Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Matias -nimestä löytyy useita vastauksia, esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-arvoisa-kirjastonhoitaja-tahtoi…
Anton -https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera
Iisak - https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-isak-nimen-etymologia
Inkeri - https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-kaiken-nimista-henriikka
J. Vainiosta ei löydy tietoja taiteilijamatrikkeleista eikä Taidepörssi –julkaisussakaan ole hänen teoksiaan. Googlettamalla löytyi netiltä Huuto.netissä myytävänä ollut taulu 50-luvulta ”Asumus erämaan tuntumassa”, joka myyntihinta oli 42 euroa.
Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
Hae asiasanalla Sinkkonen, Lassi Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, osoitteessa www.turku.fi/aino .
Löytyy esim. sellainen teos kuin Kirjallisuus Suomessa (toim. Antti Eskola ja Katarina Eskola).
Kannatta myös vierailla Kirjastot.fi -sivuilla ja etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
hakusanoilla Lassi Sinkkonen. Näet aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia.
Kannattaa katsoa Maahanmuuttajaviraston sivua. Sieltä löytyy linkkejä lainsäädäntöön, joka koskee maahanmuuttoa. Myös viraston yhteystiedot löytyvät sivuilta; sieltä voi kysyä suoraan viraston käytäntöjä.
http://www.migri.fi/netcomm/?language=FI
Avioliittolaki löytyy Finlex-tietokannasta. Siitä kannattaa katsoa 2. luvun §115 ja 116, jotka koskevat toisessa maassa solmitun avioliiton hyväksymistä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pi…
Defensor legis lehdestä löytyy asiaa koskeva artikkeli. Lehti on luettavissa Eduskunnan kirjaston lukusalissa ja siitä voi ottaa kopion. Kopiot on saatavissa myös kaukopalvelumme kautta.
Mikkola, Tuulikki.
Islamilaisesta perheoikeudesta Suomen kansainvälisen avioliitto-...
Kyllä vain. Tässä joitakin esimerkkejä:Heikkinen, Antti: Maaseudun tulevaisuus (2019)Hirvonen, Elina: Että hän muistaisi saman (2010)Hotakainen, Kari: Jumalan sana (2011)Myllymäki, Maisku: Valvoja (2024)Pääskynen, Markku: Tämän maailman tärkeimmät asiat (2005)Rimminen, Mikko: Pussikaljaromaani (2004)Saarinen, Marjo Katriina: Kaikki päivän tunnit (2022)Sahlberg, Asko: Höyhen (2002)Tervo, Jari: Suomemme heimo (2001)Lisää teoksia voi hakea verkkokirjastosta asiasanalla "yhdenpäivänromaanit".
Voiskohan kyseessä olla Vilda visarnas land eli Villit viisarit vuodelta 1979? Seitsenosaisen sarjan kehyskertomuksessa opettaja kertoi matematiikan tunnin lopuksi oppilaille tarinaa, jossa Leonard ja Viola seikkailivat salaperäisessä maassa. Maisemaa hallitsi suuri tornikello tikityksellään. Opettajaa esitti Mikael Huldén.
Villit viisarit on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50473778.
Erasmus-vaihdosta vastaava Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kertoo kotisivuillaan, että vaihtoon hakeudutaan oman korkeakoulun kautta. Kannattaa siis ottaa yhteyttä oman korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimistoon tai kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöön laitoksella tai osastolla.
Lähde ja lisätietoja: http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/erasmus/liik…
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole tarjolla varsinaisia etädigitukitapahtumia. Etädigituki kuitenkin toimii ja on ns. pysyvää toimintaa, jota ei merkitä tapahtumakalenteriin. Helsingin etädigitukea tehdään kaupunkitasolla, ei pelkästään kirjastossa.
Tällä Helmet.fi:n sivulla on tietoa eri tahojen tarjoamasta etädigituesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Etadigituki….
Sivulla on myös linkki Helsingin etädigitukeen, https://digituki.hel.fi/fi/
Sambasta ja karnevaaleista löytyy tietoa ainakin englannin kielellä.
Espoossa Leppävaaran kirjastossa on hyllyssä englanninkielinen kirja nimeltä "Samba", sen tekijä on Alma Guillermoprieto.
Meillä täällä Kannelmäen kirjastossa on kaksi cd-levyä, joiden lipukkeissa on englannin kielellä tietoa karnevaalien historiasta:
"Les grands carnavals d'Amerique Latine et des Antilles"
"Grands carnavals d'Amerique de Rio a Quebec"
Internetistä löytyy tietoa jonkin verran myös suomeksi, kun hakee hakukone "Googlesta" sanoilla: karnevaalit and samba.
Kirjasto ei ole asiantuntija vanhojen rahojen arvioinnissa. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niiden arvoon. Vanhoja rahoja ostavat monet antiikkiliikkeet ja keräilyliikkeet myös netissä.
Näin on vastattu tässä palvelussa aiemmin vastaavaan kysymykseen:
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät:
- kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste),
- säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste),
- kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja
- kysyntä (kiinnostusaste).
Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha...
Brotherin sivuilta löytyy jonkinlainen yleisohje usealle mallille, missä mukana VX-1060. Päällisin puolin tuo kuvassa näyttää samalta kuin VX-1063 googlen kuvahaussa.https://manuall.co.uk/brother-vx-1060-sewing-machine/Noilta sivuilta ei ainakaan tuolla tarkalla VX-1063 mallilla löydy ohjeita. Jos nuo eivät ole kelvolliset, niin onnistuisiko ne löytymään jostakin ompelukoneita myyvistä liikkeistä.Eurokangas näyttää myyvän Brotheria verkkokaupassaan ja Jyväskyläss Sokkarilla heillä on myymäläpiste. Lisäksi ainakin Ompelukone Keinonen osoitteessa Väinönkatu 30 sekä Jyväskylän Ompelukone osoitteessa Väinönkatu 15 B myyvät ompelukoneita.
Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin."
Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/
Käy tutustumassa kirjakauppojen valikoimiin esimerkiksi osoitteissa:
http://www.suomalainen.com
http://www.akateeminen.com
Inspiroidu myös pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen valikoimista osoitteessa: http://www.helmet.fi -> Aineistohaku lapsille
Kaikkea kirjaston aineistoa ei toki enää ole kirjakaupoista saatavilla.
Olisikohan kyseessä Eugenio Giovenardin teos Kielletty mies, jonka on suomentanut Hilkka Mäki? Sen on julkaissut Like vuonna 2001. Alkuteoksen nimi on Os filhos do cardenal. Kyseessä on kehitysromaani, jonka sisältöä kuvataan sanoilla 'munkit', 'romaanit', 'pappeus', 'katolisuus', 'roomalaiskatolinen kirkko','kaunokirjallisuus'.
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Voit pyytää lisäämään eräpäivämuistutuksen asiakastietoihisi seuraavalla kirjastokäynnilläsi tai puhelimitse/sähköpostilla. Eräpäivämuistutus on Kouvolan kirjastoissa maksuton.
Pekka Oro -nimisestä henkilöstä en löytänyt tietoja. Vera Teleniuksen lp-levyllä ”Sydämen ääni” (Polarvox, 1985, Polarvox LJLP1956) on kaksi kappaletta, joiden tekemiseen hän on osallistunut. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Miksi aina saavut uudestaan" ja säveltänyt kappaleen "Etäältä sen nään", jonka alkuperäisen sanoituksen ”På avstånd ser jag klart” on tehnyt Agnes Fallström ja suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Vera Telenius ja Pekka Oro. Pekka Oro -nimisellä henkilöllä ei ole asiakassopimusta Teoston kanssa.
