Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun...
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä tietolähteitä.Lahdenpää, Veikko: Myyjän kirja (5. painos: Suomen osuuskauppojen keskuskunta, 1958)Osuusliikkeen matkassa : muistoja edistysmielisestä osuustoiminnasta (Työväen Arkisto, 2018)Pirhonen, Seppo: Meidänkin kylässä oli kauppa : maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin (Urjamedia, 2017)Tasa, Armas: Tiskin takana ja pöydän päässä : osuuskauppamiehen muisteloita (Weilin + Göös, 1978)Osuusliikkeistä on laadittu paljon historiikkeja, mutta ne ovat useimmiten paikallisia. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy runsaasti tietoa Pirkanmaan osuusliikkeiden vaiheista, mutta ei Pohjois-Suomen. Kannattaa tehdä hakuja esim. kirjastojen yhteisessä Finna-...
Finnairilta saatte varmasti tarkat tiedot ( http://www.finnair.fi ) esim. soittamalla, mutta mikäli haluatte itse "laskeskella" löytyy Internetistä laskuri, joka ilmoittaa kaupunkien välimatkat linnuntietä. Laskurin osoite on http://www.indo.com/cgi-bin/dist . (Sivun otsikko on hieman hämäävä, mutta laskuri löytyy sivun keskivaiheilta.)
Kirjojen sähköinen varaaminen toimii yleensä hyvin. Mitään yhtä syytä epäonnistumiseen ei voi suoralta kädeltä sanoa, joten käytännöllisintä on selvittää asia kirjastokäynnin yhteydessä.
Uudet kirjaimet ja numerot ovat Internetissä Opetushallituksen sivuilla havainnollisesti opettajille esiteltyinä http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1393,4632,25115 .
Julkaisussa Pohjois-Karjalan arvokkaat kulttuuriympäristökohteet kunnittain (http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=xm3350414374… , pdf-tiedosto) mainitaan Joki-Vastimon järvi sivulla 73. Useiden paikkakuntien tsasounat mainitaan, mutta ei Vastimon.
Googlen hakulauseella vastimo OR vastimon löytyy muutamia sivuja, joissa mainitaan po. paikkakunta. Sivut eivät kuitenkaan vaikuta kiinnostavilta; Vastimon nimi mainitaan vain esimerkiksi yrityksen kotipaikkana. Nurmeksen Internet-sivuilla ei Vastimoa mainita.
Pääkaupunkiseudun, maakuntakirjastojen (mm. Joensuun kaupunginkirjaston) ja tieteellisten kirjastojen tietokannoissa ei ole kirjoja, joiden tietokannassa oleviin tietoihin sana Vastimo sisältyisi.
Nurmeksen...
Koirien eleistä ja käyttäytymisestä löytyy tietoa mm. täältä:
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/koiran-elei…
https://www.purina.fi/kaikki-koirista/k%C3%A4ytt%C3%A4ytyminen-ja-koulu…
https://www.mustijamirri.fi/vinkit-ja-artikkelit/koiran-elekieli
https://seura.fi/ilmiot/lemmikit/koiran-elekieli/
Tässä myös linkki muutamaan mielenkiintoiseen Helmet-kirjaston kokoelmista löytyvään kirjaan, joissa käsitellään nimenomaan koirien elekieltä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skoira%20eleet__Orightresul…
Eri oppilaitokset järjestävät opetusta pelien suunnittelussa. Mitään lyhyenpää pelintekokurssia ei löytynyt. Pelin rakentamiseen menee paljon aikaa. Pelin kehittäminen on monitahoinen prosessi, joka vaatii muun muassa ohjelmoimisen, grafiikan ja äänimateriaalin osaamista.
Helsingissä HEO-kansanopiston pelisuunnittelun opinnot https://www.heo.fi/opintotarjonta/mediaopinnot/pelisuunnittelu
Eri oppilaitosten kursseja Opintopolussa. https://opintopolku.fi/app/#!/haku/peliala?page=1&facetFilters=teachingLangCode_ffm:FI&tab=los
Helsingin, Espoon ja Vantaa kansalais- ja työväenopistojen kurssihaku Ilmonet.fi antaa hakusanalla ohjelmointi muutaman kurssin.
Anna-Carola Kraussen kirjassa Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään on sisällysluettelo, joka voisi toimia aikajanana. Mayer-Iswandyn Art: from prehistoric art to modernism on fläppikirja, joka on itsessään aikajana, siinä on myös muun elämän tapahtumat mukana. Amy Dempseyn kirjassa Moderni taide on esipuheen "sisällä" värillinen 4 x A 4-kokoinen aikajana 1860-2000.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
Monet kirjastot tarjoavat nykyään digitointilaitteita ja myös tasoskannereita, joihin kysyjä oletettavasti viittaa. Koska digitointiaika on yleensä varattava, on järkevintä ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jossa haluaisi asioida tai tutkia HelMet-kirjastojen tarjoamat digitointipalvelut etukäteen verkon kautta (www.helmet.fi).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Koiratytöt sarjaa on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen tänä keväänä. Kariston syksyn kirjaluettelossa ei ollut uutta Koiratytöt-kirjaa. Mikäli tahdot tarkempaa tietoa sarjan jatkosta, voit ottaa yhteyttä Karistoon: www.karisto.fi
Helmet-kirjastoissa voit tehdä hankintaehdotuksen lomakkeella, jonka löydät Helmet.fi:stä osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Olisiko kyse jostakin seuraavista kirjoista:
Ferenc Molnar: Koulupoikia https://kirja.elisa.fi/ekirja/koulupoikia#
David Wilkerson: Risti ja linkkuveitsi http://fi.wikipedia.org/wiki/Risti_ja_linkkuveitsi
S.E. Hintonin kirjat: Me kolme ja jengi, Olimme kuin veljet, Taistelukala
Nykytutkimuksen on hyvin vaikea arvioida tarkasti, kuinka monta sanaa Agricola keksi käännöksiä tehdessään. Kyse on joka tapauksessa isosta määrästä. Suomentaessaan vieraskielisiä tekstejä Agricola tarvitsi uutta suomenkielistä sanastoa erityisesti hengellisen elämän, hallinnon ja talouden alalla. Varsinkin abstrakteille käsitteille ja termeille oli kehittettävä suomenkielisiä ilmaisuja. Agricola johti uusia sanoja suomen murteiden vanhoista sanoista ja osan hän keksi itse muun muassa yhdistelemällä vanhoja sanoja tai antamalla niille uuden merkityksen. Suurin osa Agricolan teoksissaan käyttämistä sanoista on kuitenkin sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen Agricolaa.
Agricolan teoksissa...
Kyseessä on turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Elämästä. Runon on suomentanut Brita Polttila ja se sisältyy Polttilan valikoimaan ja suomentamaan Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976).
Jacobssonista ja Olsenista on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Voit katsoa vastausten arkistosta fraasilla jacobsson anders.
Suomenkielistä tietoa näistä ruotsalaiskirjailijoista ei valitettavasti Internetistä löydy. Heidän kotisivunsa on osoitteessa http://www.soren-anders.se/
Sivu on ruotsinkielinen.
Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia on tietoa näistä kirjailijoistav suomeksi ja kirja löytyy Naantalin kaupunginkirjastosta.
Käytöstä poistettuja mikrokorttien lukulaitteita voi tiedustella Pakilan työkeskuksesta Jakokunnantie 26 -28, 00660 HELSINKI Yhteyshenkilöt varastossa ovat : Pekka Turunen ja Jim Rannila p. 7548 8578 tai
GSM: 050-3296 200. http://www.hel.fi/sosv/tyoto/pakila.htm
Helsingin kaupunginkirjastossa jäljellä olevat mikrokorttien lukulaitteet ovat käytössä ja valitettavasti kirjasto ei myy poistettuja mikrokorttien lukulaitteita suoraan asiakkaille.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan, että varaamasi ainesto säilytetään sinulle kahdeksan arkipäivän ajan. Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi.
Lähde:
FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(646)
