Tähän kysymykseen on vastattu usein tässä palvelussa. Saat aikaisemmat vastaukset esiin osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi Stine.
Suomeksi kirjailijasta on vähemmän tietoa. Kirjassa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ, 2001) R.L. Stinestä kerrotaan sivuilla 242-250.
Wsoy: sivuilta löytyy hieman tietoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Monien kirjastojen lastenosastot ylläpitävät sivuillaan vinkkikirjalistoja.
Suomenkielisiä kirjasuosituksia alle 13-vuotiaille tytöille ja pojille löydät esimerkiksi Lohjan kaupunginkirjaston sivulta:
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&id_sivu=299&ala…
http://palvelut.lohja.fi/kirjasto/default.asp?kieli=246&sivu=297&alasiv…
Ruotsinkielisiä lukusuosituksia voit hakea esimerkiksi ruotsalaisesta BokTips.net-palvelusta. Voit etsiä kirjasuositteluja suoraan lapsen iän mukaan.
http://www.boktips.net/index.php?style=
Erikseen on tietenkin kirjakauppa-alan ylläpitämät myydyimpien kirjojen listat:
Mitä Suomi lukee : vanhemmat koululaiset (Booky.fi)
https://www.booky.fi/tuoteryhma/9_vanhemmat_koululaiset/548...
Marilyn Kayesta löytyy artikkeli Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Kirjastopalvelu, 2001) s. 139. Lisää tietoa löytyy esimerkiksi kirjailijan suomenkielisen kustantajan WSOY:n sivulta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Kysyin kirjastomme henkilökunnalta tunnistaako joku, mistä kohtaa Vaasaa kuva on otettu. Ikävä kyllä tietoa ei löytynyt. Kuvassa näkyy kahvila-kyltti ja kollega koitti selvittää asiaa sen avulla, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Tietoa ei löytynyt myöskään kuvaaja Volker von Boninia tutkimalla. Kuvan paikkaa voisi koittaa selvittää Facebookin Vaasa-aiheisten ryhmien avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi Vaasan julkinen Puskaradio, Vanhoja valokuvia Vaasasta, Vaasan kuvia 1900-luvulta ja Puhetta Vaasasta.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa jännityskirjallisuudesta:
Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa, 1985
Ekholm: 100 parasta dekkaria : elämää suuremmat dekkarit, 1994
Jännityskirjailijoista ja heidän teoksistaan saat tietoa seuraavista kirjoista:
Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001
Kukkola: Dekkaristin käsikirja, 1997
Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, 2.uud. ja laaj. laitos 1998
Internetissä kannattaa tutustua DekkariNettiin https://dekkarinetti.tornio.fi/
ja Makupalojen Dekkareita-kokoelmaan, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita
Kirjastokorttien osoite ja yhteystiedot pitää tarkistaa kolmen vuoden välein ja tämän vuoksi kirjastokorttinne on käyttökiellossa, joten käykää lähimmässä kirjastossa päivättämässä tietonne. Me emme saa suoraan väestörekisterikeskukselta tietoja.
Uskoisin että aiheesta ei ole laajempaa kotimaista yleisesitystä. Siviiliväestön matkustusmahdollisuudet vaihtelivat huomattavasti paitsi maittain, myös ajankohdan mukaan. Joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheeseen liittyen:
Fitch, Tad, and Michael Poirier. Into the Danger Zone: Sea Crossings of the First World War. The History Press, 2014.
Frey, Marc. ‘Trade, Ships, and the Neutrality of the Netherlands in the First World War’. The International History Review 19, no. 3 (1997): 541–62.
Klovland, J.T. ‘The Price of Neutrality: Ocean Freight Rates and Shipping Policy towards the Northern Neutrals during the First World War’. Scandinavian Economic History Review, 2021. https://doi.org/10.1080/03585522.2021.1901777.
Koren, E.S. ‘The...
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta: http://tilastot.kirjastot.fi/index.php?lang=fi Sitä kautta löytyy tilastoja kuntien kirjastojen näyttelyistä (myös muut kuin taidenäyttelyt). Alla linkki tilastoon, josta löytyvät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen tilastot vuodelta 2015, joka on uusin tilastoitu vuosi. Otsikon Kirjaston tapahtumat ja käyttäjäkoulutus alta löytyvät näyttelyt. Voit muuttaa hakua ja hakea haluamiasi kuntia tarpeen mukaan:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C73%2C191%2C400%2C409&years=2015
Taidelainaamoja ei ole tilastoitu. Ne eivät ole kirjastojen omaa toimintaa, vaan yleensä jonkin taiteilijaseuran pitämiä, ja kirjaston tiloissa toimivia. Ainakin Helsingissä, Espoossa, Raumalla ja...
