Forebears-nimisestä palvelusta voi etsiä sekä etunimiä että sukunimiä ja niiden esiintymistä maailmassa. Sen mukaan Israelissa on jokunen Judas-niminen, https://forebears.io/forenames/judas. Saksassa ei ole osumia tuolle sukunimelle. Tarkkaa tietoa siitä, mihin tilastot perustuvat ja kuinka usein niitä päivitetään en löytänyt palvelun kuvauksesta.
Yhdistystoimintaopas kertoo näin:"Yhdistyslaki määrittää yhdistyksen toiminnan raamit, ja yhdistyksen omat säännöt määrittävät toiminnan ja sen tarkoituksen. Jokaisen hallituksen jäsenen on tärkeä tietää pääpiirteissään niiden sisältö. Epäselvissä tilanteissa kannattaa aina ensin kerrata oman yhdistyksen sääntöjä ja yhdistyslakia." http://www.sinut.fi/files/204/Yhdistystoimintaopas_nettiin.pdf
Yhdistyslaki ei ota kantaa päätösten takautumineen. Se antaa raamit päätöksen teolle ja mahdolliselle päätöksen moittimiselle. "27 § Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty:
1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan se...
Kysyin kirjastomme henkilökunnalta tunnistaako joku, mistä kohtaa Vaasaa kuva on otettu. Ikävä kyllä tietoa ei löytynyt. Kuvassa näkyy kahvila-kyltti ja kollega koitti selvittää asiaa sen avulla, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Tietoa ei löytynyt myöskään kuvaaja Volker von Boninia tutkimalla. Kuvan paikkaa voisi koittaa selvittää Facebookin Vaasa-aiheisten ryhmien avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi Vaasan julkinen Puskaradio, Vanhoja valokuvia Vaasasta, Vaasan kuvia 1900-luvulta ja Puhetta Vaasasta.
Sinuna palkkaisin asianajajan, vaikka se hieman maksaakin.
Perunkirjoituksen voi tietysti tehdä kuka tahansa, mutta jo vero.fi sivun ohje tuntuu aika vaikealta maallikolle.
https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perunkirjoitus_ja_pe…
Perunkirjoitus pitäisi tehdä kolmen kuukauden sisällä kuolemasta.
Pesänjakoon käyttäisin tällaisessa ongelmatapauksessa ehdottomasti asianajajaa. He osaavat hoitaa ilmoitukset perille tarvittaessa haastemiesten välityksellä.
Hollolasta en löytänyt asianajotoimistoa, mutta Lahdesta löytyi useita.
http://www.webinfolahti.fi/?search_string=perunkirjoitus
Hollolasta löytyi asiakirjapalvelu Mervi Reini-Kaukinen
http://www.asiakirjapalvelu.fi/etusivu
Alla on joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä pienten lasten käytösoppaita. Nimen alla olevasta linkistä löytyy kirjan esittely.
- Eipäs juupas / Riitta Nisonen, Markku Töllinen:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510350157&q…
- Hups, ollaan ihmisiksi! : hauska käytöskirja lapsille / Ursel Scheffler, Jutta Timm:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9516275095&qtyp…
- Ole hyvä! : pienten prinsessojen käytöskirja:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513230869&q…
- Pikku etiketti : käytöstapakirja lapsille / kirjoittanut Sue Lloyd ; kuvittanut Jaqueline East
- Atsiih! / [teksti:] Mij Kelly ; [kuvitus:] Mary McQuillan:
http://armas.btj.fi/request....
Voisiko olla Jamppa Tuomisen Kevään ensi kukkanen?
https://genius.com/Jamppa-tuominen-kevaan-ensi-kukkanen-lyrics
Sanat eivät tosin osu ihan, mutta melkein...
Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Jätkäsaaren kirjastossa ei voi tulostaa A3-kokoista tulostetta. A3-kokoisen tulosteen voit tulostaa esimerkiksi Rikhardinkadun kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saat sen selville Helmet-verkkokorjaston kautta (www.helmet.fi). Kun kirjoitat Helmetiin Teoksen nimi -kohtaan hakemasi kirjan nimen ja klikkaat Hae-painiketta, saat luettelon kirjastoista, joiden kokoelmissa kirja on. Sivulla näkyy kymmenen kirjastoa, mutta jos kirjoja on enemmän kuin kymmenen, saat loput näkyviin klikkaamalla Näytä kaikki sijainnit -painiketta. Laskemalla kirjastojen lukumäärän selviää myös kirjojen määrä. Huomaa, että joistakin kirjoista on kirjastoissa useita painoksia. Myös mahdolliset äänikirjaversiot kirjasta ovat omana tietueenaan.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuja ei voi maksaa aivan suoraan tilille. Asiasta pitää sopia erikseen ja pyytää lasku, jossa olevalle tilille maksut voi suorittaa. Jos maksut haluaa hoitaa tilisiirtona, kannattaa ottaa yhteyttä omaan lähikirjastoon ja pyytää maksuista laskua.
