Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Autojen hintatietoja voi etsiä esimerkiksi kyseisen aikakauden lehdistä. Kävin läpi Tekniikan maailma -lehden sisällysluetteloita. Juuri vuoden 1987 lehdistä en Nissan Cedriciä löytänyt, mutta se on esitelty esimerkiksi Tekniikan maailmassa nro 14 vuonna 1985. Ainakin hintaluokan jäljille pääset varmasti tällä pari vuotta aikaisemmallakin tiedolla. Kyseinen lehti on kirjaston etävarastossa, joten en päässyt nyt tarkistamaan hintatietoja, mutta voit tilata sen kirjastoon luettavaksi.Automainoksia voi löytyä aikakauslehtien lisäksi sanomalehdistä. Kirjastossa on 1980-luvun sanomalehtiä mikrofilmattuna, ja niitä voi tulla kirjastoon selailemaan.
Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
E-kirjastosta voi lainata muutamia käsityökirjoja ja käsityölehtiä. Käsityölehdistä E-kirjastossa on saatavilla tällä hetkellä esimerkiksi Taito-lehti ja Kotiliesi käsityö. Myös joissakin muissa E-kirjaston tarjoamissa aikakauslehdissä on muun muassa neuleohjeita. E-kirjaston tarjoamat käsityökirjat löytää, kun valitsee E-kirjaston etusivulta kohdan Aikuisten tietokirjat ja painaa ”Lisää” ja sitten valitsee kohdan Harrastukset ja koti ja painaa ”Lisää”. E-kirjasto toimii tällä hetkellä mobiilisovelluksena, jonka voi ladata oman mobiililaitteensa sovelluskaupasta. E-kirjaston ”Asetukset”-välilehden takaa löytyvän palautelomakkeen (Anna palautetta) kautta voi lähettää hankintaehdotuksia. Kaikkia teoksia ei ole kuitenkaan saatavilla E-...
Varsinaisesti kynnöstä tai maan muokkauksesta vhs-kasettia tai dvd:tä ei löydy Suomen kirjastoista. Lahden kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin vhs-kasetteja, jotka käsittelevät puutarhanhoitoa yleensä. Näistä saattaisi löytyä myös maan muokkaukseen liittyvää aineistoa:
Maatalousalan ammatteja,
Yritystoimintaa maaseudulla,
Eläköön puutarha! [2]:osat 6-10/1999,
Kotipuutarha keväästä syksyyn,
Kotipuutarhurin pihapiiri,
Puutarha-alan ammatteja,
Viherkanava No 1: Kesä-heinäkuu 1991,
Viherkanava No 2: Elo-syyskuu 1991,
Viherkanava No 3: Loka-marraskuu 1991,
Istutustekniikka: onnistuneen istutustyön avaintekijät,
Metsänistutus,
Luonnonmukainen kotipuutarhaviljely : Ullan mullat
Lisäksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy vhs-kasetti...
Varsinaista suomenkielistä käyttöohjetta ei taida Ad-Awareen löytyä, kuten ei juuri muihinkaan hyödyllisiin apuohjelmiin. Monia ohjelmia pystyy kuitenkin sujuvasti käyttämään ilman käyttöohjeiden lukemistakin.
Englannin kielen taito tietysti auttaa perehtymään tarkemmin ohjelmien ominaisuuksiin.
Ad-Awaren osalta tilanne on kuitenkin kielen suhteen useimpia muita ohjelmia parempi, sillä siihen pystyy lataamaan suomenkielisen käyttöliittymän. Useita vaihtoehtoisia kieliä sisältävän kielipaketin voi ladata mm. osoitteesta http://www.lavasoft.de/support/download/
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimikirja arvelee nimen voineen kehittyä sukunimeksi alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä, esim. wanha Antti. Taustalla voi olla myös Vanha-alkuinen paikannimi.
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun...
