Enemmän tietoa tästä nuortenkirjailijasta on teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999). Perustiedot löytyvät Oulun kaupunginkirjaston sivuilta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/laine.html .
Pikku Kakkosessa nähdyn Ketunleipää –ohjelman tunnarina olleesta kappaleesta löytyi tiedot Yle arkiston tietopalvelun kautta. Laulun tekijänä ovat Kaija Numminen ja Lucjan Czaplicki.
Tässä laulun alku:
Ketunleipää, ketunleipää
mitä päälle pantaisiin?
Kurkut, herkut, suuret terkut, viipaleina annoksiin.
Voit tiedustella koko laulun kuuntelumahdollisuutta Yle arkistosta, koska sitä ei ole tällä hetkellä verkossa saatavilla vapaassa käytössä.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että kaupungittaisia tilastoja Suomeen muuttaneista kansalaisuuuksittain ei ole. Monissa kunnissa tietystä maasta muuttaneita on vain muutamia, ja tietosuojasyistä tällaisia tilastoja ei julkaista.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset -tilastoja (uusin 31.12.2015, ennakkotieto), mutta ei siis kaupunkikohtaista tilastoa:
http://docreader.readspeaker.com/docreader/index.php?jsmode=1&cid=brzou…
Tilastokeskuksesta saa myös tarkempia tietoa maksullisena palveluna, mutta tällöinkään ei alle 10 hengen tietoja ilmoiteta. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: erityispalvelut(at)tilastokeskus.fi
Kaupunkilaisten geeniperimä ei taida olla tiedossa.
Peli voisi olla Mall Tycoon, joka on julkaistu vuonna 2002. Myös Sims-pelistä on kaupunkiversioita, mutta en saanut selville, onko niitä julkaistu ennen vuotta 2010.
Lähteet ja lisätietoa
Wikipedia: Mall Tycoon https://en.wikipedia.org/wiki/Mall_Tycoon
Finna.fi: https://finna.fi/Record/helmet.1613040
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
http://www.artsignaturedictionary.com/result.php?stype=e&m=1&qMonogram=…
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Hei!
Ohessa muutama teos,josta voisi löytyä apua ongelmaasi.
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja
Ossa, Jaakko: Perinnön ja lahjan verokohtelu
Tarkista saatavuus suoraan seutukunnan kirjastosta.
Anna-Leena Härkösellä on runsaasti tuotantoa, josta pääosa oli tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnankirjastosta. Hänen tuotantoaan saadaan kyllä tilattua Oulunsaloon toisista Outi-kirjastoista. Outi-posti kulkee keskiviikkoisin, voit laittaa vastausmailina tilauksen. Varausmaksu on 1 EUR per kirja.
Outi-kirjastojen aineistohausta http://www.outikirjastot.fi/ voit tarkistaa milloin Anna-Leena Härkösen kirjat palautuvat Oulunsalon kunnankirjastoon.
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjasto kysy.fi-palvelussa. Kysymykseen on vastattu näin:
"Lyhenteen historiasta ei ole varmaa tietoa, enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia sitäkin enemmän. Alkuperää on jäljitetty niin länsiafrikkalaisiin orjiin kuin vuoden 1840 yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkaaseen Martin Van Bureniin, josta käytettiin lempinimeä Old Kinderhook, ja erikielisiin OK:ta äänteellisesti muistuttaviin ilmauksiin. Amerikkalainen kielitieteilijä Allen Walker Read on esittänyt OK:n esiintyneen ensimmäisen kerran painettuna Boston Morning Postissa 1839, jossa sitä käytettiin väännöksenä all correct -fraasista."
Lähteitä ja lisätietoja:
Nevalainen, Terttu (Tiede 3/2001) Mistä tulee...
Vanhempia lehtiä säilyttävät sekä kirjastomme lehtilukusali http://www.tampere.fi/kirjasto/lukusali/ että pääkirjaston käsikirjasto http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/aineisto.html.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löytyvät tiedot siitä milta ajalta ja mitä lehtiä on varastoitu. Lehtikokoelmamme ei ole lainattavissa, mutta lehdet ovat luettavissa ja kopioitavissa ym. paikoissa.
