Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) vastaa suurilta osin terveysalan tilastoinnista Suomessa (http://www.stakes.fi). Valitettavasti en löytänyt tilastoa hengityselinsairauksista Stakesin verkkosivuilta.
Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta löytyi seuraava astman kansanterveydellisiä ja taloudellisia merkityksiä tutkiva julkaisu:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/astma/osa1.htm
Allergia- ja astmaliiton verkkosivuilla on paljon hyvää tietoa astmasta. Liitto ylläpitää myös neuvontapalvelua. Liiton verkkosivut löytyvät osoitteesta:
http://www.allergia.com
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 2003 löytyy seuraava tilasto: Eräiden sairauksien esiintyvyys viimeksi kuluneen vuoden aikana sukupuolen...
Kysteiinit ovat aminohappoja. Aminohapot taas ovat orgaanisia yhdisteitä, joista mm. proteiinit muodostuvat. Proteiinit toimivat elimistön entsyymeissä, kudosten rakenteissa, hormoneissa ja vasta-aineissa. Ihmiskeholle välttämättömiä aminohappoja on yhteensä 20, joista yhtätoista elimistö osaa valmistaa itse. Loput yhdeksän on saatava ravinnosta.
Kysteiini esiintyy kahtena enantiomeerinä eli L-kysteiininä ja D-kysteiininä. Kystiini puolestaan on kahdesta kysteiinimolekyylistä muodostunut yhdiste.
Lähteet:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr0…, https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt0…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aminohapot, https://fi....
Helsingissä ei ole tietääkseni samanlaista kotiin asti tulevaa tietokoneneuvontaa kuin Espoossa, mutta opastusta voi tiedustella suoraan kirjastoista. Sen saatavuus luultavasti riippuu siitä, onko kirjastossa esimerkiksi iPadin käyttöön liittyvää osaamista. Osoitteessa http://www.helmet.fi/download/noname/%7B55BFE656-0C31-4ECD-A36D-4FDD388… on listattu erilaisia opastuksia Helsingin kirjastoissa, mutta ne eivät ole kaikilta osin kovin yksityiskohtaisia, joskin tablettiopastusta on useissa kirjastoissa. Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI.
Kyseinen elokuva voisi olla Thom Eberhardtin ohjaama Gross Anatomy vuodelta 1989. Se on esitetty Suomessa nimellä Leikitäänkö lääkäriä? MTV3-kanavan ohjelmistossa 13.6.1994. Elokuvan päähenkilö on Matthew Modinen esittämä kevytmielinen lääketieteen opiskelija Joe Slovak. Yksi hänen ohjaajistaan on lupusta sairastava tohtori Rachel Woodruff, jota näyttelee Christine Lahti.
Teosta, joka käsittelisi yksinomaan kiitospuheita en onnistunut löytämään. Yleisistä puhetaito-oppaista löytyy kyllä ohjeita kiitospuheisiinkin. Esim. teoksen "Sano sinäkin 2" / toim. Kyllikki Alajärvi, Wsoy 1988, s.53 on luku "Tilannepuheet luovat tunnelmaa", jossa on ohjeita myös kiitopuheeseen. Kaarina Heiskan kirjan "Puheviestintä", W+G, 1986, sivulla 48 on kappale "Kiitossanat". Myös Antero Ahon "Kokous- ja neuvottelutaito"-toksessa, WSOY, 1989, on pitkähkö luku "Suullisia esityksiä", jossa annetaan ohjeita esiintymiseen eri tilanteissa. Uudempia puheviestintään liittyviä teoksia, joiden sisältöä en valitettavasti pystynyt tarkistamaan, ovat esim. Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille", Satku,2000 ja Anneli Kansasen "...
DVD:nä löytyy "Eva & Adam : neljät synttärit ja fiasko / ohjaaja Catti Edfeldt ; käsikirjoitus Måns Gahrton & Johan Unenge ; kuvaus Jan Rydqvist Helsinki : FS-Film, [2002]
Pasilan kappale on kuitenkin korjattavana, muista kirjastoista löytyy, tällä hetkellä kuitenkin kaikki ovat lainassa.