Oulun kirjaston digitointilaite on käytettävissä pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Haukiputaan, Kaukovainion ja Ylikiimingin kirjastoissa. Digitointilaitteet kiertävät Oulun lähikirjastoja 3 kuukauden välein. Seuraavan kerran laite on Oulunsalossa huhti-kesäkuun ajan. Tältä sivulta saa lisätietoa digitoinnista: http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/digitointi.
Hakemalla Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Ylikiiminki" löytyy kirja:
Ylikiiminki rintamilla ja rauhanajassa, (1988)
Vastaavasti asiasanoilla "sotaveteraanit" ja "Utajärvi" löytyy kirja:
Sai meistä suojan synnyinmaa : Utajärven veteraanikirja sodista ja sotien veteraaneista 1918, 1939-40 ja 1941-45, (1991)
Molemmissa on sotaveteraanien matrikkelitietojen lisäksi sotajuttuja.
Valitettavasti Lempi Pursiaisen teoksista ainoastaan Pienenä tyttönä Savossa on luettavissa myös isotekstisenä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta on mm. laskentatoimen, budjetoinnin kirjoissa. Asiasanalla budjetointi tai laskentatoimi tai yhdistämällä asiasanat yritykset ja budjetointi voit katsoa esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
(Pelkästään rahoitusbudjettiin liittyvää kirjallisuutta ei voi etsiä, koska asiasanaa rahoitusbudjetointi ei käytetä.)
Hyviä selkeitä määritelmiä rahoitusbudjetoinnista on esim. seuraavissa:
- Leppiniemi, Jarmo: Yritysrahoitus, 1989 (täydennettävä ajantasalla pidettävä kansio)
- Leppiniemi, Jarmo: Rahoitus (s. 44-61 käsittelevät rahoitusbudjettia, myös budjetin laatimista)
Laskentatoimen kirjoissa on esimerkkejä rahoitusbudjetin...
Emme löytäneet sellaista kirjaa, joka sisältäisi aivan kaikki Holmes-tarinat suomeksi, mutta eniten tarinoita on koottu teokseen "Sherlock Holmesin seikkailut 1-2".
Tämän hetken tunnetuimmat itävaltalaiskirjailijat lienevät Peter Handke (s. 1942) ja Elfriede Jelinek (s. 1946). Eräitä heidän teoksistaan on mahdollista lukea myös suomen kielellä.
Alla olevasta linkistä löydät saksankielisen internetsivuston, joka käsittelee viime vuosien itävaltalaiskirjailijoita ja heidän teoksiaan:
http://www.literature.at/elib/index.php5?title=Oesterreich_-_Gegenwarts…
Hyönteiskirjoja löytyy kyllä paljonkin. Muutamassa vanhemmassa teoksessa on selkeät piirroskuvat, joiden avulla tunnistaminen voi olla helppoakin: Hyönteisiä värikuvina (toim. Uunio Sailas) tai Ulvinen Arvi, Maamme pikkueläimiä.
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Valitettavasti ei käytettävissä olevista lähteistä selvinnyt, mistä tuo teksti on peräisin.
Se ei kuitenkaan ole nykyisestä Siionin virsien kokoelmasta. Vanhahtavan tyylin perusteella se lienee jostain vanhemmasta kokoelmasta. Tästä voisi kysyä Herättäjä-yhdistyksen sivun kautta Siionin virsien uudistamisesta tietäviltä, https://www.h-y.fi/siionit/kysy.html
Siionin virret, https://www.h-y.fi/siionit.html
Virsikirja verkossa, https://virsikirja.fi/
Finnairilta saatte varmasti tarkat tiedot ( http://www.finnair.fi ) esim. soittamalla, mutta mikäli haluatte itse "laskeskella" löytyy Internetistä laskuri, joka ilmoittaa kaupunkien välimatkat linnuntietä. Laskurin osoite on http://www.indo.com/cgi-bin/dist . (Sivun otsikko on hieman hämäävä, mutta laskuri löytyy sivun keskivaiheilta.)
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantulosta ja sen rajoituksista löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