Esimerkiksi Suomen Jakartan suurlähestystön tuottamalta sivulta http://www.finembjak.com/doc/fi/maatieto/matkailu_indonesiassa.html tai Finefoods-sivustosta, josta löytyy itämaisen ruoan valmistusohjeita http://www.finefoods.fi/.
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en kysymykseesi löytänyt. Parhaiten saat tietoa asunto-osakeyhtiölaista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910809 3 luku
Raision kaupungikirjaston palaute-sivulle http://www.raisio.fi/kirjasto/feedback/ pyydetään palautetta jätettäessä kirjoittamaan sana "viisi" numerona (siis 5). Mutta kirjastokorttihakemusta ei ole nettisivuilla, vaan korttia haettaessa täytyy olla henkilökohtaisesti kirjastossa paikan päällä täyttämässä lomake ja todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella.
Käyttösäännöissä sanotaan että "Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa VASKI-kirjastosta. Kortin saat esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen,jossa on valokuva ja henkilötunnus. Edellytyksenä on, että sinulla on osoite Suomessa. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan kirjallisella...
Eduskunnan kirjasto ei ota kantaa oikeudellisiin kysymyksiin tai tee laintulkintaa.
Kuvaamassasi tapauksessa kannattaa olla yhteydessä oman kunnan tai kaupungin asumisesta ja ympäristöstä vastaavaan toimialaan, ja selvittää, kuuluuko kyseinen tie yksityisalueeseen vai onko kyse yleisestä tiestä.
Perustiedot Sakari Topeliuksesta löytyvät esim. osoitteesta
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli4b/topelius.html Tällä sivulla on lueteltu myös kansalliskirjailijamme tuotantoa.
Tarkka ja perusteellinen etsintäkanava Zacharias Topeliuksesta on osoitteessa http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/topelius.htm
Tältä sivulta löytyy vielä linkkejä muihin Topeliusta käsitteleviin osoitteisiin.
Kirjasampo kertoo, että Matti Lilja oli suomalainen kirjailija, joka syntyi 1903 Tampereella ja kuoli Helsingissä 1956. Hän ehti julkaista 14 romaania ja yhden satukirjan. Matti Lilja kirjoitti sekä aikuisille että lapsille. Matti Lilja oli Suomen kirjailijaliiton jäsen ja vuonna 1953 hänet valittiin jäseneksi liiton kirjalliseen toimikuntaan.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929956445
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneita on skanneri, jolla voi skannata myös filmejä ja dioja. Alla on linkit sivuille, joista löytyy tietoa koneista ja linkki, josta näkyvät niiden kirjastojen koneet, joissa on skanneri:
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=scannerres
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja todetaan, että Katriina on muunnos nimestä Katarina. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että suomalaisissa lähteissä marttyyrineitsyt Katariina esiintyy ensi kerran v. 1281 ja nimi mainitaan kalentereissamme ja almanakassamme keskiajalta lähtien eri asuissa (Catherina, Catharina; Charin, Carina, Caarina). Asu Katarina on almanakassa ensi kerran v. 1859. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa todetaan edelleen, että Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ’alati puhdas’. Katariinan päivää on vietetty jo varhaiselta keskiajalta Aleksandriassa v. 307 marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi.
Mikäli haluat lisää tietoa nimestä, kirjastoissa on useita nimikirjoja, joita voit tutkia....
Lainassa olevaa kirjaa ei voi uusi, jos sen nimekkeessä on yksikin varaus. Jos kirjoja on runsaasti hyllyssä, voi odottaa hetken (noin puoli päivää) ja yrittää uusimista uudelleen. Silloin se saattaa onnistua.
Toinen este uusimiselle on se, että kirja on uusittu jo viisi kertaa. Silloin kirja ja kirjastokortti pitää käyttää kirjaston tiskillä. Siellä kirja ensin palautetaan, sitten sen kunto tarkistetaan ja sen jälkeen kirjan saa yleensä taas lainattua takaisin kortilleen.
Saat sen selville Helmet-verkkokorjaston kautta (www.helmet.fi). Kun kirjoitat Helmetiin Teoksen nimi -kohtaan hakemasi kirjan nimen ja klikkaat Hae-painiketta, saat luettelon kirjastoista, joiden kokoelmissa kirja on. Sivulla näkyy kymmenen kirjastoa, mutta jos kirjoja on enemmän kuin kymmenen, saat loput näkyviin klikkaamalla Näytä kaikki sijainnit -painiketta. Laskemalla kirjastojen lukumäärän selviää myös kirjojen määrä. Huomaa, että joistakin kirjoista on kirjastoissa useita painoksia. Myös mahdolliset äänikirjaversiot kirjasta ovat omana tietueenaan.
