Varaamo.espoo.fi osoitteesta pääset varaamaan Helmet kirjastojen laitteita ja tiloja. Sieltä löytyy tällä hetkellä yksi laserleikkuri Oodista. https://varaamo.espoo.fi/search?search=laserleikkuri
"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Vaikuttaa siltä, että alkuperäisestä espanjankielisestä versiosta on julkaistu ainoastaan yksi nuotinnos vuonna 1973. Valitettavasti tätä nuottia ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Kirjailija Annie Dalton on syntynyt vuonna 1948. Hän asuu nykyään Suffolkissa, Englannissa. Hänellä on kolme lasta. Nuorempana hän on opiskellut Warwickin yliopistossa ja työskennellyt mm. tarjoilijana, siivoojana ja tehdastyöläisenä.
Annie Daltonista on kysytty myös aiemmin tässä palvelussa. Vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Kirjoita Etsi arkistosta -ruutuun Annie Dalton.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Samoja tietoja Annie Daltonista löydät mm. seuraavilta englanninkielisiltä sivuilta:
http://www.harpercollinschildrensbooks.co.uk/authors/default.aspx?id=13…
http://www.agentangel.co.uk/author/default.aspx
Vaski aineistotietokannasta löytyy asiasanalla Puskin lukuisia viitteitä, suurin osa on englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi, mutta viitteitä myös suomeksi löytyy. Kirjoissa käsitellään A.Pushkinin elämää. Yhtään viitettä ei löydy yhdistettynä Pihkovaan.
Suomenkielisistä viitteistä meillä Turun kaupunginkirjastossa on mm. Kansojen kirjallisuus (osa 7), jossa käsitellään myös Puskinin elämää, mutta ei mainita Pihkovaa. Erkki Peurasen kirja "Aleksandr Puskin - venäläinen maailmankirjailija" on lyhyehkö esitys Puskinin elämästä ja tuotannosta. Selasin sen nopeasti, mutta en löytänyt ainakaan nyt suoraa mainintaa Pihkovasta. Romaanina meillä on varastossa Juri Tyjanovin "Nuori Puskin", jossa kerrotaan kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta....
Horoskooppimerkkejä on itse asiassa todella monia, mutta "yleisimmät" ovat aurinko-, kuu- ja nousevat merkit. Aurinkomerkki on se yleisin, joka määräytyy syntymäpäivän mukaan. Nousevan- ja kuumerkin selvittämiseen tarvitaan tarkempia tietoja, kuten syntymäpaikka ja tarkka aika. Tässä videon tapauksessa on kuitenkin kyse siitä että henkilö on syntynyt Vaa-an ja Skorpionin "välissä". Vaaka päättyy 23.10. ja skorpioni alkaa 24.10., mutta tämäkään ei ole kiveen hakattua, jonka vuoksi tämän henkilön horoskooppi voi olla periaatteessa kumpi vain jos on sattunut syntymään 23/24 pvä. Mikäli kiinnostuit horoskoopeista, niin tässä on linkki sivulle mistä voit saada itsellesi astologisen kartan!Astrologinen kartta - Yhteytesi universumiin
Lapsuudenkoti-nimisiä runoja on varmasti useita. Rakkausrunot.fi-sivustolta löytyy yksi:
https://rakkausrunot.fi/runot/6938/132011/lapsuudenkoti?order=title&sor…
Lastenkirjainstituutin sivuston kautta löytyy useita samannimisiä, mutta suuri osa näyttäisi olevan kertomuksia. Aapisten ja lukukirjojen sisältö on tietysti sekä suorasanaista että runomuotoista. Alla linkki haun tulokseen:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Yhtenäistä tilastoa kaikkien Suomen kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole saatavilla. Monet kirjastot kuitenkin julkaisevat kotisivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Näitä löytää esim. Googlella hakusanoilla "lainatuimmat lastenkirjat".
Suosituimpien nimekkeiden selvittämisessä myös Kirjakauppaliiton julkaisemista Mitä Suomi lukee -listoista voi olla hyötyä: http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3.
Lastenkirjallisuuden Plättä-palkinnon voittajan valitsevat lapset ja nuoret itse äänestämällä omaa suosikkiaan. Plättä-voittajat 2000-luvulla: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/platta00.htm
Kielitoimiston ohjeiden mukaan numeron ja prosenttimerkin väliin kuuluu suomenkielisissä teksteissä välilyönti.Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole sähköpostiosoitetta, kysymykset lähetetään tällä käyttämällänne lomakkeella, palaute palautelomakkeella ja vastauksia koskevat korjaukset ja lisäykset vastauksen kommentti-kentässä.