Kaikkia lehtiä ei valitettavastin ole varastoitu etsimiltäsi vuosikymmeniltä.
Tässä muutamia lehtiä, joita löydät ao. vuosilta
kokoelmistamme
1. Nykytekstiili (pääkirjaston varastossa 1958-1997)
- vuodesta 1998 lehti on ilmestynyt nimellä Habit : suomalainen muodin ammattilehti
2. Teksi (julkaisija Teksiitlikauppiaitten liitto)...
Meillä Lapin maakuntakirjastossa on Kupittaan saven Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941 (1996 tehty näköispainos), joka on tavallisesti lainattavissa. Kirjan saatavuustiedot löytyvät www.lapinkirjasto.fi - On olemassa myös muita kirjoja tai kuavastoja, joista olen tehnyt luettelon, joka on kirjaston taidesalissa nähtävänä. Niitä kirjoja/kuvastoja voi yrittää saada lainaksi kaukopalvelumme kautta.
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihaun mukaan sukunimi Kollanen on käytössä 59:llä henkilöllä nykyisenä sukunimenä. Se ei siis ole kovin yleinen suomessa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Nimestä löytyy vähän tietoa Tuomas Salsteen sukunimi-infon sivuilta.
Kohtaa, jossa Aleksis Kivi mainitsisi ylioppilaan en onnistunut löytämään, mutta on olemassa sitaattikokoelmia, joista voit etsiä tilaisuuteen sopivaa aforismia Kiven tuotannosta: Kivi, Aleksis, ja Juhani Kohonen:Kivi, Aleksis. ALEKSIS KIVEN AJATUKSIA. 1984.Elämä on Iloleikki!: Sitaatteja Aleksis Kiven Teoksista. Otava, 2004.
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Rikosrekisterilain 770/1993 ajantasaisen version 3-4a§:ssä määritellään tietojen luovuttaminen rikosrekisteristä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930770
Oikeusrekisterikeskuksen sivulta löytyy myös tiivistelmä Rikosrekisteristä
https://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/palvelut/rikosrekisteriot…
Marilyn Kayesta löytyy artikkeli Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Kirjastopalvelu, 2001) s. 139. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi kirjailijan suomenkielisen kustantajan WSOY:n sivulta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pinkeä ('pingottunut, piukka') kelpasi Kielitoimiston sanakirjaan jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta "into pinkeänä" ei ollut päätynyt ainakaan yhteenkään tutkimistani fraasisanakirjoista. Ilmauksella haluttaneen kuvata lähes ylitsepursuavaa, äärimmäistä innokkuutta. Sanonnan varhaisimmat löytämäni esiintymät ovat verkkojutteluista parinkymmenen vuoden takaa, mutta valitettavasti mikään niistä ei millään tavalla auttanut sen alkuperän selvittämisessä.pinkeä - Kielitoimiston sanakirja Roheaa räimettä - Kielikello
Suomessa tuskin kukaan tarjoaa tällaista "rekisteröintipalvelua", koska meillä tekijänoikeudellinen suoja syntyy automaattisesti, kun teos on luotu. On tietenkin tilanteita, joissa tekijänoikeuden omistajan voi olla vaikea todistaa aukottomasti tekijyyttään. Teosto pitää yllä teosrekisteriä, koska hoitaa rojaltien perimisen ja välittämisen. Vastaavasti esimerkiksi Sanastolla on tekijöiden itsensä luoma rekisteri niistä teoksista, joiden edunvalvontaa (lähinnä lupakäytäntöjä ja korvauksia) halutaan valvoa.
Jos on Teoston tai Sanaston jäsen, ilmoitus teoksesta rekisteriin on käytännössä kysymyksessä esitetyn kaltainen toimi, mutta molemmissa lähdetään siitä, että rekisteriin merkitään valmiita teoksia, Sanastossa käytännössä edellytetään...
Tarkoitatko alla olevaa sivua? Helmet-uutuudet-sivulle tulee aineistoa päivittäin, ja uutuus pysyy listalla pari viikkoa. Uusia elokuvia ei kirjastoihin ole sinä aikana tullut enempää.
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