Mm. nämä tiedot löytyivät tohtorinmiekkaan liittyen:
Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840.
Suomessa tohtorinmiekkana käytetään valtion ainoaa virallista siviilimiekkaa, jonka on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela eli muita virallisia siviilimiekkoja ei ole olemassa.
Ainoastaan promootiossa (läsnä- tai poissaolevana) promovoiduilla maistereilla ja tohtoreilla on oikeus käyttää akateemisen arvon merkkejä, tohtorinmiekka kuuluu näihin.
Yksityisiä ansiomerkkejä on monilla järjestöillä ja yhteisöillä kuten yrityksillä, ammattiliitoilla ja ylioppilaskunnilla. Yksityisiä ja yhteisöjen myöntämiä ansiomerkkejä kannetaan...
TEKIJÄ Tanninen, Seppo-Juhannus, kirjoittaja
TEOS Krunoja : runoja ja kuvarunoja / Seppo-Juhannus Tanninen
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1977
ULKOASU 68 sivua : kuvitettu ; 21 x 18 cm
Tässä runokirjassa on paljon krunoja.
Tietolähteistä ei löytynyt vastaavaa sananlaskua suomalaisista fraasisanakirjoista ja sananparsioppaista. Vastaava sananlasku suomeksi voi olla myös ihan muilla sanoilla kuin ruotsinkielisessä versiossa. Mutta vastavuoroisuudesta tässä luultavasti on kysymys. Sananlasku "Vuoroin vieraissa käydään" voisi olla lähellä merkitystä.
Painettujen lähteiden lisäksi internetissä on tietokantoja, joista voi etsiä.
Kotimaisten kielten keskuksen murrearkiston sananparsikokoelmat:
http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml
Matti Kuusen kansainvälinen sananlaskujen luettelo
http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/cerpfin.html
Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelu tuottaa kattavia ilmastotilastoja ja asiantuntijaselvityksiä perustuen säähavaintohistoriaan, joka ulottuu paikoin jopa 1800-luvun alkupuolelle saakka.
Havaintojen lataus -palvelussa on tallennettuna vuorokausi- ja kuukausikohtaisia säähavaintoja aina 1960-luvulta alkaen: Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos
Haku ei kuitenkaan tällä kertaa tuottanut tulosta.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat Antti Heikkilän kirjat:
Täydentävä hoito (1996)
Mies, prätkä ja maantie : peloista ja niiden voittamisesta (1997)
Selkä (1998)
Ruumiin evankeliumi (2000)
Hevosmies (2001)
Elämän paras aika (2002)
Hyvän olon keittokirja : opas vähähiilihydraattiseen ja ravinteikkaaseen ruokavalioon (2003)
Hyvän olon keittokirja 2 (2004)
Mielenrauha (2005)
Ravinto & terveys (2006)
Näin me keitämme (2007)
Diabeteksen hoito ruokavaliolla (2008)
Siunattu kipu (2009)
Tarkemmat tiedot kirjojen sijainnista ja saatavuudesta löytyvät Vaski-verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Voit tuoda kirjasi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan. Kyseisen kirjallisuusluokan vastaava, tässä tapauksessa kaunokirjallisuudesta vastaava kirjastonhoitaja harkitsee kirjat nähtyään, otetaanko niitä Turun kirjaston kokoelmiin.
Lönnrot on aika vaikeasti määriteltävä. Kansallisbibliografia ketoo hänestä mm. näin:"Elias Lönnrot oli suomen kirjakielen toinen isä Mikael Agricolan jälkeen, kansalliseepoksen, Kalevalan, ja sen sisarteoksen Kantelettaren luoja, kielen uudistaja ja sanakirjojen toimittaja sekä ensimmäisen suomenkielisen aikakauslehden kustantaja ja toimittaja. Lönnrot oli myös lääkäri ja laati lukuisia kansaa valistavia terveydellisiä ja tieteellisiä julkaisuja." https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2836
Lönnrot eli kuitenkin 1800-luvulla aikana, joka luetaan kirjallisuuden kautena romantiikkaan. Turun yliopisto kirjallisuudentutkimus
Kalevalaa ja Kanteletarta kuitenkin hyödynnettiin etenkin 1900-luvun...
