Pääkirjaston syyskinosta vastaava henkilö tulee maanantaina töihin kesälomalta. Uskoisin, että hänellä on ohjelma valmiina tai jos ei ole, hän sen ensi viikolla kokoaa. Valitettavasti emme siis pysty nyt vastaamaan, mutta välitän viestisi oikealle henkilölle ja pyydän häntä vastaamaan sähköpostilla, kun hän ensi viikolla tulee töihin.
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Hei! Voit noutaa kirjan pääsiäisen jälkeen. Kirja on lainattu nyt jo sinun kortille ja eräpäivä on 16.4. Kun haet kirjan, sen laina-aikaa voidaan jatkaa, jos kirjaan ei ole varauksia.
Kyseinen elokuva voisi olla Thom Eberhardtin ohjaama Gross Anatomy vuodelta 1989. Se on esitetty Suomessa nimellä Leikitäänkö lääkäriä? MTV3-kanavan ohjelmistossa 13.6.1994. Elokuvan päähenkilö on Matthew Modinen esittämä kevytmielinen lääketieteen opiskelija Joe Slovak. Yksi hänen ohjaajistaan on lupusta sairastava tohtori Rachel Woodruff, jota näyttelee Christine Lahti.
Luetteloita väitöskirjoista löytyy internetistä, tekemällä haun suomalaisessa hakupalveluun (esim. Evreka http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/suomihaku.htm). Haun tuloksena näyttää tulevan listoja yliopistoittain ja tiedekunnittain. Jos mahdollista, hakua kannattaa rajata aihealueella. Väitöskirjoja löytyy myös Linda-tietokannasta (Suomen tieteelliset kirjastot), jota voit selata kirjastoissa.
Jori Sivosen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Kuin joutsenlaulu", joka alkaa: "Jäi eilinen jo taa", sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Vainio, Juha: Lauluntekijä ja laulaja (Fazer Musiikki, 1990)
Randelin, Kake: Kop kop kop (Fazer, [1983])
Molemmissa nuoteissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja sanat.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) kertoo, että Laatunen on karjalainen sukunimi. Se voi olla joko germaanista tai ortodoksista alkuperää. Laatunen-nimi saattaa perustua karjalaiseen ristimänimeen Platana, Platto(i), jotka puolestaan johtuvat venäjän ja kreikan Platon-nimestä. Toisaalta sukunimet Laatu ja Laatunen voivat olla kehittyneet germaanisesta Latho, Laade -nimestä, tai Lars-ristimänimestä.
Hei
Pahoittelen etten kykene antamaan vastausta kysymykseesi. Lisätiedot olisivat tarpeen.
Mistä tämä lainaus on peräisin?
Asiayhteydestään irrotettuun sitaattiin ja sen merkitykseen on mahdoton löytää selkeää vastausta.
Otimme yhteyttä Sotkamon kunnankirjastoon. Heiltä kerrottiin, että heidän kirjastossaan ei tällaista lakimiesneuvontaa ole koskaan ollutkaan. Lähin kirjasto, josta löytyy asianajajien maksuton neuvontapalvelu on Kajaanin kaupunginkirjasto. Kevään päivystysajat löydät tästä linkistä: http://213.143.184.82/kirjasto/index.htm
Samuel Shellabargerin Kulta ja kuolema (suom. Eeva Kangasmaa, Aura, 1946 ja WSOY, 1953) kuluu useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Helmet-kirjastojen kokoelmista se on valitettavasti jostakin syystä jouduttu poistamaan.
Voit tilata teoksen lainaan kaukopalvelun kautta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus. Kaukopalvelulomake ja hinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tähän kysymykseen on vastattu usein tässä palvelussa. Saat aikaisemmat vastaukset esiin osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi Stine.
Suomeksi kirjailijasta on vähemmän tietoa. Kirjassa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ, 2001) R.L. Stinestä kerrotaan sivuilla 242-250.
Wsoy: sivuilta löytyy hieman tietoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Monien kirjastojen lastenosastot ylläpitävät sivuillaan vinkkikirjalistoja.
Suomenkielisiä kirjasuosituksia alle 13-vuotiaille tytöille ja pojille löydät esimerkiksi Lohjan kaupunginkirjaston sivulta:
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&id_sivu=299&ala…
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&sivu=297&alasiv…
Ruotsinkielisiä lukusuosituksia voit hakea esimerkiksi ruotsalaisesta BokTips.net-palvelusta. Voit etsiä kirjasuositteluja suoraan lapsen iän mukaan.
http://www.boktips.net/index.php?style=
Erikseen on tietenkin kirjakauppa-alan ylläpitämät myydyimpien kirjojen listat:
Mitä Suomi lukee : vanhemmat koululaiset (Booky.fi)
https://www.booky.fi/tuoteryhma/9_vanhemmat_koululaiset/548...
Internetissä löytyy sivusto : Kohtaamisia silkkitiellä, jossa kerrotaan laajasti vaatetusmuodista ja silkin historiasta:
http://www.nba.fi/museums/KULTMUS/lehtine.htm
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaisi olla hyötyä:
-Selin, Jaakko : Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista (1997)
-Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (1997)
-Contini, Mila : Muoti kautta aikojen (1967)
Hei,
Kyseessä voisi olla Larin-Kyöstin Onnen Pekan paita. Paidan myymisestä siinä ei tosin puhuta, mutta ostamisesta ja riisumisesta kyllä. Runon keskivaiheilla on kohta jossa sanotaan "Minä se olen Onnen Pekka" ja toisessa kohtaa "En minä riisu paitaani".
Runo löytyy ainakin Larin-Kyöstin kokoelmista Lauluja vanhasta kaupungista (Kirja, 1922), Runovalikoima (Otava, 1929) ja Lausujan runoja (Gummerus, 1948) sekä antologiasta Korvessa ja valtateillä : valikoima suomalaista proosaa ja lyriikkaa (Otava, 1951).
Myös Onnenpekka nimisiä lauluja on tehty muutamia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on Matti Eskon cd-levy Luokses palaan, joka sisältää kyseisen kappaleen. Siinä ei tosin puhuta paidasta.
Myös Azzola, M. on...
Marilyn Kayesta löytyy artikkeli Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Kirjastopalvelu, 2001) s. 139. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi kirjailijan suomenkielisen kustantajan WSOY:n sivulta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Seuraavissa kirjoissa on tietoa jännityskirjallisuudesta:
Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa, 1985
Ekholm: 100 parasta dekkaria : elämää suuremmat dekkarit, 1994
Jännityskirjailijoista ja heidän teoksistaan saat tietoa seuraavista kirjoista:
Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001
Kukkola: Dekkaristin käsikirja, 1997
Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, 2.uud. ja laaj. laitos 1998
Internetissä kannattaa tutustua DekkariNettiin https://dekkarinetti.tornio.fi/
ja Makupalojen Dekkareita-kokoelmaan, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita
Kirjastokorttien osoite ja yhteystiedot pitää tarkistaa kolmen vuoden välein ja tämän vuoksi kirjastokorttinne on käyttökiellossa, joten käykää lähimmässä kirjastossa päivättämässä tietonne. Me emme saa suoraan väestörekisterikeskukselta tietoja.
Uskoisin että aiheesta ei ole laajempaa kotimaista yleisesitystä. Siviiliväestön matkustusmahdollisuudet vaihtelivat huomattavasti paitsi maittain, myös ajankohdan mukaan. Joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheeseen liittyen:
Fitch, Tad, and Michael Poirier. Into the Danger Zone: Sea Crossings of the First World War. The History Press, 2014.
Frey, Marc. ‘Trade, Ships, and the Neutrality of the Netherlands in the First World War’. The International History Review 19, no. 3 (1997): 541–62.
Klovland, J.T. ‘The Price of Neutrality: Ocean Freight Rates and Shipping Policy towards the Northern Neutrals during the First World War’. Scandinavian Economic History Review, 2021. https://doi.org/10.1080/03585522.2021.1901777.
Koren, E.S. ‘The...
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta: http://tilastot.kirjastot.fi/index.php?lang=fi Sitä kautta löytyy tilastoja kuntien kirjastojen näyttelyistä (myös muut kuin taidenäyttelyt). Alla linkki tilastoon, josta löytyvät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen tilastot vuodelta 2015, joka on uusin tilastoitu vuosi. Otsikon Kirjaston tapahtumat ja käyttäjäkoulutus alta löytyvät näyttelyt. Voit muuttaa hakua ja hakea haluamiasi kuntia tarpeen mukaan:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C73%2C191%2C400%2C409&years=2015
Taidelainaamoja ei ole tilastoitu. Ne eivät ole kirjastojen omaa toimintaa, vaan yleensä jonkin taiteilijaseuran pitämiä, ja kirjaston tiloissa toimivia. Ainakin Helsingissä, Espoossa, Raumalla ja...
