Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Suomalaisen voimistelun historiaa on käsitelty ainakin seuraavissa julkaisuissa:
- Urheilumme kasvot; osa 4 (1973)
Kirjassa on esitelty suomalaisia voimistelijoita ja lisäksi siinä on Erkki Saarisen kirjoittama laaja artikkeli voimistelun historiasta.
- Huippu-urheilun maailma; osa 3 (1979)
Voimiselusta kertovassa artikkelissa kerrotaan lähinnä suomalaisesta voimistelijasta Heikki Savolaisesta ja sivutaan yleisesti voimistelun historiaa.
- Halila, Aimo: Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän naisvoimistelijat 80-vuotta: 1917-1997
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurojen sivuilta http://www.svoli.fi/ löytyy myös lyhyt historiikki erityisesti naisliikunnasta ja SVoLi:n historiasta.
Lisää materiaalia voisi etsiä...
Kirjailija Joanna Campbellista, oikealta nimeltään Jo Ann Simon, ei ole kirjoitettu suomeksi. Hänen englanninkieliset kotisivunsa löytyvät täältä:
http://www.joannsimon.com/joanna/
Jyrki Kettusen ja Tarja Meristön toimittamaa teosta "Seitsemän tarinaa ennovaatiosta" (Teknologiainfo Teknova, 2010) ei ole julkaistu äänikirjana.
https://finna.fi
Korttila-nimen alkuperästä eivät lähdeteokset anna paljonkaan tietoa. Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) antaa sukunimistössä esiintyvälle kortti-sanalle kaksi mahdollista taustaa - toisaalta ruotsin sanan gård (talo, aitaus, tarha), toisaalta alasaksalaisen henkilönnimen Konrad sekä sen muunnokset Kord ja Kort. Nissilän esimerkeissä gård-pohjaiset kortit esiintyvät maasto- ja vesistönimissä yhdyssanojen jälkimmäisinä osina, joten germaaninen perusta tuntuu näistä kahdesta todennäköisemmältä.
Nissilän mainitsemia Korttilaa lähellä olevia sukunimiä ovat Kortti(nen) ja Kuortti(nen). Hakusanan Kuortti kohdalla Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) myötäilee...
Kansalliskirjaston sivuilla olevat kuvailusäännöt osoitteessa http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913
on tarkoitettu kaikkien aineistolajien luettelointiin. Niitä käytetään siis myös elokuvien luetteloinnissa.
Elokuvien luetteloinnissa saatetaan välillä käyttää apuna Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen elokuvien ikärajatietokantaa, sen löytää osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_meku&view=meku&Itemid=372&lang=…
Myös IMDb-tietokannasta saattaa joskus olla apua (http://www.imdb.com/).
En löytänyt tietoa siitä, että Rossin Jos rakastat -tekstiä olisi julkaistu alun perin muualla kuin lauluna. Runoantologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987) lähteeksi mainitaan äänilevy Täytyy uskaltaa. Tämä Kristiina Halkolan albumi ilmestyi LP-levynä vuonna 1971 ja uudelleenjulkaistiin enemmän kappaleita sisältävänä cd:nä vuonna 1996.
Lähteet
Chydenius, Kaj: Muistin juuri (Otava, 2009)
Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jos_rakastat_%28kappale%29
Kappale näyttää löytyvän useastakin nuottikokoelmasta. Jotta löytäisit mieleisesi nuotinnoksen, toimi näin: kirjoita Plussa-aineistohakuun ( http://www.libplussa.fi/ ) nimekkeeksi laulun nimi kokonaisuudessaan ja valitse pudotusvalikosta aineistoksi nuottijulkaisu. Ennen kuin rupeat tilaamaan aineistoa jostakin kirjastosta, kannattaa varmuuden vuoksi tarkastaa kohdasta "Täydet tiedot", että kyseinen kokoelma todella sisältää etsimäsi kappaleen. Samalla näet täysistä tiedoista myös sen, millainen nuotinnos on kyseessä. Esim. seuraavista kokoelmista laulu löytyy: Standards 100 all-time favorites, Disney favorites 34 classic songs, Disney classics 56 favorite songs, The Thirties Part Four: Some day my prince will come, 50 years of cartoon...
Little Drummer Boy löytyy monen laulajan esittämänä, mm. Frank Sinatran, Bing Crosbyn, jopa Boney M.:n. Voisiko ääni, jota kuvailet, olla Johnny Cashin? Esim. tällainen versio Youtubessa, https://www.youtube.com/watch?v=xEk_dy4eX3o
Suomenkielinen versio kappaleesta All you need is love on ainakin Kristiina Hautalan levyllä 20 suosikkia: En koskaan sekä levyllä Laulava sydän: The Beatles, Mari Rantasilan esittämänä. Näiden cd-levyjen saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Vitsit ovat pääosin elävissä tilanteissa harjoitettavaa perinteen kierrättämistä, jonka yhteydessä olisi epätarkoituksenmukaista puhua virallisuudesta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole olemassa mitään sääntöjä tai ehtoja sille, mitä vitsi voi olla. Se on vapaan mielikuvituksen aluetta, jossa jokainen saa vapaasti olla luova.
Vitsejä on kautta aikojen myös julkaistu painetuissa kokoelmissa ja nykyään erilaisilla verkkofoorumeilla. Julkaiseminen ei vitsiä muuten "virallista", mutta joissakin tapauksissa käy niin, että ainakin muuten tunnetun kirjoittajan vitsit saavat tekijänoikeuden suojan ja tätä kautta eräänlaisen "virallisen" aseman. Kun joku pakinoitsija kuten vaikkapa Bisquit kirjoittaa ja julkaisee kirjan, joka sisältää...
Yksi hyvä lähdeteos, josta löydät tietoa nimen alkuperästä, on Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja". Myös Pirjo-Riitta Syrjäsen toimittamassa "Kutsu vaikka kukkaseksi: nimitiedon vuosikirjassa" on kerrottu lyhyesti nimien alkuperästä.
Ann on lyhentymä Annasta, joka puolestaan on kreikkalainen muoto sanasta hannah, armo. Anna ja Ann ovat suosittuja nimiä monissa kielissä.
Charlott (sekä Charlotta ja Charlotte) on ranskalaisen ja italialaisen Charlot-nimen sisarnimi. Charlot tarkoittaa "Pikku Kaarloa", joten Charlott voidaan kääntää "Pikku Karlaksi". Kaarlo tulee nimestä Karl, joka on peräisin yläsaksan murteesta ja merkitsee miestä tai kosijaa. Nimi ja sen monet muunnokset (Carolus, Carlo, Charles jne.) ovat tulleet tunnetuiksi monien hallitsijoiden niminä.
Caroline on samaa juurta kuin Charlott, sillä se on Carolus-nimen sisarnimi.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Hakusanoilla jännityskirjallisuus tai rikoskirjallisuus ja eläimet löytyy Helmetistä joitakin teoksia. Esimerkiksi Sirpa Tabetin jännärissä Kaikki kaupan juoni pyörii eläinlääkärien ja koirien allergialääkkeen ympärillä. Donna Leonin Pedon palkka nimisessä dekkarissa teemana on lihan tehotuotanto ja tuotantoeläinten kohtelu. Risto Isomäen ekotrillerissä Con rit herää henkiin vanhojen legendojen merihirviö. Eteläafrikkalaisen Lauren Beukesin tieteisfantasiassa Zoo city - eläinten valtakunta rikoksen tekijät saavat rinnalleen maagisen henkieläimen.
Seuraavilla sivustoilla yllämainittujen teosten arvioinnit:
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=TabetSirpa&highlight=sirpa+ta…
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2015/01/donna-...
Laila Hietamiehen lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan kirjassa:
Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä.
Tietosi Laila Hietamiehen tuotannosta voit tarkistaa vielä osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=852&lang=FI jossa on tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista. Tietokantaan on koottu kirjailijoiden henkilötietoja, kirjailijaesittelyjä, tuotanto sekä lähteitä, joiden pääpaino on verkkotiedossa.