Riihimäen kirjasto tarjoaa lapsille lasten ja nuorten oman kokoelman, jossa on mm. kirjoja, lehtiä ja elokuvia. Lasten käytössä on myös satuhuone, jossa voi leikkiä, piirtää tai vaikkapa tehdä läksyjä. Satuhuoneessa järjestetään myös kaikille avoimia satutunteja. Osastolla on vitriinejä, joihin kootaan näyttelyjä.
Koululuokille kirjasto toimittaa kirjapaketteja ja lukudiplomipaketteja. Myös varhaiskasvatusryhmille kootaan kirjapaketteja. Luokat voivat myös tulla kirjaston vinkkaukseen tai tiedonhaun opastukseen.
Alla lisää tietoa Riihimäen kirjaston palveluista lapsille ja nuorille:
http://www.riihimaki.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/
http://www.riihimaki.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/palvelut-kouluille/
http://www....
Sota-aiheisia nuortenkirjoja löytyy runsaasti, etenkin maailmansotien ajalta. Kannattaa tutustua Lastenkirjainstituutin Haluan kasvaa aikuiseksi -verkkonäyttelyyn
osoitteessa: https://lkinstituutti.wixsite.com/haluankasvaa
Jos olette antanut kirjastolle asiakastietoihin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää siihen uuden salasanan. Helmetin kirjautumissivulla , on linkki Unohditko tunnuslukusi?. Siitä voi lähettää tunnusluvun vaihtopyynnön kirjoittamalla laatikkoon kirjastokortin numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastietoihinne ei ole liitetty sähköpostiosoitettanne, ainoa tapa uuden tunnusluvun saamiseksi on käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Varaattehan mukaanne voimassa olevan henkilötodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oletettavasti viittaat 1930-luvun "kaupunkilaiselokuviin".
Ohessa muutama kirja, jossa on 1930-luvun elokuvien muotia:
Fashion in Film / Engelmeier, Regine ed. ; Engelmeier, Peter w. ed.;
Münich : International Book Import, 1997. - 249 s. : kuv.
ISBN 3-7915-1808-X
LaVine, W. Robert
In glamourous fashion : the fabulous years of Hollywood costume design
New York : Scribner''s sons, 1980. - 259 s. : kuv.
ISBN 0 684 16610 0
The films of the thirties / Vermilye, Jerry
Secaucus, NJ : Citadel, 1982. - 256 s. : kuv.
ISBN 0 8065 0807 8
More films of the thirties / Vermilye, Jerry
New York : Citadel, 1989. - 287 s. : kuv.
ISBN 0 8065 1146 6
Film posters of the 30s : the essential movies of the decade : from the Reel poster gallery collection / ed....
Marilyn Kayesta löytyy artikkeli Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Kirjastopalvelu, 2001) s. 139. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi kirjailijan suomenkielisen kustantajan WSOY:n sivulta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Äänitetietokanta Fonosta näet kätevästi mitä Kaija Koon kappaleita Markku Impiö on ollut mukana tekemässä.
Mene osoitteeseen www.fono.fi ja kirjoita etusivun Tekijä-hakukenttään Impiö Markku ja Esittäjä-kenttään Koo Kaija.
Avioero ei vaikuta tekijänoikeuksien siirtymiseen. Lisätietoa löydät oikeusministeriön Finlex-lakipalvelusta.
Jos lakipalvelun teksti tuntuu liian vaikeaselkoiselta, Sanna Niemelän Tekijänoikeudet oppilaitosmusikaalissa -opinnäytetyön (2016) kappaleeseen "Tekijänoikeuden voimassaolo ja päättyminen" on koottu keskeistä tietoa avioeron vaikutuksista tekijänoikeuksiin. Opinnäytetyön lähdeluettelosta näet myös mistä voit saada halutessasi lisätietoa.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/116195/Niemela_Sanna.pdf?...