Kysymyksesi on aika laaja. Voisit ensi alkuun katsoa Oulun kaupunginkirjaston lastenosaston Teuvo sivuilta luettelon kauhukirjoista http://www.ouka.fi/kirjasto/lakauhu.htm . Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Minkähän ikäisille ajattelit kauhutarinoita? Ääneenluettavaksi sopivat kansansadut esim. Kuu paistaa, kuollut ajaa. Ja vähän nuorimmille esim. Vihreä koura ja muita kummitusjuttuja. Lastenosastomme kirjastonhoitajat antavat mielellään lisävinkkejä.
Vihjeet ovat aika tarkat, mutta muisti ei riitä aivan tuonne asti.Päättelin, että runon tai runoelman aiheena voisivat olla kivet. Tein tarkennetun haun aihesanoilla runot ja kivet. Rajasin hakutuloksen suomenkielisiin kirjoihin 1980-1999. Tulokseksi sain 8 kirjaa (aikuisten ja lasten aineistoa. Linkki Helmet hakuunOnnea oikean runon metsästykseen.
Runo on Antero Kajannon ja löytyy kokoelmasta Paarma, julkaistu 1946
Kirja löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta. Varauksen voit tehdä sivulla http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327450?lang=fin
Runo on luotteloitu Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokantaan
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Suomessa pesiviä sorsalajeja on noin 35 ja säännöllisiä vierailijoita parikymmentä. Tunnetuin sorsalintumme on sinisorsan juhlapukuinen koiras, jonka pää on vihreänhohtoisesti musta.
Vesilinnuilla on tiivis höyhenpeite, jonka läpi vesi ei pääse tunkeutumaan. Sorsalintujen pyrstön yläpuolella on rasvarauhanen, josta erittyvän rasvan ansiosta höyhenpeite säilyy vedenpitävänä.
Lähteet ja lisätietoa:
Luontoportti: Sinisorsa
Peda.net: Vesilinnut
Lähtisin selvittelemään asiaa Kansallisarkiston sivuilta.
https://www.arkisto.fi/
Sukua saattaa joutua etsimään monesta arkistosta, jotka kuitenkin löytyvät sivustolta.
Aluksi kannattaa varmaan lukaista hieman ohjeistusta: https://www.arkisto.fi/fi/asiointi/ensi-kertaa-arkistossa
Nimeä ei löydy meidän käytössämme olevista sukunimikirjoista täällä kirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen sivujen (www.vrk.fi) Nimihaku-osiosta selviää, että nimeä on nykyisin käytössä alle viidellä henkilöllä.
Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä.
Kotimaisten kielten keskus, Kotus,(www.kotus.fi) antaa nimistöneuvontaa. Heidän sivuiltaan löytyy Chat, suomalaisittain Tsätti, josta voit kysellä sanasta ja sen merkityksestä tarkemmin.
Suomen kustannustoiminnan historiasta löytyy Internetistä tietoa kyseisen kustantajan kotisivuilta.
BookNet kustantajien kotisivuja http://booknet.cultnet.fi/kustant/
WSOY:n historiikki http://www.wsoy.fi/www/yhtyma.nsf/historia.htm
Otavan historiikki http://www.otava.fi/otava/historia.html
Gummeruksen historiikki http://www.gummerus.fi/kustannus/yresittely.htm
Kustannustoiminnan historiasta on myös lukuisia teoksia. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta
http://www.libplussa.fi/ valitse monipuolinen haku, sekä hae teoksia ja julkaisuja joiden -kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoina voit käyttää kustannustoiminta, kustantajat ja historia
Ette tarvitse kuin kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjojen kuuntelu onnistuu suoraan selaimessa jos nettiyhteys on käytettävissä. Muuten tarvitsette lukuohjelman, jonka voitte ladata laitteeseenne sovelluskaupasta. Ohjeet löytyvät tuolta . E-äänikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa. Ne palautuvat automaattisesti, joten palauttamisesta ei tarvitse huolehtia. Niitä voi myös varata. Perinteisiä cd-äänikirjoja on taas sitten ihan normaalisti lainattavissa kunhan kirjastot taas avaavat ovensa.
Runon tekijää ei ole löytynyt. Netillä runosta on lyhyempiä ja pidempiä versioita, mutta tekijätietoa ei ole mainittu. Laitoin kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelupalstalle. Otan yhteyttä jos vastaus löytyy.
