua käyttämällä kirjoita hakukenttään äänikirjat. Rajaa hakukentän viereisestä alasvetovalikosta aikuisten kokoelma, Aineisto-valikosta cd-levy ja Kieli-valikosta Suomi.
Uutta Helmet-hakua käytettäessä rajausvalinnat tehdään sivun vasemmanpuoleisesta listasta.
Toisissa kirjastoissa ei ole eritelty aikuisten ja lastenosastoja, joten hakutulos sisältää myös jonkin verran lasten äänikirjoja.
Tutkin asiaa ja huomasin, että Euroopassa oli muitakin maita, jotka miltei samanaikaisesti päätyivät siihen, että kirurgiset maskit voi pestä, ja että ne ovat käyttökelpoisia pesun jälkeen (mm. Ranska). Kävi ilmi, että Suomessa suu -nenäsuojien pestävyyttä tutkinut VTT teki tutkimuksensa Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskuksen (ECDC) julkaiseman Hengityssuojainten puhdistus ja uudelleenkäyttö COVID19 pandemian aikana -asiakirjassa kuvattujen menetelmien tarkistamiseksi.
Se miksi asiaa ei ole tutkittu aiemmin Euroopassa johtunee siitä, että kasvomaskit eivät niinkään ole olleet tässä laajuudessa tavallisen kansan käytössä. Ammattikäytössä olevia kirurgisia maskeja ei suositella käytettäviksi pesun jälkeen, sillä ne menettävät...
Kelan sivujen mukaan lapsilisää maksetaan vuonna 2025 ensimmäisestä lapsesta 94,88 euroa kuukaudessa, toisesta lapsesta 104,84.Lapsilisän summat aikaisempina vuosina löytyvät Kelan tilastollisista vuosikirjoista. Esimerkiksi vuoden 2006 kirjan mukaan (s. 240) lapsilisä oli ensimmäisestä lapsesta 100 euroa kuukaudessa, toisesta 110,50.
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Valitettavasti Joakim Bergin kappaletta Utan dina andetag, jota mm. Kent on esittänyt, ei ole suomennettu.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
