Varmaan suositut Soturikissat ja Potterit on luettu?
Helmet kirjavinkeissä löytyy ensiapua:
Catherine Doyle: Myrskynvartijan saari
Saarella on ihan omat suunnitelmansa Fionnin osalle.
Kim Forester: Pegasosten viha
Vauhdikasta eläinfantasiaa Soturikissojen hengessä.
Sarja: Cavallonin kronikat
Elina Rouhiainen & Kaisa Ranta: Valkeantuoja
Lasten pitää yhdistää voimansa, jotta aikuiset eivät ajaudu sotaan.
Sarja: Nelimaan tarinat Helmet
Samantapaisia kysymyksiä on tällä palstalla kysytty jo ennen esim.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-suosittelet-12-vuotiaalle
https://www.kirjastot.fi...
Kirjastonhoitajalla ei ole asiantuntemusta hyönteisten ja toukkien tunnistamiseen, joten voin vain esittää arvauksen, että kyseessä voisi olla joku juoksu- tai kaksoisjalkainen. Voit itse yrittää tunnistaa toukan tarkemmin alla olevien sivustojen avulla.
Sisätilojen tuholaiset: Tuhatjalkaiset https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset/muu…
Suomen lajitietokeskuksen laji.fi (on myös foorumi, jossa voi kysyä)
Ötökkätieto.fi
Mikäli käytät Facebookia, sieltä löytyy Kysy luonnosta -ryhmä: https://www.facebook.com/groups/jyrki.makela/
Kiiruna on saameksi gīrun ja ruotsiksi kiruna. Etymologisen sanakirjan mukaan sana on lainaantunut suomeen saamen kielestä, mutta ruotsin osalta en löytänyt vastausta.
Lähde
Etymologinen sanakirja: kiiruna https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_b0627304ba0f44b4e…
Kevään ylioppilasjuhlat järjestetään perinteisesti kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Helsingin sanomien numero 1.6.1974 kertoo, että vuonna 1974 lakit saatiin kuitenkin jo edellisenä päivänä, perjantaina 31.5.
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Turnip kertoo, että ”turnip greens” viittaa nauriin (engl. ”turnip”) lehtiin. Ilmaukselle ”collard greens” löytyy taas selitys osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Collard_greens. Sillä taas viitataan Brassica oleracean eli kaalin lajikkeisiin.
Kysymyksessä mainittu Richard Straussin Mozart-kommentti viittaa kaikkiaan neljään eri aariaan. Se sisältyy Sam Morgensternin toimittamaan antologiaan Composers on music:
"In Susanna's garden aria, in Belmonte's and Ferrando's A major and Octavio's G major aria, Eros himself sings in Mozart's melodies, Love in its most beautiful, purest forms speaks to our feelings…" [kursiivi lisätty]
Straussin tarkoittamat neljä aariaa lienevät siis 'Deh, vieni, non tardar' (oopperasta Figaron häät), 'O wie ängstlich, o wie feurig' (Ryöstö seraljista), 'Un'aura amorosa' (Così fan tutte) ja 'Dalla sua pace' (Don Giovanni).
David Cairns, Mozart and his operas
Nicholas Kenyon, The Faber pocket guide to Mozart
Anna-Leena härkösestä löytyy tietoja ainakin osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/ . Lisäksi hänestä voi lukea Pekka Tarkan kirjoittamasta kirjasta Suomalaisia nykykirjalijoita. Kirja löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Anna-Leena Härkösestä on kirjoitettu paljon lehdissä. Tässä muutamia viitteitä: Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25.
