Eduskunnan verkkosivuilla on tietoa kansanedustajien palkkioista ja kulukorvauksista. https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
Palkkioiden kehityksestä on myös tietopaketti https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/kansanedustajien-palkkioiden-kehitys/Sivut/default.aspx
Pohjoismaisen mallin mukaisesti eduskuntaan perustettiin vuoden 1999 vaalien jälkeen palkkiotoimikunta, joka koostuu eduskunnan ulkopuolisista jäsenistä. Vuodesta 2003 lähtien kansanedustajien palkkioista päättäminen on ollut ulkoistettua palkkiotoimikunnalle. Sama malli on käytössä Norjassa ja Ruotsissa.
Palkkiotoimikunta perustelee kansanedustajan palkkiota edustajan tehtävän...
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
Runouden kaanon vaikuttaa olevan vaikea määritellä. Googlettamalla ei löydy listoja "sadasta parhaasta/tärkeimmästä" runosta. Suomalaisen runouden osalta lähteenä voisi käyttää teosta Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia, mutta se on ilmestynyt jo 80-luvulla. Tai Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia (2009)
Toinen tapa voisi olla aloittaa lukeminen erilaisista runokokoelmateoksista eli antologiosta. Yhtenä esimerkkinä Jenni Haukion kokoama Katso pohjoista taivasta: runoja Suomesta. Jos näitä lukemalla oppisi tuntemaan omaa makua ja sitten lukea kiintoisilta vaikuttavilta runoilijoita enemmän.
Kirjallisuutta ja erityisesti runoutta kannattanee lähestyä niin, että oikeaa vastausta paremmuudesta / täytyy lukea -...
Sosiaalialan ammateista, työpaikoista ja koulutuksesta kerrotaan Työvoimaministeriön julkaisussa Työ ja tulevaisuus : Sosiaaliala – auttaminen ammattina, 1989. Terveydenhuoltoalan ammateista on samanlainen julkaisu Työ ja tulevaisuus 1981 : Terveydenhuoltoala.
Itävaltalaisesta lasten- ja nuortenkirjalija Thomas Brezinasta (s. 1963) ja hänen teoksistaan löytyy tietoja teoksesta KOSKI, MERVI: "Ulkomaisia nuortenkertojia", osa 1. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta, luokka 86.1103 KOS.
Suomenkielisiä www-sivuja kirjailijasta ei löydy, kun käyttää apuna osoitteita:
http://www.google.fi > haku: "thomas brezina"
http://www.makupalat.fi/ > kirjat> lasten- ja nuortenkirjallisuus
ALEKSI -lehtiartikkelitietokannasta löytyy kaksi artikkelia lehdessä Tyyris Tyllerö, jota on Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla.
"Kirjassa on monta mediaa" Tyyris Tyllerö 1998, no. 2
"Polvihousujengi: huvittava ja hyödyttävä lukemisen unilukkari" Tyyris Tyllerö 1998, no. 3
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet, vain muutamia mainitakseni. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Mikko -nimestä on kysytty aiemmin ja vastauksen löydät hakusanoilla etunimet ja Mikko.
Ranskanopiskelijoille voisivat sopia esimerkiksi:
Sarjakuvat: Goscinny-Uderzo: Astérix, Hergé: Les Aventures de Tintin, Peyo: Les Schtroumpfs
Azzeddine, Saphia: Mon père est femme de ménage
Camus, Albert: L'Étranger
Claudel, Philippe: La petite fille de Monsieur Linh
Duras, Marguerite: L'amant
Fournier, Jean-Louis: Où on va, papa?
Goscinny, René: Le petit Nicolas -kirjasarja
Sagan, Francoise: Bonjour tristesse
de Saint-Exupéry, Antoine: Le petit prince
Tove Janssonin muumi-kirjat ranskannettuina
Antiikkiliike Wanhan Eliaksen julkaisemassa Arabian taiteilijoiden signeerausten luettelossa ei tällaista pelkästä W-kirjaimesta muodostuvaa signeerausta löydy. Myöskään Designmuseon haulla ei löydy tätä esinettä niitten taiteilijoiden kohdalta, joitten sukunimi alkaa W-kirjaimella (Gunnar Wahlroos, Nils Wasastjerna, Helena Wilenius ja Peter Winquist). Leiman perusteella esine kuuluu vuosien 1964 - 1971 tuotantoon, mutta Designmuseon millään haulla ei löydy kysyjän lähettämän kuvan kaltaista astiaa. Tässä kohdassa kirjastonhoitajan asiantuntemus valitettavasti päättyy, sillä mitkään kuvahautkaan eivät tuottaneet tulosta. Asiasta kannattaa kysyä antiikkiliikkeistä tai Arabialta.
Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Tässä muutama suomenkielinen Skotlannin historiasta kertova kirja. Jos kirjoja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kirjaston kaukopalvelun kautta.
Fisher, Andrew: Matkaopas historiaan : Kuopio : Puijo, 1998, Kansakuntien vaiheet : maailmanhistoria vanhasta ajasta nykypäiviin. 3: Länsi-Eurooppa /suom.toim. Eino E. Suolahti
Lindström Gunnar: Skotlannin ja Englannin yhdistyminen Suur-Bitannian kuningaskunnaksi : Helsinki: Kansanvalistusseura, 1902. Kaunokirjallisuudessa käsitellään Skotlannin historiaa esim.kirjoissa Ikola, Kaisa: Skotlanti-trilogia, Ylämaa-sarja. Englanninkielisiä lähteitä löydät katsomalla Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Lutikka, toiselta nimeltään seinälude, on luteiden heimoon kuuluva hyönteinen.
Lutikat kulkeutuvat koteihin yleensä ihmisten mukana mm. lomamatkoilta sellaisista maista, joissa lutikoita paljon esiintyy. Lutikat tarttuvat vaatteisiin ja tunkeutuvat matkalaukkuihin esimerkiksi hotellihuoneesta, ja niiden mukana ne leviävät kotiin palattaessa omaan asuntoon. Jo yksikin lutikka riittää perustamaan parissa kuukaudessa kokoneisen uuden yhteisön.
Lutikka on yksi vaikeimmin opistettavista haittaeläimistä, joten on suositeltavaa käyttää aina asiantuntijapalveluita niiden poistamiseen. Ilman asianmukaisia välineitä ja koulutusta lopputulos on harvoin pysyvä, ja lutikkaongelma saattaa vain paisua tai levitä myös naapurien ja tuttujen koteihin...
Minulla ei ollut alkuperäiskielistä tekstiä saatavana, mutta käsittääkseni mainitsemasi lause on suomennettu näin: "Keskellä talvea havaitsin vihdoinkin, että sielussani oli voittamaton kesä." On hyvä kuitenkin huomata, että Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kuvauksessa kerrotaan, että "emme -- pysty etsimään teoksista lauseiden käännöksiä". Palvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä kysyjälle.Lähde: Camus, Albert 1963. Esseitä: Valikoima. Suomentanut Leena Löfstedt. Helsinki: Otava.
Carolyn Keene on pseudonyymi (= salanimi, taiteilijanimi) niille kirjailijoille, jotka kirjoittivat Stratemeyer Syndicate-kustantamon julkaisemia Neiti Etsivä ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Edward Stratemeyerin(1862–1930)perustama The Stratemeyer Syndicate -kustantamo olikin kuuluisa siitä, että se oli julkaissut kirjojaan keksityillä kirjailijanimillä, oli alkuperäinen kirjailija kuka tahansa. Kustantamo palkkasi kirjailijoita kirjoittamaan lyhyitä romaaneja kirjasarjaan. Heille maksettiin vain vaatimattomat 125 Yhdysvaltain dollaria tarinaa kohti ja heidän oli myös luovuttava kaikista oikeuksistaan kirjoittamaansa materiaaliin.
Edward Stratemeyerin kuolinvuonna julkaistiin Nancy Drew -sarjan ensimmäinen kirja, The secret of the Old Clock,...
Internetiin liittyvästä lainsäädännöstä kertovia teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi sanahakua käyttäen antamalla hakusanoiksi internet lainsäädäntö. Näin saat viitteiksi mm. teokset Rahnasto, Ilkka: Internet-oikeuden perusteet, Helsinki : Lakimiesliiton kustannus, 2002, ja Wirzenius, Arno: Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä, Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000. Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta. Sisäasiainministeriö on julkaissut teoksen Internetissä julkaistavan rikollisen materiaalin rajoittamista selvittäneen työryhmän raportti, Helsinki :...
Käytetyin tapa puun "kasvusuunnan" päättelemiseksi laudasta on sahausnukka - katkenneesta puusolukosta muodostuva nukka osoittaa sydänpuun puolella kohti latvaa. Tästä johtuen lauta on rakennettaessa asetettu yleensä tyvipää ylöspäin veden valumisen helpottamiseksi.
Soppakulho, johon Vaahteramäen Eemelin pää juuttui, on neljän kruunun arvoinen myös alkuteoksessa.
Vaahteramäen Eemeli -kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat noin vuosiin 1899 – 1911. Vuoden 1905 neljä kruunua olisi noin 240 kruunua vuoden 2020 rahassa.
Astrid Lindgren: Emil i Lönneberga (1980, s. 16)
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-vuosikymmenta-vaahteramaen-eemeli-kirja…
http://historicalstatistics.org/Jamforelsepris.htm
Lahden kirjaston nuorten sivulta löytyy linkki lukudiplomeihin, https://lastu.finna.fi/Content/nuoret. Sieltä löytyvät alakoulun ja yläkoulun lukudiplomivinkit, https://lastufinna.lahti.fi/lukudiplomit/
Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä skannereita on asiakaskäytössä pääkirjasto Metson käsikirjastossa, Messukylän ja Pellervon kirjastoissa sekä Sampolan ja Hervannan tietotoreilla.
Koneille voi varata aikoja joko kirjastosta tai itse netin kautta osoitteessa https://netloan.tampere.fi/login.aspx. Skannerikoneiden numeroita: pääkirjaston käsikirjasto kone 8, Sampolan kirjaston tietotori 16S, Messukylän kirjasto 4S, Hervannan kirjaston tietotori koneet 11 ja 12.
Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
Hellevi Salmisen Viidestoista yö kuvaa 16-vuotiaan Jukan elämää aikana, jolloin hänen vanhempansa eroavat. Parhaiten saat juonen selville lukemalla kirjan, itse en ole sitä lukenut. Kirjassa Suomalaisia kirjailijakuvia (Kirjayhtymä, 1987) kerrotaan Hellevi Salmisesta ja hänen teoksistaan. Siinä on myös lyhyt kuvaus Viidestoista yö -kirjasta. Voit kysyä kirjaa lähikirjastostasi. Lisäksi Salmisen kirjaa on käsitelty Virke-lehden numerossa 5 vuodelta 1982.
