Internetissä ei todellakaan tunnu olevan hyviä suomenkielisiä sivuja 1960-luvun vaate- ja hiustyylistä. Makupaloissa (osoite: www.makupalat.fi ) on hyvää aineistoa otsikon vapaa-aika alla, mutta ei suomenkielistä. Wikipediassa on yleistä kuvausta 1960-luvun tapahtumista. Hiukan aiheeseen kuuluvaa on osoitteessa www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/vaatetus/historiaa.html . Ehkäpä myös Googlella löytyvä Marin historiansivu, ja hakuehtoina marimekko + historia. - Mutta kokoelmassamme on suomenkielisiä kirjoja, jotka käsittelevät aihetta, esim.
Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen (1998); 1900-luvun muodin historia / Gertrud Lehnert (2001); Historialliset päähineet, kampaukset ja korut / S. P. Skolnikov (...
Stephenie Meyerin New Moon eli Houkutus-kirjan jatko-osa ilmestyy suomeksi syksyllä 2007 nimellä Uusikuu. Kustantaja WSOY ilmoittaa julkaisupäiväksi 31.10.
Lisätietoja kustantajan sivuilta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/news&id=745
Kansalliskirjaston sivuilla olevat kuvailusäännöt osoitteessa http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913
on tarkoitettu kaikkien aineistolajien luettelointiin. Niitä käytetään siis myös elokuvien luetteloinnissa.
Elokuvien luetteloinnissa saatetaan välillä käyttää apuna Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen elokuvien ikärajatietokantaa, sen löytää osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_meku&view=meku&Itemid=372&lang=…
Myös IMDb-tietokannasta saattaa joskus olla apua (http://www.imdb.com/).
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Verkko on kudottu kaksisäikeisestä rihmasta, joka on pajunkuoren niinikuitua. Antrean verkosta saa tietoa osoitteesta: http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
Grimmin satuja ovat suomentaneet ainakin Zachris Topelius, Helmi Krohn ja Anni Swan. Uusimpia kääntäjiä ovat Oili Suominen ja Raija Jänicke.
Kysymäsi kokoelma ilmestyi vuonna 1930 kahtena niteenä. Yhtenä niteenä siitä on ilmestynyt näköispainokset vuosina 1982 (lisäpainos 1983) ja 2012. Kokoelman luettelointitiedoissa tai itse kirjassa ei ole mainintaa suomentajasta, emmekä tätä tietoa valitettavasti muualtakaan löytäneet.
Alla linkki kokoelman uusimman painoksen luettelointitietoihin hakupalvelu Finnaan:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4154655
Microsoftin sivuilta löytyy suomenkielisiä ohjeita mm. Access-ohjelman käyttöön:
http://office.microsoft.com/fi-fi/access/FX100646911035.aspx
Myös tähän ohjeeseen, jossa tehdään Access-pohjainen asiakaskortisto kannattaa tutustua:
http://www.atsoft.fi/wlaccessasiakaskortisto.htm
Palvelusta voidaan teknisesti vastata sekä pelkästään kysyjälle, joka on jättänyt sähköpostiosoitteensa että julkisesti ja kysyjälle. Ei-julkista vastausta käytetään silloin, kun vastaajan mielestä kysymys tai vastaus voi sisältää kysyjän intimiteettisuojaa uhkaavia elementtejä. Myös selkeisiin häirikkökysymyksiin vastataan yleensä ei-julkisesti, jotta ei yllytetä lisää. Tietämättä kysymystäsi on vaikea sanoa, mistä on voinut olla kysymys. Toki myös jokin tekninen ongelma voi aiheuttaa näkymättömyyttä. Ajoittain on esiintynyt viivettä vastauksen näkymisessä julkisella puolella. Voimme tutkia asiaa enemmän, jos otat yhteyttä sähköpostilla ja näytät siinä yhteydessä kysymyksen ja saamasi vastauksen.
Heikki Poroila
Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
Kaivoista löytyy kirjallisuutta osoitteessa http://www.helmet.fi parhaiten valitsemalla sanahaun ja siihen asiasanaksi kaivot. Tietoa voi hakea myös valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta osoitteesta http://www.ymparisto.fi. Etusivulla on hakemisto, johon voi kirjoittaa kaivot.
Hei!
Mainitsemasi kirjan aiheita ovat esimerkiksi työelämän kiemurat, ihmissuhteet, naispäähenkilön etninen tausta, oman itsensä etsiminen sekä huumori. Näihin teemoihin liittyen uutta luettavaa voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Thomas, A., Jackson, T. D., Stone, N., Woodfolk, A., Clayton, D., Yoon, N. & Järvinen, O. (2022). Blackout. Otava. (linkki)
Acevedo, E. & Ojalatva, L. (2019). Runoilija X. Karisto Oy. (linkki)
Rooney, S. & Sivill, K. (2019). Keskusteluja ystävien kesken. Otava. (linkki)
Kaskiaho, R. (2022). Maantiekiitäjä. Myllylahti Oy. (linkki)
Latvala, T. (2015). Ennen kuin kaikki muuttuu. Otava. (linkki)
Leilani, R. & Sivill, K. (2021). Kiilto. Otava. (linkki)
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihaun mukaan sukunimi Kollanen on käytössä 59:llä henkilöllä nykyisenä sukunimenä. Se ei siis ole kovin yleinen suomessa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Nimestä löytyy vähän tietoa Tuomas Salsteen sukunimi-infon sivuilta.
Teoksessa Elina Teerijoki, Niina Tanskanen: Hopeapeilin joulu mainitaan joulukoristeperinteen olevan lähtöisin Saksasta. Saksasta Suomeen joulukoristeita ovat tuoneet tämän teoksen mukaan Weiste ja Paasivaara.
Lisää jouluperinnetietoutta on mm. seuraavissa kirjoissa:
Joulu joutui : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia,
Laaksonen: Hyvää Joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä.
Digiarkiston artikkeli joulukoristeiden tuonnista Suomeen https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134610?page=12&ter…
Lelumuseon sivuilla on tietoa joulukoristeiden historiasta:
https://lelumuseohevosenkenka.fi/kreppipaperitonttu-ja-joulukoristeiden…
Weisteen historia https://antiikkidesign.fi/blogit/weisteen-villan-joulutunnelmaa ....
Helsingin sanomat -lehden vuosikertoja löytyy Lapin yliopiston kokoelmiasta. Mikrofilmattuina ovat lehden vuosikerrat 1970-1990, paperiversiona lehti löytyy vuodesta 1992 lähtien.
Valitettavasti meillä ei ole tarjota korjauspalvelua. Minäkin tekisin niin, että etsisin verkosta Kirjansitomo - sanalla ja soittelisin löytämiini yrityksiin. Jos tällä menetelmällä ei löytynyt ketään, joka voisi kirjan korjata, en osaa auttaa. Osaisiko joku lukijoistamme vinkata hyvää yritystä tai ammattilaista?
Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti.
Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi.
Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita.
Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Hei,
kiitos kysymyksestäsi! Kirkes-kirjastoissa valittiin vuoden 2020 vaiheilla palveluksi Viddla, joka siis on tällä hetkellä ainut kirjastokortilla toimiva elokuvapalvelumme. Kahta päällekkäistä palvelua kirjastokimpan ei kustannussyistä ole järkevää hankkia, mutta sopimuskauden vaihtuessa vaihtoehtoja toki puntaroidaan mm. palautteiden perusteella uudelleen. Toivottavasti https://viddla.fi tarjoaa kiinnostavia elokuvaelämyksiä!
Voisikohan kyseessä olla mahdollisesti Frank McCourtin omaelämäkerrallinen teos Seitsemännen portaan enkeli, joka kertoo köyhän perheen elämästä Irlannissa? Kollega muisti, että siinä ainakin on samantyyppinen kohtaus, missä lapsi toivoo pääsevänsä hautajaisiin, jossa olisi tarjolla herkkuja, koska perhe kärsii nälkää. Teoksen saatavuustiedot löydät Piki-verkkokirjastosta: PIKI-verkkokirjasto | piki.fi