Päähkänä löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P (1995) s. 455 pähkinä -sanan kohdalta. Muita murteellisia ilmaisuja pähkinä -sanalle on pähken, pähkynä, pähkänä, päähkinä, päähkänä jne.
Säätilan vaihtumiseen kolmen tunnin välein ei löytynyt mitään vahvistusta. Säätila muuttuu mm. ilmanpaineen, tuulten ja pilvien vaikutuksesta, eivätkä ne muuta tasaisesti.
Toinenkaan väite ei taida pitää paikkaansa. Radiotoimintaa voidaan kyllä häiritä, ja näin mm. sotien aikana monesti tehdäänkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioh%C3%A4irint%C3%A4
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että "väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin."
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=13&a=5765
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
Useinmiten "ei lainata" merkintä tarkoittaa käsikirjaston aineistoa, jota ei lainata. Yleensä on kyse tietosanakirjoista ja erilaisista hakuteoksista.
Vuosaaren kirjasto on kuitenkin siirtymässä uusiin tiloihin ja vanha kirjasto suljettiin 23.12.00. Osa Vuosaaren uutuushankinnoista on "ei lainata" tilassa, koska aineisto ei tällä hetkellä ole asiakkaiden käytössä, myöskään Vuosaaren "hyllyssä" oleva aineisto ei ole lainattavissa kirjaston muuton aikana.
Vuosaaren kirjaston edessä käy kirjastoauto ma ja to klo 13 -13.30.
Jos sanoisin, että itseohjautuvuuden synonyymi on omatoimisuus, luulen että itseohjautuvuuden käsitteellä ammatikseen operoivat älähtäisivät. Sanan merkitystä ei voi yksittäisellä sanalla tulkita. Jos sen voisi sanoa toisinkin, se varmasti niin sanottaisiin, oletan.
Suomen kielen perussanakirjan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) mukaan itseohjaava on jotakuinkin sama kuin itseneuvova, itseohjautuva selitetään fraasilla itsestään ohjautuva, esimerkkinä itseohjautuva ammus. Käsityksen siitä mitä itseohjautuvuudella tarkoitetaan voi saada vaikka Leena Ahteenmäki-Selkosen jäsennyksestä itseohjautuvuuden sisällöksi: http://oyt.oulu.fi/avoin/uutta/kt15/2311.htm , mutta apua on varmasti myös muusta opetusalan kirjallisuudesta.
Tähän kysymykseen on aikaisemmin vastattu: Koetin itse jo etsiä, mutten löytänyt "pätevää" vastausta. Eli miten se aivastus-rimpsu menee? Hyvää, pahaa, rakkautta, rahaa... Variaatioita tuli vastaan… | Kysy kirjastonhoitajalta
Kansainvälinen tilinumero IBAN (International Bank Account Number), joka on ollut käytössä ulkomaan maksuliikenteessä Euroopan maissa vuodesta 2001, perustuu kansainväliseen standardiin ISO 13616:1997 ja sen uudistettuun versioon ISO 13616:2003. Standardin tiivistelmän voit lukea seuraavasta osoitteesta http://www.iso.ch/iso/en/CatalogueDetailPage.CatalogueDetail?CSNUMBER=3…
Myös osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/ISO_13616
löydät tietoa IBAN:ista (molemmat linkit ovat englanniksi).
Suomen Pankkiyhdistyksen sivulta http://www.pankkiyhdistys.fi/ kohdasta Pankkitekniikka (ja sitten kohta Standardointi) sekä pankkien sivuilta esim. Nordea http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?d=706334 löytyy myös tietoa kysymästäsi asiasta.
Hei, tietoa Suomen kansantaloudesta helpointa on kysyä Tilastokeskuksesta. Kysyttäessä s-postilla on varminta määritellä, että mitä ajanjaksoa tarkoitatte.Helmet-kirjastosta löytyy tietoa kirjallisessa muodossa. Esimerkiksi emeritusprofessori Markku Kuisma on kirjoittanut aiheesta.Tästä löydät yhteystiedot Tilastokeskuksen neuvontapalveluun.https://stat.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/neuvonta-ja-tietopalveluSähköposti: info@stat.fiPuhelin: p. 029 551 2220
