Erityistä artikkelia tai kirjaa, joka käsitteli Tv-tasojen historiaa ei löytynyt, mutta kannattaa tutkia kuitenkin seuraavia teoksia:
Helsti: Kulttuurin muutos ja televisio. Television ensimmäiset vuosikymmenet suomalaisen kokemina, 1988.
Miestamo: Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö,1981.
Sarantola-Weiss: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia, 1995.
Sarantola-Weiss: Sohvaryhmän läpimurto: kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa, 2003.
Yhteiset olohuoneet: näkökulmia suomalaiseen sisustuskulttuuriin 1949-1999 /toim: Minna Sarantola-Weiss, 1999.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin
Suezin kriisihän puhkesi loppuvuonna 1956, kun Suezin kanava kansallistettiin. Kriisistä on tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 22, s.288-296, 1984.
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s.903-904, 1988.
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 18, s.145-147, 1986.
Suuri maailmanhistoria, osa 14, s.62-63, 1983.
Sadat, Anwar el-: Presidentin ääni, s.139-144
Lapsuudenkoti-nimisiä runoja on varmasti useita. Rakkausrunot.fi-sivustolta löytyy yksi:
https://rakkausrunot.fi/runot/6938/132011/lapsuudenkoti?order=title&sor…
Lastenkirjainstituutin sivuston kautta löytyy useita samannimisiä, mutta suuri osa näyttäisi olevan kertomuksia. Aapisten ja lukukirjojen sisältö on tietysti sekä suorasanaista että runomuotoista. Alla linkki haun tulokseen:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Ilmoita kadonneesta kortista mihin tahansa Helmet-kirjastoon esimerkiksi puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Kadonneen aikuisten kortin tilalle tehdystä uudesta kortista veloitetaan kolme euroa (lasten kortista peritään kaksi euroa).
Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
Koeistua on yhdysverbi, jolla on merkitys "istua kokeeksi".
Esimerkkejä:
"Selväksi kävi, että tuoli kannattaa ehdottomasti koeistua ennen ostamista. Jokaisen työtehtävät ja mitat ovat hieman erilaiset, joten sama tuoli ei käy kaikille." (Anu Saarelainen, Selkänojatonta satula- tai polvituolia suositellaan käytettäväksi osan työpäivää. Karjalainen, 24.9.2008)
"Mopon voi koeistua Järvenpään Next Hotel Rivolissa, jonka aulaan se on sijoitettu kunniapaikalle." (Risto Kunnas, Pappamopolla sotavammatukea. Iltalehti, 5.4.2006)
Olemme tiedustelleet asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Ilmoitamme sinulle, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä lastenohjelmaa?
Alkuperäiset lähteet selviävät näiden teosten lähdeluetteloista:
Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940. Helsingin kaupunginkirjasto, 1998
Närhi, Mauri K.: Lukuseurasta kansankirjastoon: Helsingin kirjastotoimintaa 1800-luvulla. Helsingin kaupunki, 1963
Kallion kirjastossa on valokopioina joitakin lehtiartikkeleita tuolta ajalta. Niissä ei kuitenkaan ole tietoa lukutottumuksista. Tervetuloa tutustumaan niihin.
Ota myös yhteyttä Rikhardinkadun kirjastoon, heillä saattaa olla aineistoa kirjastonsa historiasta.
Molempien kirjastojen yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/kirjastot/index.html
Mahdatkohan tarkoittaa brittiläistä tv-elokuvaa Ballet Shoes? Elokuva kertoo kolmesta orpotytöstä, joista yksi haluaa balettitanssijaksi. Elokuvassa näyttelee mm. Harry Potter -elokuvista tuttu Emma Watson. Elokuva ilmestyi DVD-levynä Suomessa ja Euroopassa vuonna 2008. Kuopion kaupunginkirjastoissa elokuvaa ei tosin näyttäisi olevan. Ehkä voit kysyä kirjastostasi muita tanssielokuvia:
http://kirjasto.kuopio.fi/default.aspx?id=100524&ptid=0
Lähteet:
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/balettitossut
http://elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/ulkomaiset/1782-balettitos…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emma_Watson
Kirjaa on saatavana Imatralla Lappeenrannan tiedekirjaston Linnalan kampuskirjastossa. Linnalan kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät kirjaston internetsivulta: http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx
Kirjaa on olemassa myös Kuopion varastokirjastossa ja joissakin maakuntakirjastoissa. Jos haluat sen kaukolainaksi, voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Hei,Näkemättä nuottia perustan vastaukseni siihen, että tosiasiaan, että ylennetty nuotti ei ole sama kuin perussävel. Jos siis nuotteihin on kirjoitettu ylennys, niin silloin nuotti on ylennetty, eli puoli sävelaskelta korkeampi, kuin perussävel. Toki on mahdollista, että nuoteissa on virhe, mutta perusajatus on, että nuotti on oikein ja silloin pitää soittaa nuotti ylennettynä.
Alle 15-vuotiailta ei peritä myöhästymismaksuja. Kun käyt seuraavan kerran kirjastossa, voit pyytää virkailijaa poistamaan kortillesi kertyneet myöhästymismaksut.
Tietoa muutoksesta ei suoralta kädeltä löytynyt. Tässä kuitenkin Helmet-hausta löytyviä teoksia, jotka mahdollisesti käsittelevät aihetta. Aiheena on käytetty hakua ”motorinen kehitys”
Varhaisvuosien liikunta, kirjoittajat: Pirkko Karvonen, Helena Siren-Tiusanen, Riitta Vuorinen
Lapsen motorinen kehitys / Britta Holle
Hyppää pois! : lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen / Pirkko Karvonen
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä : varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
Liikunta ja oppiminen : mitä merkitystä on kuperkeikalla? / Liisa Hakala
Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen / Kari Kauranen
Kyseessä voisi olla Hans de Beerin kuvakirja Pikku jääkarhu, auta minut lentoon! (Lasten Keskus, 2002). Lisätietoa kirjasta esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516273742
Yleisillä kirjastoilla ei yleensä ole kirkonkirjoja. Vanhempia kirkonkirjoja säilytetään maakunta-arkistoissa.
Kurun alue kuuluu Hämeenlinnan maakunta-arkiston alueeseen, Mikkelin maakunta-arkisto taas säilyttää mikrofilmattuja kirkonkirjoja. Kannattaa ehkä aluksi tiedustella sieltä. Mikrofilmejä on mahdollista saada myös kaukolainaksi. Kaukolainapyyntö tehdään omaan kirjastoon.
Jos sanoisin, että itseohjautuvuuden synonyymi on omatoimisuus, luulen että itseohjautuvuuden käsitteellä ammatikseen operoivat älähtäisivät. Sanan merkitystä ei voi yksittäisellä sanalla tulkita. Jos sen voisi sanoa toisinkin, se varmasti niin sanottaisiin, oletan.
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) mukaan itseohjaava on jotakuinkin sama kuin itseneuvova, itseohjautuva selitetään fraasilla itsestään ohjautuva, esimerkkinä itseohjautuva ammus. Käsityksen siitä mitä itseohjautuvuudella tarkoitetaan voi saada vaikka Leena Ahteenmäki-Selkosen jäsennyksestä itseohjautuvuuden sisällöksi: http://oyt.oulu.fi/avoin/uutta/kt15/2311.htm , mutta apua on varmasti myös muusta opetusalan kirjallisuudesta.
Useinmiten "ei lainata" merkintä tarkoittaa käsikirjaston aineistoa, jota ei lainata. Yleensä on kyse tietosanakirjoista ja erilaisista hakuteoksista.
Vuosaaren kirjasto on kuitenkin siirtymässä uusiin tiloihin ja vanha kirjasto suljettiin 23.12.00. Osa Vuosaaren uutuushankinnoista on "ei lainata" tilassa, koska aineisto ei tällä hetkellä ole asiakkaiden käytössä, myöskään Vuosaaren "hyllyssä" oleva aineisto ei ole lainattavissa kirjaston muuton aikana.
Vuosaaren kirjaston edessä käy kirjastoauto ma ja to klo 13 -13.30.
Tarkkaa vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuosiin 1993-95. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on, mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun keskiosassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Lisätietoja asiasta voi kysellä Väestörekisterikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät em. nettisivulta.
Vuoden 1995 suosituimmat...
Valitettavasti en tunnistanut tekstiä. Osaisiko joku lukijoista auttaa? Etsimistä voisi auttaa se, että kysyjä kertoisi, mistä hän on kyseisen tekstin löytänyt.