Joitakin esimerkkejä japanilaisista tanka- ja haiku-runoista, joissa on usein ilmaistu jokin elämänviisaus tiiviissä muodossa löydät seuraavilta sivuilta http://www.japania.org/, http://www.oulu.fi/historia/Harukaze/Jalagin_2005.html
http://www.sci.fi/~jsp/runopalvelu/tanka.html
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/uutuudet/uutuudet1105.htm
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa Japanin uskonnoista ja myös kansanuskomuksista:
http://www.suol.fi/raamattunet/japasuol.html
Suomeksi ei Stinestä juurikaan tietoa löydy, mutta monipuoliset, englanninkieliset sivut ovat osoitteessa
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Hiirten jouluaatto -laulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 24 sekä peruskoulun oppikirjaan Soi : 3-4 (toim. Sami-Jussi Ruodemäki et al., WSOY, 2008).
https://finna.fi/Record/piki.4197432
https://finna.fi/Record/piki.857564
Kyseessä ovat todennäköisesti useat tekijät (esim. pesuaineet). Yksi selitys voisi olla heidän tapansa polttaa tuoksuvaa kiveä hiilien päällä. Savun tuoksua tartutetaan mm. hiuksiin. Somalikulttuurista voisi kysyä lisää esim. Turun Kulttuurikeskuksen Kansainvälisestä kohtaamispaikasta puh. 273 8373.
Ainakin Koululainen- ja Systeri-lehdissä on kirjekaveripalstat. Lehdet löytyvät esimerkiksi kirjastoista. Kummankin lehden nettisivujen kautta pääset myös etsimään kirjekaveria itsellesi:
http://koululainen.fi/kerhot/koti-ja-vapaa-aika/harrastukset/kirjekaveri
http://systeri.fi/category/postia-lehteen/postilaatikko/
Big Brother -sarjan usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan, että studioyleisöön voi päästä osallistumalla virallisille BB-sivuille ilmestyvään kilpailuun. Sunnuntain Big Brother Talk Showhun jaetaan lippuja aina edellisellä viikolla.
http://www.mtv.fi/viihde/ohjelmat/big-brother/qa
Kuukausimaksuttomia liittymiä on toki vielä tarjolla. Koska en halua mainostaa mitään palveluntarjoajaa, ehdottaisin, että laitat Googleen hakusanan "kuukausimaksuton liittymä". Sillä löytyy vaihtoehtoja. Vastaavasti hakusanalla "prepaid-liittymä" saa tuohon vaihtoehtoja.
Yksi painos on vaihteleva määrä kirjoja. Painoksen suuruuden päättää kirjan kustantaja. Lisää tietoa vaikkapa Suomen tietokirjailijat ry: sivuilta:
https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/kustannussopimus/kustannussopimussuositus/painosmaara.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempi vastaus Tove Janssonin myydyimmistä ja käännetyimmistä kirjoista on vuodelta 2011. Tässä vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-kutakin-tove-janssonin
"Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja...
Surfcity-lehden sivuilta löytyvät vuoden 1999 levyt (tammikuu 2000) popvuoden tilinpäätös ja Suomipopin 99 suurinta (marraskuu 1999) vuosituhannen merkittävät suomalaiset popparit. http://www.city.fi/pop/
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-ainestohausta http://www.libplussa.fi
voit selata aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Valitse kohta monipuolinen haku, joka tarjoaa enemmän hakuvaihtoehtoja. Valitse hae teoksia ja julkaisuja joiden-kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoiksi valitse yhdistelmä seuraavista sanoista: yhtyeet, rock, Suomi, 1990-luku , muusikot, punk, historiikit. Tässä poimintoja aiheeseesi liittyvästä kirjallisuudesta.Tiimalasin santaa Eppu Normaalin tarina. Werner Söderström, 2000. Kostiainen, Pasi: Apulanta maalin alta...
Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin.
Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta
Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
Terveyskirjasto antaa seuraavat tiedot:
gramnegatiivinen bakteeri
gramvärjäyksellä vaaleanpunaiseksi värjäytyvä bakteeri, jonka soluseinässä on mm. lipopolysakkaridia sisältävä ulkokalvo
grampositiivinen bakteeri
gramvärjäyksellä violetiksi värjäytyvä bakteeri, jonka soluseinässä ei ole varsinaista ulkokalvoa
Terveyskirjasto
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti