Valitettavasti Joakim Bergin kappaletta Utan dina andetag, jota mm. Kent on esittänyt, ei ole suomennettu.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
Helsingin Kallion kirjasto on pyörittänyt suosittua maksutonta Babykino-elokuvakerhoa viikottain jo vuosia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto
Lähetän toiveesi Kirjastokino fi -palvelun hankkimisesta Helsingin kaupunginkirjaston aineiston hankinnasta vastaavalle osastolle.
Sinulla on myös mahdollisuus antaa palautetta ja esittää toiveita Helsingin Kirjastopalveluista kaupungin keskitetyn verkkopalvelun kautta.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute
Kokoelmistamme löytyy hakusanalla surutyö yli sata teosta surutyötä eri näkökulmista, joten en voi luetella niitä kaikkia tässä vastauksessa.
Muita mahdollisia kirjalähteitä voisivat olla
LINDQVIST, Martti :Surun tie (WSOY 1999)
VIHERKOSKI, Pirkko : Kätketty suru (Uusi tie 1999)
KÄHKÖNEN, Sakari : Hyvään avioliittoon (Uusi tie 2002)
Leskeydestä ja leskeksijäämisestä on myös jonkin verran kirjallisuutta, sekä tutkimuksia että muistelmia.
YHTÄKKIÄ yksin :leskeksi jääneet kertovat (Kirjapaja 1995)
TUOMINEN, EIla : elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista,terveydellisistä ja sosiaalisista vaikutuksista sekä leskeyteen sopeutumisesta (Eläketurvakeskus 1994)
Suosittelisin lisäksi, että kävisit lähimmän...
Tytönnimi Ronja ei kaiketi varsinaisesti tarkoita mitään. Kirjailija Astrid Lindgren kehitteli sen saamelaisesta järvennimestä Juronjaure jättämällä siitä pois alun ja lopun. Suomessa jo ennen Lindgrenin Ronja rövarsdotter -kirjan ilmestymistä (1981) muutamalle kymmenelle tytölle annettu Ronja-nimi on selitetty meillä käytössä olleeksi Veronikan ja Matronan lempinimeksi.
Kyttälän poikki kulkeneen Ronganojan ja sen mukaan nimensä saaneen Rongankadun nimi puolestaan on muiden suomalaisten "Ronko"-nimien tapaan yhdistetty rukiin haltijan Rongoteuksen nimeen.
Lähteet:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia. 1, Tampereen historia Ruotsin aikana
Paavo Rintalan teosta "Pojat" koskevat kirja-arvostelut:
Huovinen, Pentti: Pojista (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Suomalainen Suomi 1958 s. 533-534.
Lounela, Pekka : Yhden kuolema (Paavo Rintala; Pojat. Otava 1958) - Parnasso 1959 n:o 1
s. 181-182.
Rousti, Kalevi : Romaani Oulun pojista ; Paavo Rintalan "Pojat" - Kaltio 1958 n:o 7-8 s. 184.
Kaksi pro gradu -työtä, jotka käsittelevät Paavo Rintalan teosta "Pojat":
Seppälä, Juha : Toinen maailmansota Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus. 1982
Liuskari, Heleena : Sodan ja rauhan lapset Paavo Rintalan tuotannossa. Turun yliopisto, kotimainen
kirjallisuus...
Käsillä olevasta kirjallisuudestakaan ei löytynyt tietoja sotamies Kumpulaisen myöhemmästä elämästä. Hiljaiselo lienee todennäköisin vaihtoehto. Matti Lukkari mainitsee teoksessaan Asekätkentä (Otava 1984/1992) Kumpulaisen olleen keväällä 1945 23-vuotias. Joissakin lähteissä hänen on myös mainittu olleen oululainen. Näiden tietojen perusteella hänen kantakorttinsa saattaisi olla paikannettavissa, mutta siinä ei olisi juurikaan tietoa kotiuttamisen jälkeisestä ajasta.
Ainakin yhden englanninkielisen (fanin tekemän) version kyseisestä kappaleesta löydät osoitteesta http://www.harhaa.com/mies_ja_musiikki.php?page=id_mies_ja_musiikki_kaa… . Kyseessä ovat Anssi kelalle ja hänen musiikilleen omistetut epäviralliset fanisivut. Kappale Karhun elämää on Anssi Kelan varhaisempaa tuotantoa Pekka ja Susi -bändin ajoilta.
Hei!
Asiakkaan näkymästä Helmet.fi:ssä ei pääse tarkistamaan kirjojen lainausmääriä. Kirjastossa voidaan tarkistaa yksittäisen kirjan lainausmäärä, mutta tietyn kirjan kokonaislainamäärää emme voi kirjastossakaan suorilta sanoa.
Voit maksaa maksut muissa kirjastoissa. Helsingissä voi edelleen maksaa käteisellä näissä kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Malmi, Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu ja Töölö. Sinulle lähin mahdollisuus olisi varmaan Itäkeskuksen kirjasto.
Aivan ensimmäiseksi aihepiiristä mieleen tulee saksalaisen Patrick Süskindin Parfyymi, mutta hänhän ei ole ranskalainen, vaikka murhia teoksesta löytyy. Yritin tutkia Honoré de Balzacin Kunniallisen miehen tarinan juonta ja siinä on hajuvesikauppias, petosta ja petetty mies. Voisikohan se olla etsimänne teos?
Hajuvesiaiheisia romaaneja on muitakin, löytyisikö näistä etsimänne?
Useinmiten "ei lainata" merkintä tarkoittaa käsikirjaston aineistoa, jota ei lainata. Yleensä on kyse tietosanakirjoista ja erilaisista hakuteoksista.
Vuosaaren kirjasto on kuitenkin siirtymässä uusiin tiloihin ja vanha kirjasto suljettiin 23.12.00. Osa Vuosaaren uutuushankinnoista on "ei lainata" tilassa, koska aineisto ei tällä hetkellä ole asiakkaiden käytössä, myöskään Vuosaaren "hyllyssä" oleva aineisto ei ole lainattavissa kirjaston muuton aikana.
Vuosaaren kirjaston edessä käy kirjastoauto ma ja to klo 13 -13.30.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy useita kansallispukuja käsitteleviä teoksia. Monet kirjoista keskittyvät jonkin tietyn alueen kansallispukujen kuvaamiseen. Yleisteoksiakin kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984).
Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun:...
Ainakin yksi Jari Tertti työskenteli aikoinaan nyt jo lakanneessa sanomalehti Uudessa Siomessa valoluvaajana.
https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelmajatietopalvelut/kuvakokoelmat/ko…
Tanssit.fi-sivustolla käsitellään cha cha - ja rumba-tansseja ja mainitaan joitakin näille tyypillisiä kappaleita. DanceFans-sivustolla listataan cha cha - ja rumba-hittejä.
Rumba musiikkina tarkoittaa monenlaisia laulu- ja tanssisävellyksiä. Esimerkkejä perinteisen kuubalaisen rumban eri lajeja edustavista kappaleista löytyy täältä.
Naantalin kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin. Vaski-kirjastojen verkkosivulla ei ole erityisesti uutuuksille omaa otsikkoa. Etusivulla on kyllä otsikko varatuimmat. Niistä useat ovat juuri uutuuksia.
Uutuuksia pystyy hakemaan näin:
Vaski-kirjastojen etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevaan hakulaatikkoon (valkoinen pohja, teksti Hae kokoelmasta…) klikataan hiirellä ja painetaan enter, avautuu hakusivu, jonka oikeassa reunassa on otsikko Rajaa hakua. Sen alta Kirjastot-listasta voi valita Naantalin. Aineistotyyppi-otsikon alta voi valita halutun (esim kirja). Uutuudet-otsikon alta voi valita viimeisin viikko tai viimeisin kuukausi. Useita muitakin rajausvaihtoehtoja on tarjolla.
Kansainvälinen tilinumero IBAN (International Bank Account Number), joka on ollut käytössä ulkomaan maksuliikenteessä Euroopan maissa vuodesta 2001, perustuu kansainväliseen standardiin ISO 13616:1997 ja sen uudistettuun versioon ISO 13616:2003. Standardin tiivistelmän voit lukea seuraavasta osoitteesta http://www.iso.ch/iso/en/CatalogueDetailPage.CatalogueDetail?CSNUMBER=3…
Myös osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/ISO_13616
löydät tietoa IBAN:ista (molemmat linkit ovat englanniksi).
Suomen Pankkiyhdistyksen sivulta http://www.pankkiyhdistys.fi/ kohdasta Pankkitekniikka (ja sitten kohta Standardointi) sekä pankkien sivuilta esim. Nordea http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?d=706334 löytyy myös tietoa kysymästäsi asiasta.
Hieman hankala tunnistaa noin kaukaa otetusta kuvasta. Saattaisit kenties löytää kutsumattomaan vieraan kuvan tai kuvauksen esim. Asumisterveysliitosliiton sivuilta. https://www.asumisterveysliitto.fi/toimintaDo%20wasps%20like%20the%20smell%20of%20gasoline?neuvonta/rakennustuholaiset-ja-kutsumattomat-pikku-vieraat
Turun kaupunginkirjastossa voi käyttää skanneria pääkirjaston käsikirjastossa. Aika on varattava etukäteen ja ensimmäinen varaus on tehtävä henkilökohtaisesti (ei puhelimitse) ja kirjastokortti on oltava mukana. Skannaus on maksutonta.
Pääkirjaston lisäksi aluekirjastoissa on skannausmahdollisuus, tällä hetkellä Varissuon, Nummen, Runosmäen, Ilpoisten, Hirvensalon ja Maarian kirjastoissa. Kotisivullamme on listaus Internet-laitteista, myös skannereista http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/laitteet.htm
