Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä ei ilmennyt että teos olisi ilmestymässä suomeksi. Toivon, että selviät englanninkielisen kirjan kanssa riittävän hyvin.
Turun yliopiston entisen suomen kielen professorin Kaisa Häkkisen mukaan "vasikka" ilmiantajana perustuu Raamatusta löytyvään vertauskuvaan. Häkkinen kertoo Kielikello-lehden numerossa 4/2004, että tämä "vasikan" merkitys tulee Vanhan testamentin Tuomarien kirjan 14. luvusta, jossa kerrotaan Simsonista. Tässä linkki Häkkisen artikkeliin. (Linkistä tulevat näkyviin kaikki Kielikellon artikkelit vuoden 2004 numerosta 4. On siis klikattava sivun lopussa kohtaa "Näytä lisää kirjoituksia", jotta saa näkyviin Häkkisen artikkelin).
https://www.kielikello.fi/-/4_2004
Kyylaus tarkoittaa kansanmusiikissa käytettyä karjankutsuntahuutoa, ks. esim. Aija Puurtisen tutkielma, http://www2.siba.fi/circuluscantoris/CirculusCantoris/8_3_1_aanellisten…
Kuntien yhteinen E-kirjasto avautui keväällä 2024. Kokoelmaan hankitaan uutta aineisto jatkuvasti, jotta käytettävissä oleva määräraha jakautuu koko vuoden ajalle. Muuten tämän vuoden aikana julkaistavia uutuuskirjoja ei voitaisi hankkia E-kirjastoon ollenkaan. Sähköisten kirjojen lisenssit ovat yleensä voimassa vuoden kerrallaan. Jos kaikki aineisto olisi hankittu keralla, myös kaikki lisenssit vanhenisivat samaan aikaan. Aineiston hankintaa rajoittavat sekä budjetti että aineiston tarjonta. Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana kokoelmassa on noin 10 000 nimekettä. E-kirjaston kokoelmapolitiikassa kerrotaan tarkemmin aineiston hankkimisesta E-kirjastoon.E-kirjastoon liittyneet kunnat eivät enää hanki uusia kirjoja...
Helsingin seurakuntayhtymän Keskusrekisteristä voi puhelimitse tai sähköpostitse kysellä neuvoja. Hyvä olisi tietää haudattujen henkilöiden syntymäajat ja paikat etukäteen.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/keskusrekisteri_2
Semanttinen web on internetin WWW-palvelun laajennus, jonka dokumentit on suunniteltu myös koneita silmällä pitäen. Tällöin ohjelmistot pystyvät ymmärtämään dokumenttia ja arvioimaan sen hyödyllisyyttä käyttäjän näkökulmasta.
Internetistä löytyy hakusanalla ”semanttinen” useitakin selityksiä käsitteelle ”semanttinen web”. Mm. Ossi Nykänen Tampereen teknillisestä yliopistosta on pitänyt aiheesta aika kattavan esitelmän: http://www.cs.tut.fi/~onykane/talks/2005/0617-kirjasto-on/0603-kirjasto…
Kari Loimun teoksessa ”Yhdistyksen ABC – opas suomalaiseen yhdistystoimintaan” (2015) kerrotaan seuraavasti yhdistyksen puheenjohtajan tehtävien lainsäädännöstä:
”Puheenjohtajan tehtäväksi on laissa määrätty vain yhdistyksen nimenkirjoitus (ellei säännöissä ole muuta määrätty) sekä yhdistysrekisteriin tehtävän perus- ja muutosilmoituksen allekirjoittaminen. Säännöissä puheenjohtajalle voidaan määrätä muitakin tehtäviä.”
Kunniapuheenjohtajan tehtävistä ja oikeuksista vastattiin aikaisemmin seuraavasti:
”Kunniapuheenjohtajuudessa pääpaino taitaa olla sanassa kunnia. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan nimittää pitkään ja ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi toiminut henkilö. Tietoja tehtävistä ei oikein löydy. Laki ei sano asiasta mitään, maininnat...
Tätä on kyselty aiemminkin ja runon on kirjoittanut Vuokko Laatio omaisensa kuolinilmoitukseen, vaikka usein tekijäksi on mainittu Eino Leino. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-kirjoittanut-usein-muistovarssynakin?language_content_entity=fiLaatio on kirjoittanut runojaan kirjaksi, jota on varattavana SKS:n kirjastossa https://finna.fi/Record/helka.9934265378706253?sid=4974843931
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku hakusanoilla "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Kustantajan sivuilta löytyy Laila Hietamiehen (nykyiseltä nimeltään Hirvisaari) tuotanto. Jokaisen teoksen jälkeen on merkitty myös sarjan nimi. Osoite on pitkähkö: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t…
Kirjastoissa voit tutustua myös Ulla Virtamon toimittamaan teokseen Aikuisten jatko- ja sarjakirjat. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää Laila Hietamiehestä (Hirvisaaresta) löytyy kirjailijatietokanta Sanojen ajasta: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Kai Laitinen on tehnyt tutkimuksen Aino Kallaksen tuotannosta, se on julkaistu kahtena kirjana:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta (2.p. Otava, 1995) ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustoista 1922-1956 (Otava, 1995), jälkimmäisessä kirjassa Sudenmorsian -teosta käsitellään melko perusteellisesti, joten siitä löydät varmasti tietoa tutkielmaasi.
Nettisivulla http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kallas.html
on lyhyesti Kallaksen henkilötiedot ja tuotanto, mutta ei tarkempia tietoja teoksista. Aino Kallasta koskeviin kysymyksiin löytyy muita vastauksia Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp hakusanalla...
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:
Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)
Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999)
Netistä ei näytä löytyvän mitään yksittäistä sivustoa, johon olisi koottu suomalaisten iskelmien sanoituksia. Artistien tai yksityishenkilöiden kotisivuilta voi löytää sanoituksia, joskin jälkimmäisessä tapauksessa sanat eivät välttämättä ole aina aivan oikeassa muodossa. Tietyn kappaleen voi siis parhaiten löytää sen nimen tai sanoituksen osan avulla jollakin hakukoneella, esim. googlella.
Osoitteesta http://www.laulut.fi/ löytyy maksullinen palvelu, josta voi tilata laulunsanoja pdf-tiedostona. Tarkemmat tilaus- ja toimitusehdot löydät palvelun etusivulta.
Kirjastosta löytyy paljon erilaisia iskelmälaulukirjoja ja -nuottikokoelmia. Pirkanmaan kirjastojen PIKI-verkkokirjaston (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/) avulla kappaleita voi hakea...
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Valitettavasti emme kuulu Vidla kirjastoihin.
Meillä on kuitenkin muutamia netissä lainattavissa olevia elokuvia. (Sekä runsain mitoin fyysisiä DVD- ja BR-elokuvia)
Helpoiten elokuvamme löytyvät osoitteella:http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Kyseessä on Libby niminen palvelu. Palvelussa valitaan ensin oma kirjastokimppa ja elokuva. Sitten kirjaudutaan katsomaan omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla.
Aluksi tahtoisin muistuttaa, että me vastaajat emme ole rakentamisen säädösten asiantuntijoita. Vastaus on maallikon laatima, ja tarvittaessa kannattaa tiedustella tarkennuksia ja lisätietoa mm. meluhaitoista esimerkiksi Vantaan Ympäristökeskuksesta (http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;224;2121).
Suomen rakentamismääräyskokoelma sisältää äänieristystä koskevia määräyksia ja ohjeita. Ajantasainen rakentamismääräyskokoelma löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=321569&lan=fi. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut...
Kysymyksesi on todella laaja. Haetko tietoa pukeutumisesta kautta aikojen vai nykyaikana? Jokaisessa Euroopan maassa on myös omat tapansa ja syynsä pukeutua omalla tavallaan.
Opetushallituksen ja Yleisradion etälukion sivuilta löytyy jonkin verran tietoa läntisen Euroopan pukeutumisen muodeista eri aikoina:
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/eurooppa/arvoja-muoti.html
Suomalaisista vanhoista kansanpuvuista saat perustietoa vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanpuku
Pohjoisen Euroopan muinaisesta pukeutumisesta tietoa esim. täältä:
http://hopeavirta.greywolves.org/index.php?id=59
Hyviä ja perusteellisia kirjalähteitä ovat vaikkapa nämä:
- Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan...
Tarkoitat varmaan naturalismi-nimistä kirjallisuussuuntausta. Se on realistisen suuntauksen jyrkempi ja radikaalimpi muoto.
Lisää tieoa näistä käsitteistä saat esim. Liisi Huhtalan teoksesta Pieni kirjallisuustieto ja Juha Rikaman Kirjallisuustieto-teoksesta.
Inhorealismi-käsitettä taas käytetään enemmän kuvataiteissa.
Esim. Taiteen pikkujättiläisessä se määritellään sijoittuvaksi 1970-lukuun, siis eri aikakauteen kuin kirjallisuuden realismin ja naturalismin kausi.
Jos tarkoitat kauhukirjallisuutta, sen määritelmiä löydät tämän palvelun arkistosta.
Hei
Tarkoitat ilmeisesti Gwen Grantin kirjoittamaa kirjaa?
Kysymyksestäsi ei ilmene haluatko ostaa vai lainata kirjan. Lainaksi sen saat kääntymällä kirjastosi puoleen ja pyytämällä heitä tilaamaan ko. teoksen Varastokirjastosta. https://vaari.finna.fi/?lng=fi
Mikäli olet halukas ostamaan sen, niin pikaisella haulla löytyi verkkosivu, jossa se on myös saatavilla:
https://www.antikvaari.fi/
